Author Archives: Arttu K M Paarlahti

Viimeinen kurssikerta häämöttää!

Viimeisellä kurssikerralla tehdään kartta itse valitusta aiheesta. Siksi onkin syytä valmistautua jo ennen varsinasta kurssikertaa etsimällä sopivaa materiaalia aiheen toteuttamiseen.

Ideana on tuottaa kartta, jossa esitetään vähintään kaksi muuttujaa. Kartan kohde voi olla mikä tahansa, josta löydät tarvittavat materiaalit tai olet muuten vain kiinnostunut. Suositus on, että valitset yhden alueen, joka jakautuu edelleen pienempiin osa-alueisiin, esim. valtio ja sen maakunnat tms. Alueita tulisi olla 20-30, jotta niiden alueellinen vertailu ja luokittelu olisi mielekästä. Voit myös neuvotella paremmin tarkoituksiisi sopivista suoritustavoista, esim. jos sinulla on seminaarityö, johon tarvitset muutenkin karttoja, tai gradu tms.

Mitä täytyy ensi kerralla olla valmiiksi mukana?

Tarvitset alueestasi paikkatietokannan, jossa näkyvät alueesi ja sen osa-alueet

Myös valmis bittikartta kelpaa, jos sellaisen löydät, eikä muuta aineistoa ole tarjolla.

Tarvitset tilastotietoa alueistasi vähintään kahdesta muuttujasta.

Mitä kurssikerralla tehdään?

  • Otetaan käyttöön valmis paikkatietokanta ja tarkistetaan, että siinä on kaikki tarvittavat alueet. HUOM. Voit myös hyödyntää kurssilla käytettyjä aineistoja ks. alla
  • TAI–Kytketään pohjakartta koordinaatistoon (jos sinulla ei ole tietokantaa)
    • piirretään kartan alueet omiksi tietokannoikseen vektorimuotoon
  • tallennetaan tilastoaineisto kartan alueisiin (esim. tietokantaliitoksella)
  • esitetään alue karttana, vähintään kahdella teemalla
  • julkaistaan kartta
  • bonuksena voit tehdä kartasta verkkokartan, jossa jokaiseen kartan kohteeseen liittyy linkki, josta pääsee tarkastelemaan kartan tekijän valitsemia kohteita internetissä (esim. valokuvia alueelta, alueen hallinnolliset verkkosivut tms.)

Voit myös hyödyntää kurssikerralla käytettyjä materiaaleja, mutta silloin on suotavaa, että sinulla on esitettävänä useampi aihe samalta alueelta, jotta suorittamasi työmäärä vastaisi niiden työmäärää, jotka ovat tehneet karttansa ja tietokantansa itse alusta asti.

Tutustu huolella etukäteen kurssikerran ohjeeseen, jonka löydät moodlesta!

Paras paikka tiedon etsimiseen on Internet. VARAA kuitenkin AIKAA etukäteisvalmisteluihin. Aina ei ole helpoa löytää valituista kohteista sitä tietoa, jota oikeasti tarvitset. Löydät tämän tekstin perästä vinkkejä ja linkkejä siitä, mistä voi etsimisen aloittaa, jos ei muuten tunnu löytyvän. Huomaa, että tämä lista on vain aloituspaikka. Tiedon etsiminen on ensisijaisesti SINUN tehtäväsi.

Esimerkkejä

Euroopan tilastoja: http://ec.europa.eu/eurostat ja http://ec.europa.eu/eurostat/data/database

Suomen tilastoja:
http://www.stat.fi/tup/statfin/index.html (siirry palveluun -linkki)

Maailman tilastokeskukset:
http://www.stat.fi/virsta/thaku/03/01/index.html

Paikkatietoaineistoa kootusti (hurrrjan paljon tavaraa,) Huom. vaatii google-tilille kirjautumisen:
https://docs.google.com/spreadsheet/ccc?key=0AuApi46szKw4dDhVM1dZNmpld3dIQWdRS2NnRkZDQWc#gid=16

Karttoja ympäri maailman, bittimuotoisina
http://www.mapsofworld.com

Hallinnollisia rajoja paikkatietomuodossa
http://www.maplibrary.org/ (Afrikasta)

http://www.naturalearthdata.com/ (kaikkialta maailmasta, ainakin melkein kaikkialta)
Hallinnolliset rajat alueina nimellä States, Provinces

Ilmaista dataa Amerikasta, vaatii kirjautumisen/rekisteröitymisen
http://data.geocomm.com/catalog/index.html

Googlea kannattaa hyödyntää. Hakusanoilla “free GIS data” löytää paljon. Ehkä joskus liikaakin.

Blogin tulee olla valmis viimeistään sunnuntaina 19.3.2017 Laita blogiisi erillinen merkintä, kun se on valmis.

Kuudennella kerralla ulkoillaan

http://xenon.colorado.edu/spotlight/data/ab33/eo/scienceImage5.png

Tämän viikon kurssikerta aloitetaan reippailemalla ulkona. Varaudu siis sellaisilla varusteilla, että tarkenet n. 45 minuutin ajan ulkoilmassa säässä kuin säässä. Ulkoilun aikana on tarkoitus kerätä ryhmissä GPS-laitteella pisteitä ryhmän valitseman kaupunkiympäristöstä löytyvän teeman mukaisesti. Voit miettiä jo etukäteen sopivaa teemaa, jonka mukaisia kohteita voisi kolmen vartin aikana (45 min) lähiympäristöstä kerätä. Ryhmä päättää oman teemansa ennen kentälle lähtöä, joten on hyvä uhrata sille ajatus tai kaksi jo etukäteen, jotta työ käynnistyy ripeästi.

Kurssikerran loppupuoliskolla geokoodataan kohteita kartalle osoitteden pohjalta, etsitään hasardiaihdeisia pisteaineistoja netistä ja muunnetaan ne käyttökelpoisiksi opetuksessa käytettäviksi kuviksi. Kurssikerran ensisijainen kohde ovat opettajiksi opiskelevat, jotka pystyvät tämän kerran jälkeen tuottamaan monipuolisempaa aineistoa oman opetuksensa tueksi.

Muistakaa käydä osallistumassa tutkimukseen, jossa kerätään tietoa blogeista oppimiympäristönä. Kyse on yhden ihmisen väitöskirjatyöstä, joten jokainen vastaus on arvokasta tutkimusaineistoa. Kyselyyn vastaamiseen menee n. 10–15 minuuttia ja vastaaminen tapahtuu täysin anonyymisti.

Linkin kyselyyn löydät täältä: https://elomake3.uta.fi/lomakkeet/18716/lomake.html

Viittaaminen hyvällä mallilla

Kurssin viittaustoiminta on lähtenyt mukavasti käyntiin.  Sen käynnistyminen muistuttaa aika lailla höyryjunan liikkeelle lähtöä; alku hidasta ja jähmeää, mutta sitten kun perusvauhti on saavutettu, niin matkanteko on melko tasaista. Ohessa visualisointi eniten viittausilmoituslistalla esiintyvistä nimistä.

Ruutukarttoja ja tietokannan rakentamista

Neljännellä kurssikerralla kerättiin tietoa ruutuihin ja tutustuttiin tietokannan rakentamiseen ihan peruspalikoista lähtien, eli piirtämällä. Pidä huolta siitä, että sinulta löytyy Pornaisten tiet ja talot helposti viidennen kurssikerran harjoitusta varten.

Viidennen kurssikerran varsinainen uusi asia on bufferointi eli puskurivyöhykkeiden teko, joiden avulla voidaan tarkastella mitä löytyy tietyn etäisyyden päästä puskuroiduista kohteista. Tuota harjoitusta varten tarvitsemme sekä tiet, että talot joita voidaan  tehtävästä riippuen puskuroida.

Bufferi eli puskurivyöhyke, joka on tehty yhtenäisenä puskurina kaikille kohteille yhteisesti (vasen) ja erillisenä puskurina jokaiselle kohteelle (oikea).

Tulvaindeksi

Kolmannella kerralla harjoiteltiin tietokantojen käsittelyä ja laadittiin kartta, joka kuvasi tulvaindeksi. Moni kysyi tulvaindeksin yksikköä, joten tässä hieman selitystä tulvaindeksistä.

Q on virtaaman yksikkö, jolla mitataan tietyn uoman poikkileikkauksen läpi kulkevaa vesimäärää sekunnissa (l/s tai m³/s). Sitä mitataan litroina tai kuutioina riippuen uoman suuruudesta (yksi kuutio on 1000 litraa). Tulvaa kutsutaan ylivirtaamaksi ja kuivaa kauttaa alivirtaamaksi. Tulvaindeksi vertaa näitä toisiinsa. MH etuliite tarkoittaa ylimpien mitattujen arvojen keskiarvoa, kun taas MN tarkoittaa alimpien mitattujen arvojen keskiarvoa.

Tulva Oulunkylän siirtolapuutarhassa 2013. Kuva MTV3.

Tulvaindeksi on luku, jonka voi laskea ainakin parilla tavalla. Yksi tapa on laskea keskiylivirtaaman (tulvahuippujen keskiarvo) ja keskialivirtaaman (kuivien kausien alimpien arvojen keskiarvo) välinen suhde. Tällöin saadaan luku, joka kuvastaa virtaaman vaihtelua ja ottaa mukaan sekä kuivimmat kaudet että tulvaisimmat ajat. MHQ/MNQ -indeksiä voidaan kutsua myös nimellä  “virtaamavaihtelujen indeksi”, koska se huomioi myös keskimääräisen alivirtaaman. Tällöin saadaan selville kuinka moninkertainen on virtaaman huippu verrattuna kaikkein kuivimpaan aikaan.

Tulvaindeksi voidaan laskea myös keskiylivirtaaman suhteena keskivirtaamaan (MHQ/MQ). Tällöin nk. yleinen tulvaindeksi kuvaa sitä, kuinka moninkertainen tulvahuipun vesimäärä on keskimääräiseen joen keskivirtaamaan verrattuna.

Afrikan asioita

Kolmannella kerralla käsiteltiin dataa ja yhtenä tehtävänä oli pohtia mitä annetulla aineistolla voisi analysoida. Sen kaverina oli oheine kartta, jonka tarkoituksena on havainnollistaa tietoja, joka aineistosta löytyy sekä auttaa pohtimaan.taistelut

Kolmannella viikolla käsitellään dataa

Tämän viikon aiheen on perehtyä enemmän paikkatietokantojen käsittelyyn ja korjailuun kuin varsinaiseen kartta-aineistoon, vaikka se koko ajan rinnalla kulkeekin. Kurssikerran aikana opetellaan sekä tietokantaliitoksia, että tapoja kerätä tietoa tietokantojen välillä siten, että kohteiden sijainti määrittää mitä tietoja kerätään.

Kurssimuotomme kiinnostaa myös ulkopuolisia, sillä viime syksynä minuun otti yhteyttä Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija, joka pyysi lupaa kerätä tutkimusaineistoa kurssilta, jolla käytetään blogia yhtenä oppimisympäristönä ja -välineenä. Hän tekee teille lomakkeella vastattavan kyselyn, joka sisältää rasti ruutuu -tehtäviä sekä muutaman avokysymyksen. Kysely tulee sijoittumaan kurssin loppupuolelle.

Kenenkään ei ole tietenkään pakko vastata kyselyyn, mutta toivoisin kovasti, että löytäisitte sen pienen hetken, että vastaisitte. Tämäntyyppisiä kursseja ei paljon ole, joten olisi hienoa, jos hän saisi kelvollista tutkimusmateriaalia väitöskirjaansa. Kysely tapahtuu niin, ettei kenenkään vastauksia voida linkittää yksittäisiin henkilöihin.

Linkin kyselyyn löydät täältä: https://elomake3.uta.fi/lomakkeet/18716/lomake.html

Löydät tutkimuksen tekijän minulle lähettämän saatekirjeen täältä: Saatekirje Paikkatiedon hankinta 17-1-2017

Artikkelitehtävä – päällekkäiset koropleettikartat

Toisella viikolla jatketaan harjoittelua teemakarttojen kanssa, mutta samalla on myös hyvä syventyä pohtimaan erilaisia tapoja esittää tietoa kartalla. Pohdinnan avuksi on artikkeli, joka käsittelee kahden päällekkäisen teeman käyttöä teemakartassa. Sinun tehtäväsi on kirjoittaa artikkelista reaktiopaperi omaan blogiisi. Reaktiopaperilla tarkoitetaan kirjoitusta, jossa käsittelet sinun reaktiotasi lukemaasi eli ajatuksia joita luettu teksti herättää suhteessa aikaisempaan käsitykseesi aiheesta. Älä siis referoi itse artikkelia vaan pohdi sitä, mitä uutta ajateltavaa teemakartografiasta artikkeli sinulle antoi. Huomaa, että artikkelin lopussa on havainnollisia kuvia, jotka auttavat artikkelin ymmärtämistä. Tutustu erityisesti kartan legendaan, se auttaa ymmärtämään kartan esitystapaa paremmin.

Aloita tehtävän purkaminen kiteyttämällä ymmärtämäsi artikkelin sanoma muutamaan lauseeseen. Älä siis sorru rönsyilevään referointiin, vaan esitä asia lyhyesti ja napakasti. Siirry sen jälkeen pohtimaan alla olevia kysymyksiä artikkelin pohjalta.

Voit myös pohtia seuraavia asioita:

  • Mitä lisäarvoa tällainen esitystapa tuo teemakartografiaan?
  • Mitkä käsitteet tai ajatukset tuntuivat artikkelissa vaikeasti lähestyttäviltä? Mistä arvelet sen johtuvan?
  • Mitä tällaisesta teemartasta on luettavissa paremmin kuin tavallisista teemakartoista, jos mitään? Miksi?
  • Miten artikelin kartoissa käytettävät legendat poikkeavat tavallisemmista karttaesityksistä? Selitä, mikä on kartan legendan idea ja mitä siitä on luettavissa.
  • Mitä vaatimuksia tällainen kartografinen esitys asettaa kohdeyleisölle? Miksi?
  • Pohdi käyttämäsi paikkatieto-ohjelman teemakarttamahdollisuuksia ja vertaa niitä artikkelin karttoihin. Mitä ajatuksia sinulle herää käytettävissä olevan välineen ja kartografisen toteutuksen välisestä suhteesta? Kumpi ohjaa kumpaa?

Artikkelin löydät Moodlesta (sinun pitää kirjautua moodleen, että alla oleva linkki toimisi).

https://moodle.helsinki.fi/pluginfile.php/1188202/mod_resource/content/0/KK2/Geog_033_037_spalvotas.pdf

Palauta tästä ja kurssikerran tehtävästä keräämäsi pohdinnat yhtenä tekstinä Moodleen ennen kolmatta kurssikertaa. Muista myös julkaista teksti blogissasi. Otsikoi tehtävä erikseen, käytä otsikossa etuliitettä “Artikkeli 1″.

Tervetuloa kurssille!

Kurssin tavoitteena on tutustuttaa opiskelijat paikkatiedon käyttämiseen,  tuottamiseen ja visualisointiin. Kurssilla käytetään pääsääntöisesti yhtä tai useampaa tietokoneohjelmaa, tuotetaan karttoja, pidetään blogia ja harrastetaan julkista itsetutkiskelua.

Kurssikerroilla suoritetaan tehtäviä sekä ohjatusti, että itsenäisesti,  ja tuotetaan karttoja, jotka julkaistaan muiden kurssilaisten nähtäväksi. Julkaisupaikkana toimii jokaiselle kurssilaiselle perustettava henkilökohtainen, mutta samalla myös julkinen blogi. Blogissa esitetään vastauksia annettuihin kysymyksiin ja erillisiin blogissa suoritettaviin tehtäviin, kirjataan ylös oppittuja asioita sekä analysoidaan tuotettuja karttoja. Blogi on myös sosiaalisen kanssakäymisen keskus. Voidaksesi kirjoittaa hyviä tekstejä ja oppiaksesi mahdollisimman paljon jotain uutta, sinun tulee lukea muiden kirjoituksia ja viitata niihin omassa blogissasi.  Myös ulkoisten lähteiden lukeminen ja niiden sisältämän lisätiedon tuominen blogiisi ja muiden kurssilaisten tietoon on hyödyllistä ja tärkeää.

Menestymiseen tällä kurssilla on tarjolla yksinkertainen resepti:

  1. Tee kurssikerralla annetut karttatehtävät.
  2. Lue tehtävänanto tarkkaan, sillä jokaisen kurssikerran kirjallisessa tehtävänannossa on osio, jossa kerrotaan, mistä aiheista blogiin pitää kirjoittaa.
  3. Tarkkaile myös tätä infosivua, sillä osa kurssin tehtävistä julkaistaan vain kurssin tiedotusblogissa. Samalla kurssikerralla voi olla tehtävä sekä kurssikerran ohjeissa että tiedotusblogissa. Ole siis valppaana.
  4. Muista palauttaa aina vähintään raakaversio blogiisi tulevasta tekstistä myös Moodleen kunkin kurssikerran jälkeen. Tämä tulee tehdä ennen seuraavaa kurssikertaa.
  5. Pidä blogisi ajan tasalla.  Sinulla saa olla kerrallaan korkeintaan kaksi julkaisematonta tekstiä, ennen kuin sinulle huomautetaan asiasta. Tämän järjestelmän on tarkoitus pitää huolta siitä, että et jätä blogin kokoamista kurssin loppuun.
  6. Lue muiden blogeja ja viittaa niihin omassa blogissasi. Tieteellinen kanssakäyminen ja tiedeyhteisön muodostaminen on kurssilla yhtä tärkeää kuin tehtävien tekeminen.
  7. Kun viittaat jonkun toisen pitämään blogiin, käy listaamassa viittauksesi listaan. Näin annat oikeutetusti kunnian sille, jonka kirjoitusta ja ajatustyötä lainaat. Viittauslistan linkin löydät tämän sivun linkeistä ja moodlesta. Listasta löydät kaikki kurssilla tehdyt viittaukset.
  8. Tutustu kirjoitusohjeisiin, jotka löydät Moodlesta. Ne auttavat sinua, kun mietit, miten blogia pidetään ja millä tyylillä sinne kirjoitetaan.
  9. Tutustu myös Moodlesta löytyviin kuvaohjeisiin, niiden avulla saat parannettua blogisi kuvien laatua.
  10. Panosta blogisi sisältöön sekä ulkoasuun. Se mitä teet ja sanot blogissasi on pohjana kurssisuorituksesi arvostelulle.
  11. Käy myös kommentoimassa muiden kurssilaisten blogeja. Tätä varten kannattaa linkittää ainakin oman ryhmäsi jäsenten blogit omaasi. Muilta saat hyviä ideoita ja voit auttaa avun tarvitsijoita. Jokin tehtävä voi vaatia sinulta tietoa, jonka löydät vain lukemalla muiden blogeja.
  12. Muista antaa kunnia näkyvästi niille joille se kuuluu myös omassa blogissasi: merkitse lähdeluettelo jokaisen blogimerkintäsi perään ja pidä se ajan tasalla. Lähdeluettelossa voi siis olla viittauksia kurssitovereihisi sekä muihin virallisempiin lähteisiin.