Artikkelitehtävässä piti lukea Anna Leonowiczin kahden muuttujan koropleettikarttoja käsittelevä artikkeli: ”Two-variable choropleth maps as a useful tool for visualization of geographical relationship” ja ”reagoida” siihen. Artikkelissa todettiin kahden muuttujan koropleettikarttojen olevan oikein käytettyinä hyvä tapa kuvata kahden tekijän välistä suhdetta maantieteellisesti. Kuitenkin, jos esimerkiksi luokkia on liian monta (enemmän kuin 9 luokkaa on jo lukijalle liian ”monimutkainen”, liian vaikeasti tulkittava). Artikkelissa saatiin selville, yhden muuttujan koropleettikartat kuvaavat ilmiön alueellista jakautumista selkeämmin kuin kahden muuttujan koropleettikartoilta taas ilmiöiden suhde näkyy selvemmin.
Aiemmassa artikkelin mainitsemassa tutkimuksessa kahden muuttujan koropleettikartat oltiin lytätty liian monimutkaisina ja mahdottomina tulkita, mutta tässä nimenomaisessa tutkimuksessa käytetyt kahden muuttujan koropleettikartat olivat ”huonosti tehtyjä”; niissä luokkien määrä oli liian suuri ja myös kartan värit johtivat lukijaa harhaan. Oikein käytettynä kahden muuttujan koropleettikartat antavat lukijalleen enemmän kuin kaksi erillistä koropleettikarttaa.
Itselleni hyvänä muistutuksena artikkelissa tuli erityisesti se, että kahden muuttujan koropleettikartoissa on tarkoitus nimenomaan kuvata kahden muuttujan välistä suhdetta, joten jo ennen karttan tekemistä kannattaa tarkistaa muuttujien välinen suhde ja mahdollinen korrelaatio. Yllätyksenä tuli myös se, miten pienestä riippuu kartan tulkittavuus kun kartalla esitetään kahta muuttujaa – yksikin luokka liikaa ja kartta on liian ”monimutkainen”.
Artikkelin teksti erityisesti loppuosassa artikkelia oli paikoin haastavahkoa, erityisesti vieraskielistä tieteellistä tekstiä lukemaan tottumattomalle kuten minulle. Monet itselle vieraat sanat artikkelissa liittyivät tieteelliseen sekä maantieteelliseen sanastoon, jota en ollut ennen kuullut. Toisaalta mikäli tulevaisuudessa luen enemmänkin maantieteeseen liittyvää tieteellistä tekstiä, käsitteet ehkä alkavat luistaa paremmin.
Artikkelin karttojen legenda oli poikkeuksellinen, siinä molemmat muuttujat oltiin asetettu ikään kuin koordinaatistoon, toinen muuttuja vaaka- ja toinen pystyakselilla. Tämän esitystavan ansiosta kaikki luokat ovat yhtä aikaa nähtävillä ja siten ehkä helpommin tulkittavissa. Tässä esitystavassa korostuu se, että yhdenkin luokan lisääminen muuttujiin lisäisi luokkien kokonaismäärää kahden muuttujan takia moninkertaisesti.
Kahden muuttujan koropleettikartat koetaan helposti monimutkaisempina kuin yhden muuttujan vastaavat; niitä kun ei voida tulkita samalla tavoin ”yhdellä silmäyksellä”. Ne ovat kuitenkin omalla tavallaan mielenkiintoisempia, sillä niillä voidaan kuvata kahden muuttujan suhdetta toisiinsa tavalla, joka ei onnistuisi kahdella yksittäisellä samoista muuttujista tehdyillä yksinkertaisilla koropleettikartoilla. Nämä kartat antavat mahdollisuuden tutkia, miten muuttujat käytännössä korreloivat keskenään ja sijoittuvat alueellisesti. Kartan lukijan on kuitenkin kyettävä havaitsemaan kartalla esitetyt muuttujat erillisin ilmiöinä ja kyettävä tunnistamaan niiden sijoittuminen kartalla myös erikseen karttaa ymmärtääkseen.
Kahden muuttujan koropleettikartoissa iso vastuu on kuitenkin kartan tekijällä: hän vastaa siitä, kuinka luettava kartasta lopulta tulee. Tärkeää on muistaa erityisesti muuttujien luokittelu sekä luekkien määrä, kartalla käytettyjen värien ja rasterien merkitys kartan tulkintaa ajatellen, sekä kahden muuttujan suhde toisiinsa.
Lähteet:
Anna Leonowicz, 2006. Two-variable choropleth maps as a useful tool for visualization of geographical relationship.