Viides kurssikerta: Bufferointia

Olin väärässä Pornaisten suhteen, sillä luulin sen olevan tämänkertaisen teeman ja tehtävien ydin. Pornainen oli kuitenkin pelkkää treeniä ja hyvä niin. Kun piirsimme Pornaisten keskusta-alueen teitä, peltoja ja rakennuksia mieleen palautui vahvasti TAK2-kurssin kartanpiirtotehtävät. Tämä melkein alkoi jo latistamaan tunnelmia, mutta onneksi minulle selvisi nopeasti että tälläkin kertaa MapInfolla puuhailtaisiin varsin mielenkiintoisten ympäristöjen ja teemojen parissa.

Viides kurssikerta oli sisällöltään enemmän laskennallinen, eikä tarkoituksena ollut tuottaa samanlaisia visuaalisia esityksiä kuin aiemmin. Tämä onkin ensimmäinen blogiteksti ilman karttaa.

Koko homman ydin tällä kurssikerralla oli bufferointi eli suomeksi puskurointi. Kurssikerran itsenäistehtävät pyörivät kaikki tämän toiminnon ympärillä. Bufferoinnin avulla luodaan helposti tarkastella esimerkiksi erilaisten vaikutusalueiden alle jäävien kohteiden lukumäärää. Bufferoinnissa vaitaan aluksi jokin kiintopiste tai alue, jonka jälkeen laitetaan ohjelma laskemaan haluttujen kohteiden (esim. asuinrakennusten) määrä tietyllä etäisyydellä bufferin keskipisteestä. Lopputuloksena karttaan ilmestyy ympyrä tai pyöreähkö kuvio, jonka sisälle jäävät kohteet otetaan mukaan analyysiin.

Itsenäistehtävät lähtivät käyntiin ilmailuaiheisilla teemoilla. Tehtävämme sijoittuivat pääkaupunkiseudulle. Tarkastelimme Malmin lentokentän ja Helsinki-Vantaan lentoaseman ympäristöjä erilaisilla bufferianalyyseilla. Lentokenttien tapauksessa piti esimerkiksi selvittää kilometrin ja kahden kilometrin säteillä kiitoradoista asuvien ihmisten määrä. Tarkasteluun liitettiin mukaan lentokoneiden nousuista ja laskuista aiheutuvat meluvyöhykkeet. Bufferoinnin avulla laskettiin muun muassa vähintään 60dB meluvyöhykkeellä asuvien ihmisten määrä. Nämä teemat olivat aika mielenkiintoisia ja on mukavaa, että kurssin aikana harjoituksissa on käytetty hyvin erilaisia aiheita.

Lentokenttien jälkeen tutkittiin asukkaiden määrää 500 metrin säteellä juna-asemista. Tästä luvusta laskettiin työ- ja kouluikäisten osuuksia. Laskimme myös asukasluvun avulla taajamassa asuvien osuutta sekä ulkomaalaisen väestön osuutta eri asuinalueilla.

blogi5_kuva

Kuva 1. Kurssikerran muistiinpanoja ja tehtävien tuloksia

Vertasin sotkuisia muistiinpanojani Hannan siistiin taulukkoon ja havaitsin tulosteni olevan samansuuntaisia. Koska jokainen on piirtänyt bufferoitavat alueet itse, ovat tulokset varsinkin ensimmäisissä laskutoimituksissa selvästi erilaisia. Heittämät eivät kuitenkaan ole niin suuria, että tulisi huolestua.

Sinänsä yksinkertaiset laskutoimitukset ja niiden syöttäminen MapInfoon osoittautui yllättävän aikaavieväksi touhuksi. Tajusin jossain puolivälin vaiheilla tehneeni osan tehtävistä aivan väärin. Uusien sarakkeiden lisääminen tietokantaan oli tullut jo tutuksi, mutta tein silti paljon virheitä ja sain aikaan käsittämättömiä lukemia esimerkiksi ulkomaalaisten osuuden kohdalla. Virheiden korjaaminen oli kuitenkin nopeaa sen jälkeen, kun todella ymmärsin ja sisäistin tehtävien suoritukset.

Tuntuu siltä, että MapInfo-osaaminen laajenee jokaisella kurssikerralla ja ehkä tässä vaiheessa uskallan jo olla vähän sitä mieltä, että ohjelman perustoiminnot alkavat olla niin sanotusti hallussa. Tästä kuuluu tietenkin kiitos Artun selkeälle step-by-step opetustyylille. Itse teemakarttojen tuottaminen onkin nykyään todella nopeaa ja kevyttä hommaa. Tässä vaiheessa lieneekin hyvä alkaa kiinnittämään karttojen visuaaliseen hiontaan ja viimeistelyyn yhä enemmän huomiota.

Lähteet:

Kaistinen, H. (2015). Taulukko 1. Ensimmäisten tehtävien vastaukset. <http://https://blogs.helsinki.fi/hankaist/files/2015/02/taulukko222.png>

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *