Toinen kurssikerta: Karttadiagrammit ja päällekkäiset teemakartat

Toisella kurssikerralla jatkettiin teemakarttojen tuottamista MapInfolla. Tällä kertaa teimme karttoja, joissa alueisiin yhdistettiin erilaisia tilastodiagrammeja. Näitä esityksiä kutsutaan karttadiagrammeiksi tai kartogrammeiksi. Yhdistimme karttoihin pylväs- ja ympyrädiagrammeja. Tämän jälkeen harjoittelimme päällekkäisten teemakarttojen tekoa ja niiden ulkonäön säätämistä kohdalleen. Päällekkäisissä teemakartoissa oli kaksi aineistoa, joista toinen kuvattiin tuttuun tapaan väreillä ja toinen esimerkiksi pisteillä tai viivoituksilla. Kokeilimme myös vähän näyttävämpää prismaattista 3d-karttaa, josta oli kuitenkin mielestäni melko vaikea saada informatiivista.

Kurssikerran varsinainen tehtävä oli kaksitasoisen teemakartan tekeminen vapaavalintaisista teemoista. Tavoitteena oli valita sellaiset teemat, joilla olisi jonkinlainen yhteys toisiinsa. Päällekkäisen teemakartan avulla voidaan ikään kuin herättää eloon tilastoaineistoja, joiden vertaaminen toisiinsa pelkkiä numeroita tuijottaen olisi aika tylsää puuhaa.

Kartassani on kaksi teematasoa, joista alimpana on työttömien määrä työikäisestä (15-64v) väestöstä. Aineiston kolme luokkaa ovat kartassa vaaleilla sinisen, vihreän ja keltaisen sävyillä. Työttömyystason päällä on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sairastavuusindeksi. Indeksin suurusluokkaa kuvaavat viivoitukset ja ruudukko. Sairastavuusindeksin matalin luokka on vaakaviivoin, keskimmäinen luokkan pystyviivoin ja suurin luokka vaaka- ja pystyviivoin eli ruudukkona. Luokkarajat ovat tässäkin kartassa Equal Count eli kvantiilien mukaan. Tämä luokitus pyrkii asettamaan rajat siis siten, että jokaiseen luokkaan tulee yhtä monta havaintoa.

Hain molemmat aineistot Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnetistä. Molemmat ovat vuodelta 2010. Toisin kuin työttömyyden kohdalla, sairastavuusindeksin monimutkaisuuden vuoksi aivan tuoreimpia tietoja ei ole vielä saatavilla. SOTKAnet oli pullollaan vaikka mitä mielenkiintoista dataa, jota olisi voinut yhdistellä keskenään. Harmikseni todella monen mielenkiintoisen aiheen kohdalla palvelu kuitenkin ilmoitti, ettei tietoja löydy kunta- tai maakuntatasolla. Aiheen valinta ja erilaisten teemojen kokeilu vei tässä tehtävässä suurimman osan ajasta. Samasta valinnanvaikeudesta kärsivät muun muassa opiskelutoverini Pauliina ja Antti.

Sairastavuusindeksi on THL:n määrittelemä mittari, jonka avulla tarkastellaan väestön sairastavuuden eroja alueittain. Sairastavuusindeksistä löytyi ikävakioitu ja ikävakioimaton versio. Käytin ikävakioitua versiota, sillä se sopii paremmin käytettäväksi tämän kaltaisiin vertailuihin jonkin toisen ilmiön kanssa. Ikävakioimaton indeksi sopii tarkasteltavaksi vain sellaisenaan, sillä se korostaa alueiden sairastavuutta voimakkaasti niiden ikärakenteen vuoksi (vanha väestö sairastaa enemmän). Tällöin sairastavuuden mahdolliset yhteydet muihin ilmiöihin hämärtyvät. Tarkempaa tietoa indeksin rakenteesta ja siinä käytettyjen sairauksien painoarvoista löytyy täältä.

PAKkuva2

Kuva 1. Sairastavuusindeksi ja työttömien osuus Suomen maakunnissa (2010). Lähde: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet, THL.

Työttömien korkean osuuden ja korkean sairastavuusindeksin välillä on havaittavissa korrelaatiota. Neljä kuudesta keltaisista maakunnista (paljon työttömiä) kuuluu korkeimman sairastavuusindeksin luokkaan. Luokittelun perusteella työttömyys ja sairastavuus näyttävät painottuvan selvästi Suomen pohjoisiin, itäisiin ja keskisiin osiin.Vain etelessä sijaitsevat Kymenlaakso ja Päijät-Häme kuuluvat sairastavuusindeksin keskimmäiseen luokkaan.

Vihreiden maakuntien (kohtalainen työttömyys) kohdalla sairastavuusindeksi vaihtelee paljon, mutta selvä alueellinen painotus on nähtävissä. Pohjois-Pohjanmaa ja Pohjois-Savo kuuluvat korkeimman sairastavuusindeksin luokkaan. Etelämmässä ja lännemmässä sijaitsevissa saman työttömyysluokan maakunnissa terveystilanne on parempi.

Alhaisimman työttömyyden maakuntia löytyy etelä-lounaasta ja keski-lännestä. Näissä maakunnissa sairastavuusindeksi on joko pienimmässä tai keskimmäisessä luokassa. Ahvenanmaan tilannetta ei pysty erottamaan kartasta, mutta se kuuluu matalimman sairastavuusindeksin ja pienen työttömyyden luokkiin.

En osaa oikeastaan ottaa kantaa siihen, kuinka merkittävää työttömyydestä aiheutuva sairastavuus on sairastavuudesta aiheutuvaan työttömyyteen verrattuna. Suomen hallituskaan tuskin saisi muodostettua tällaiseen sosiaalipoliittiseen kysymykseen mitään selkeää linjaa. Molemmat vaihtoehdot ovat varmasti totta, mutta niiden painoarvoa on vaikea arvioida.

Mielestäni kartasta tuli ulkonäöltään selkeä. Värien valinta ja ruudukon säätäminen, joihin käytin todella vähän aikaa, onnistuivat hyvin. Teemojen tarkastelu maakuntien laajuudella tekee kartasta helppolukuisen. Aluksi yritin vertailla ilmiöitä kunnittain koko Suomen laajuisesti, mutta en onnistunut saamaan kartasta tarpeeksi helppolukuista ja selkeää. Samaan ongelmaan törmäsivät monet m

Lähteet:

Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet. http://uusi.sotkanet.fi/portal/page/portal/etusivu/hakusivu. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Luettu 27.1.2015

Sairastavuusindeksin painoarvot ja lähteet. http://www.terveytemme.fi/sairastavuusindeksi/atlas/notes/taulukko1.htm. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Luettu 27.1.2015

Hongisto, P. (2015) PAK à la Pauliina -blogi. https://blogs.helsinki.fi/pauliinh/. Luettu 28.1.2015

Autio, A. (2015). Antin paikkatietoblogi. https://blogs.helsinki.fi/anttiaut/ Luettu 28.1.2015

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *