Kolmen tunnin yöunet ja pelko siitä, että torkutan pakkikerran ohi vaihtui helpotukseen, kun viimein hikisenä lysähdin GIS-luokan lämpimään syleilyyn. Levon hetkeä ei kuitenkaan minulle siunattu muutamaa minuuttia kauempaa, sillä kuudennen pakkikerran aluksi käänsimme ensimmäistä kertaa koko kurssin aikana turtuneet katseemme pois näyttöpäätteen pikseleistä ulkoilman ihmeisiin. Ryhmiin jakauduttuamme saimme omat GPS-paikannuslaitteet, ja saimme lähteä lähes tunnin lenkille purevaan viimaan paikantamaan kymmenen pistettä haluamamme teeman mukaan. Oma ryhmäni valitsi teemaksi suojatiet, ja niitä löytyikin jo ihan tarpeeksi rakkaan Kumpulamme ympäristöstä, ja näin aikaa jäi mukavasti vielä kahvilatiloissa istuskeluun muiden ravatessa pää kolmantena jalkana pitkin Arabiaa.
Pisteet kerättyämme pääsimme sijoittamaan keräämämme tiedot kohteidemme sijainneista koordinaattien avulla konkreettisesti kartalle MapInfossa. Tutkimme eri ryhmien keräämiä tietoja ja niiden sijoittumista kartalla, sekä mahdollisia virheitä pisteiden sijoittumisessa.
Kokeilimme myös valmiin pisteaineiston geokoodausta, tässä tapauksessa peliautomaattien sijoittumista osoitetietojen mukaan eri puolilla Helsingin alueella. Osoitetietojen mukaan sijoittamisessa ongelmaksi muodostui osin eri kirjoitusasut osoitetiedoissa, jolloin MapInfo ei niitä automaattisesti osannut samaksi osoitteeksi yhdistää, vaan se piti tehdä manuaalisesti. Tämän muisti myös Vilja Jokinen: ”Mikäli osoite ei ollut täsmälleen samalla tavalla kirjoitettu molemmissa aineistoissa (esim. yhdysmerkin tai välilyönnin puuttuminen), osoitteet täytyi hyväksyä manuaalisesti toisiaan vastaaviksi” (”Kurssikerta 6: GPS-paikannusta, pistekarttoja ja hasardeja”, 22.2.2017).
Kurssikerran lopuksi itsenäistehtävänä teimme erilaisia pistekarttoja, joihin sijoitimme netistä eri tietokannoista löydettyä tietoa esimerkiksi maanjäristyksistä ja tulivuorista. Tiedot eivät siis olleet tällä kertaa valmiina kurssikerran kansioissa, vaan ne piti itse hakea ja muuttaa MapInfolla työstettäviksi. Saman oli huomannut Saara Varis: ”Tällä kertaa aineistoa ei siis annettu meille valmiina tarjottimella, vaan saimme itse nähdä hieman vaivaa sen hankkimiseksi” (”Geokoodausta ja hasardikarttoja”, 23.2.2017). Harjoituksessa pääsimme liittämään sijaintitietoista aineistoa valmiille maailmankartan karttapohjalle MapInfossa, tärkeää oli kuitenkin muistaa muokata tietokannoista saatu tieto etukäteen sopivaksi esimerkiksi Exelin avulla taulukoimalla tiedot.
Maanjäristystietokanta oli erityisen mielenkiintoinen, sillä sen avulla pystyi hyvin tarkkaan määrittämään millä aikavälillä tapahtuneista ja minkä magnitudin voimakkuuksisista maanjäristyksistä halusi tietoa. Ensimmäisessä kartassani tutkin tämän vuoden aikana (22.2.2017 mennessä) tapahtuneita maanjäristyksiä (Kartta 1.), ja voimakkuudeksi valitsin oletuksena olevan 6 magnitudin sijaan 5,5 magnitudia, jotta tapauksia oli tarpeeksi näyttämään kartalla mielenkiintoiselta.
Kartalta (Kartta 1.) on havaittavissa, että tähän mennessä (22.2.2017) maanjäristyksiä on esiintynyt tänä vuonna muutamaa tapausta lukuun ottamatta pääasiassa Oseaniassa ja Etelä-Amerikassa.
Tutkin maanjäristystietokantoja kartoillani useilta eri vuosilta, mutta lopulta toiseksi kartaksi (Kartta 2.) valitsin kartan, jossa näkyvät yli 8 magnitudin maanjäristykset sekä vuosina 1950-2000, että 2000-luvulta tähän päivään (22.2.2017).
Huomattavaa on, että viimeisen 17 vuoden aikana on tapahtunut enemmän yli 8 magnitudin maanjäristyksiä, kuin viidenkymmenen vuoden aikana aikavälillä 1950-2000. Maanjäristysten vähäisempää määrää välillä 1950-2000 voidaan toki jossain määrin perustella vähemmän tarkoilla tai olemattomilla mittausjärjestelmillä, nykypäivänä kun lähes jokainen järistys on tarkkoin mitattu ja paikannettu, mutta fakta on silti se, että voimakkaiden järistysten määrä on selvästi aikaisempaa suurempi.
Kolmannessa kartassani (Kartta 3.) käytin tulivuoritietokantaa tehdessäni pistekarttaa, jossa näkyvät tulivuoret eri puolilla maailmaa. Havaintoja on niin paljon, että monilla alueilla tulivuoria kuvaavat kolmionmuotoiset symbolit peittävät toisensa näkyvistä ja tulivuorien todellista määrää on vaikea hahmottaa, näin jälkeenpäin miettien olisin voinut pienentää symbolin kokoa. Tulivuorien sijoittumista on sen sijaan helpompi tutkia kartalta – tulivuoret ovat kasautuneet erityisesti mannerlaattojen rajakohtiin, sekä paikoin myös eri kuumien pisteiden alueelle kuten Havaijille Tyynellämerellä.
Neljännessä kartassani (Kartta 4.) yhdistin maanjäristystietokannasta saamiani tietoja aiemman karttani (Kartta 3.) tulivuorien sijaintitietoon. Päällekkäin näkyvät tulivuorien sijainti, sekä 2000-luvulla tapahtuneet vähintään 7 magnitudin maanjäristykset. Karttaa tutkiessa voidaan helposti havaita, että maanjäristykset sijoittuvat samoille alueille kuin tulivuoretkin, erityisesti törmäys- ja alityöntövyöhykkeille on kerääntynyt yhtälailla molempia. Tulokset eivät ole yllättäviä, mikäli kartan lukijalla on hiemankin tietoa mannerlaattojen hyörinästä.
Opetuksessa näitä tekemiäni karttoja voisi käyttää kenties yläasteella tai lukiossa mannerlaattojen toimintaa ja vulkanismia käsiteltäessä. Kartat ovat kuitenkin kaukana ammattimaisista, ja esimerkiksi Kartassa 2 vertailemani ajanjaksot 8 magnitudin järistyksille ovat täysin hatusta vedettyjä, eikä niiden valintaan ole erityistä tieteellistä pohjaa.
Maanjäristyksiin liittyen löysin mielenkiintoisen sivuston, jolta voi seurata ajankohtaisesti tapahtuvia maanjäristyksiä (http://quakes.globalincidentmap.com/ ). Sivusto päivittyy tiuhaan tahtiin, ja sivustolta näkeekin maanjäristysten tiedot tarkasta sijainnista, syvyydestä ja voimakkuudesta, sekä järistyksen ajankohdasta hyvin tarkkaan. Sivustolla olevan live-maanjäristyskartan alapuolella on linkkejä myös muihin vastaavantyyppisiin karttoihin, esimerkiksi karttaan metsäpaloista (http://fires.globalincidentmap.com/) tai vaikka jengiaktiivisuudesta (http://gangs.globalincidentmap.com/home.php). Molemmat näistä jälkeenpäin mainituista kartoista ovat tosin vain USA:ta koskevia, mutta maanjäristyskartta sen sijaan on koko maapalloa koskeva.
Kurssikerta oli erittäin tuottelias ja opettavainen, mutta sen, että magnitudi kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella, opin vasta kurssikerran jälkeen tätä tekstiä kirjoittaessani. Tämä tiedonpuutteen tila, tai pikemmikin virheellisen luulon tila, voi siis paikoin aiheuttaa hämmennystä kurssikertani aikana tekemieni karttojen legendoissa – tämä suottakoon minulle anteeksi.
Lähteet:
Live jengiaktiivisuuskartta <http://gangs.globalincidentmap.com/home.php> Luettu 25.2.2017.
Live maanjäristyskartta <http://quakes.globalincidentmap.com/> Luettu 25.2.2017.
Live metsäpalokartta <http://fires.globalincidentmap.com/> Luettu 25.2.2017.
Maanjäristystietokanta <http://quake.geo.berkeley.edu/anss/catalog-search.html> Luettu 22.2.2017.
Tulivuoritietokanta <https://catalog.data.gov/dataset/global-volcano-locations-database> Luettu 25.2.2017.
Viittaukset:
Jokinen Vilja, ”Kurssikerta 6: GPS-paikannusta, pistekarttoja ja hasardeja”, Viljan pakkiblogi, 22.2.2017. < https://blogs.helsinki.fi/jokinenv/> Luettu 25.2.2017.
Varis Saara, ”Geokoodausta ja hasardikarttoja”, Saaran blogi, 23.2.2017. <https://blogs.helsinki.fi/saavaris/> Luettu 25.2.2017.