palmaria's blog

Tällä luennolla tarkoituksena oli luoda kartoja Qgis-ohjelman avulla itse keräämiemme datojen perusteella. Oli mahdollisuus valita kolmesta eri tehtävämahdollisuudesta millaisen kartan haluaa luoda.

 

Valitsin työn alle kolmennan vaihtoehdon, jossa tarkoituksena oli luoda maastotietokannan perusteella yhden karttalehden alueelta kartta tai usempia. Maanmittauslaitokselta ladatussa tietokannassa oli valtavasti dataa, jonka avulla pystyy luomaan monenlaisia karttoja. Tarkoitus oli luoda mahdollisimman selkeä kartta, joka mahdollisesti omaa tärkeimmät osa-alueet, kuten esimerkiksi tiet, pellot ja rakennukset.

 

Karttaan piti myös lisätä korkeusmallit kuvaamaan alueen korkeusvaihteluita. Lisäsin ne karttaan vinovalovarjostettuna ja loin siitä erillisen kartan, jotta hahmottaminen olisi helpompaa. Kahden kartan vertailu voikin jossain tapauksissa olla paljon yksinkertaisempaa.

 

Alla olevat kartat (kuva 1 ja 2) olen luonut Forssan alueesta. Kuvasta 1 voi huomata, että alueella on paljon peltoa ja rakennukset keskittyvät pääasiassa vain keskustan alueelle. Kuvassa näkyy myös alueen päätiet, jossa keskellä oleva suurin tie vie esimerkiksi suoraan Helsinkiin.

 

 

Kuva 2 havainnollistaa Forssan alueen korkeusmallia. Laitoin kuvaan rakennukset ja päätiet helpottamaan kartan lukemista. Kartasta voi huomata, että alueen korkeus on melko vaihtelevaa, mutta siellä ei kuitenkaan ole montaa erittäin hyvin erottuvaa kohtaa. Keskustan alue, jossa rakennukset ovat, on melko tasaista mutta se on Forssan korkeinta aluetta.

 

Tiet eivät juurikaan vaikuta korkeuksiin merkittävästi, minkä takia niitä ei näy korkeusmallissa. Forssan koillisosissa voi huomata, että se on Forssan korkeinta aluetta. Siellä on jonkin verran asutusta. Matalimmat ja väriltään tasaisimmat kohdat ovat suurimmaksi osin peltojen kohdalla, minkä voi huomata kun vertaa kuvaa 1 ja 2.

 

Sain kurssilta paljon irti, vaikka aluksi Qgis-ohjelman käyttö oli vaikeaa ja välillä jopa mahdottoman tuntuista. Huomasin hyvin, kuinka kurssin edetessä omat taidot kehittyivät ja lopussa työskentely oli jo helpompaa, vaikka siltikin monet asiat eivät vielä onnistu aivan halutulla tavalla ja halutussa ajassa.

Tällä luennolla kävimme keräämässä dataa Epicollect- aovelluksella eripuolella Kumpulan kampuksen lähimaastoa. Kerättyä dataa käytimme hyödyksi luennolla tehdyssä tehtävässä. Sovellukseen laitoimme eri sijaintien tietoa vastaamalla eri kysymyksiin. Luennolla tutkimme pääsiassa alueiden turvallisuuden tunnetta ja näin loimme kartan, joka kuvastaa tätä.

 

Itsenäistehtäväksi piti tehdä kolme erilaista karttaa hasardien sijoittumisesta koko maailman kartalle. Ensimmäisessä kartassa piti havainnollistaa maanjäristysten sijoittumista. Data etsittiin netistä US Geografical Survey sivustolta, josta löytyi helposti tarvittavat tiedot tehtävää varten. Etsin kartalle tietoa ensin maanjäristyksiä, jotka ovat saavuttaneet 8 richterin voimakkuuden vuosien 1980 ja 2020 välillä. Ne näkyvät alla olevassa kartassa (kuva 1) punaisilla isoilla pisteillä. Lisäksi etsin kartalle myös tiedot 6-6,5 richterin maanjäristyksistä, mutta keltaiset pallot ovat viiden vuoden sisäisiä eli siis 2015-2020 ajalta ja oranssit pallot nyt vuoden sisällä syntyneistä maanjäristyksitä (2019-2020).

 

Kartasta (kuva 1) voi myös huomata, että suurin osa suurimmista eli yli 8 richterin maanjäristyksistä sijoittuu myös Tyynen meren laidalle, koska mannerlaattojen liike saa aikaan suuria maanjäristyksiä. Etelä – Euroopassa on myös esiintynyt monia melko suuria maanjäristyksiä, mutta Pohjois – Euroopassa tai yleensäkään koko maapallon pohjoisemmilla alueilla ei ole paljon suuria maanjäristyksiä. (Jos ei laske mukaan Tyynen meren rannikkoalueita.)

 

 

Toisella kartalla (kuva 2) havainnollistan tulivuorien sijoittumista maailmankartalle. Kuvassa näkyy kaikki maailman tulivuoret ja voi muun muasa huomata suurimman osan sijoittuvan juuri Tyynen meren tulirenkaan kohdalle. Kolmannella kartalla (kuva 3) taas havainnollistan meteoriittien putoamissijainteja.

 

Tulivuorien ja maanjäristyksten sijoittuminen liittyy selvästi litosfäärilaattojen saumakohtiin. Varsinkin jo aikasemmin mainitsemani Tyynen meren tulirengas on täynnä tulivuoria ja siellä tapahtuu myös paljon maanjäristyksiä. Karttoja vertaamalla (kuva 1 ja 2) voi huomata juuri tämän yhtäläisyyden.

 

 

Tulivuoria sijaitsee lähes jokapuolella maailmaa, mutta pääosin juuri litosfäärilaattojen siirroskohdissa. Monia tulivuoria on myös kuumien pisteiden kohdalla keskellä mannerlaattaa ja näin syntyy usein suuria supertulivuoria. Tyynen meren tulirengas on täynnä tulivuoria, joka johtuu juuri mannerlaattojen liikkeistä. Afrikassa sijaitsee myös varsin paljon tulivuoria.

 

 

Pudonneita meteoriitteja on maailmassa paljon niin kuin voi kartasta (kuva 3) huomata. Suuret kohdat, joissa ei ole ollenkaan pisteitä kartan mukaan, ei omista ollenkaan dataa ja sen takia näkyy kartalla tyhjänä, ihan kuin sinne ei olisi tullut ollenkaan meteoriitteja. Kartan mukaan siis lähes jokapuolelle on pudonnut meteoriitteja.

 

Tämän viikon tehtävä oli mielenkiintoinen ja varsin helppo, kun asiat oppi ja sai oikeassa muodossa Qgis:n.

 

https://earthquake.usgs.gov/earthquakes/search/

https://www.ngdc.noaa.gov/nndc/struts/form?t=102557&s=5&d=5

https://data.nasa.gov/Space-Science/Meteorite-Landings/gh4g-9sfh

Tällä luennolla tarkoituksena oli oppia ymmärtämään Qgis-ohjelmaa entistä paremmin. Joka luentokerralla olemme opetelleen sekä uusia asioita, mutta myös hioneet vanhoja taitoja niin, että ne tulisivat luennollisiksi ja ohjelman käyttö olisi helpompaa ja yksinkertaisempaa.

 

Tavoitteena oli oppia ratkaisemaan erilaisia ongelmia Qgis:n käyttöön liittyen. Monesti ohjelmaa käyttäessä tulee vastaan monia ongelmia, jotka voivat johtua todella pienestä syystä, kuten esimerkiksi rastin puuttumista tietystä ruudusta tai vaikka väärän koordinaatiston käyttämistä. Voi siis helposti tulla pieniä virheitä, jotka ovat kuitenkin helppo ratkaista, jos Qgis:n järjestelmää ymmärtää edes hiukan. Toki voi tulla vastaan myös ongelmia, jotka liittyvät jo asetuksissa vastaan tulleista eroavaisuuksista, jotka tulisi osata laittaa oikein.

 

Qgis:n perusominaisuuksia ovat minun mielestä juuri vektori- ja sektorikartan luominen valmiina olevista aineistoista, jotka toimivat pohjana itse luomaani karttaan. Muita tärkeitä ominaisuuksia ovat esimerkiksi koropleettikartan luominen, joka on helppo luoda ohjelmalla, kun tietää kuinka se toimii. Myös erilaisten pisteiden luominen ja sijoittaminen kartalle on tärkeä ominaisuus. Lisäksi pisteisiin liittyvä, muun muassa erilaisten summien osoittaminen ja näin myös niiden tutkiminen ja lisäominaisuuksien tekeminen. Ohjelmassa on tärkeää osata löytää ja tutkia tietoa ja näin hyödyntää sitä.

 

Qgis:llä voi myös siis laskea erilaisia laskutoimituksia aineistoista tulleiden tietojen perusteella ja näin luoda uutta tietoa omaan tarkoitukseen. Se on tärkeä ominaisuus, koska se mahdollistaa uuden aineiston luomisen ja vanhan aineiston entistä monipuolisemman käytön. Koen kaipaavani lisäharjoitusta juuri laskuominaisuuden kanssa, koska sitä on omasta mielestäni vaikea käyttää. Lisäksi kaipaan harjoittelua vähän joka osa-alueella, koska en koe työskentelyäni varmaksi, joten se tulisi tarpeeseen.

Tällä luennolla kävimme läpi muun muassa, kuinka pääkaupunkiseudun asutus jakautuu. Tein kartan, jossa asutus näkyy pistein. Siitä voi hyvi huomata asutuksen jakaantumisen ja sen runsauden.

 

Luennon aikana kävimme yksityiskohtaisesti läpi kartan luomista. Se vaikutti aluksi helpolta, mutta loppupeleissä se oli varsin vaikeaa. Oli paljon erilaisia kohtia, joissa piti olla tarkkana, että tiedot menivät kartalla oikein, jotta lopputulos olisi oikea. Luennon aikana koneeni kaatui, koska luultavasti olin laittanut jonkun kohdan väärin ja sen takia kone jumittui. Kotona sain kuitenkin tehtyä niin paljon kuin osasin ja ohjeita noudattamalla se oli melko yksinkertaisa. En kuitenkaan saanut kaikkia kohtia tehtyä.

 

Luomallani kartalla voi siis huomata, miten asutus jakautuu pääkaupunkiseudulla. Keskityn blogissani analysoimaan pääasiassa Helsingin keskustan aluetta. Niin kuin alla olevasta kuvasta voi huomata, Helsingin keskustassa asuu todella paljon ihmisiä. Kartta ei anna alueesta tarkkaa tietoa, mutta siitä voi kuitenkin saada hyvän kuvan asutusen runsaudesta ja myös sen sijoittumisesta. Kartta olisi ollut informoivampi jos oisin osannut tehdä seuraavam vaiheen, jossa asutuksen jakautumista kuvataan värikkain ruuduin eikä kuvassa näkyvin palloin, mutta en saanut sitä näkymään oikealla tavalla.

 

Kuvasta voi huomata, että nykyään suurin osa Helsingin alueen asutuksesta keskittyy keskustaan hyödykkeiden ja virikkeiden ympärille. Halutaan asua lähellä kaikkea. Voi kuitenkin huomata myös sen, että asutusta esiintyy myös runsaasta, kun mennään keskustasta muutama kilometri pohjoiseen. Tämä kertoo siitä, että monet haluavat asua halvempien vuokrien alueella, koska keskustan vuokrat ovat aina korkeita ja kaikilla ei ole varaa niihin. Lisäksi monet ihmiset haluavat asua kauempana kiireestä ja ruuhkista. Myös keskustan ulkopuolinen luonto ja runsaampi vehreys vetävät puoleensa.

 

Tällä luentokerralla tavoitteena oli oppia yhdistelemään erilaisia, tiettyyn tehtävään liittyviä tietoja toisiinsa ja vertailemaan niitä. Itsenäistehtävässä tarkoituksena oli siirtää tietoa eri kohteista yhteen tiettyyn taulukkoon ja näin harjoitella ja saada taidot paranemaan.

 

Koin tehtävän alussa hankalaksi ja aluksi kestikin kauan, että tajusin, kuinka tiedon saa oikealla tavalla tuotua taulukkoon. Tehtävässä piti tutkia Suomen alueen tulva- ja valuma-alueita ja luoda lopuksi koropleettikartta kuvastamaan tulvaindeksiä. Tämän avulla voi nähdä, kuinka tulva-alueet sijoittuvat Suomen alueella.

 

Hankalinta oli saada tiedot oikeassa muodossa oikeaan paikkaan. Aluksi meni kauan kunnes tajusin, miten ne sinne laitetaan. Tämän jälkeen ei ollut juuri ollenkaan ongelmia. Alla olevasta kuvasta voi huomata, kuinka tulva-alueet ovat lähes kaikki rannikkoalueilla meren tuntumassa. Lapissakin tulvat ovat varsin yleisiä jos vertaa muuhun sisämaahan Suomessa . Suurinta se on kuitenkin etelässä sekä lännessä. Nämä johtuvat juuri meren tuomasta kosteammasta ilmastosta, joka tuo siis juuri tätä kosteampaa ilmaa ja enemmän sateita. Lisäksi rannikoilla on paljon kaupunkeja, jotka ovat tulville alttiimpia asfaltilla päällystettyjen teiden takia, jos vertaa esimerkiksi maaseutuun.

 

Rannikoiden suurempaan tulvaherkkyyteen voi myös vaikuttaa järvien yleisyys juuri näillä alueilla, koska usein järvet tulvivat monesta eri syystä, kuten esimerkiksi keväällä lumen sulamisesta tai rankoista sateista. Hyvänä esimerkkinä muun muassa Turun alue ja sen saaristo ovat tulvaherkkiä alueita, koska ne sijaitsevat rannikolla, jonne meren ilmasto-olosuhteet vaikuttavat enemmän.

Tällä luennolla kävimme läpi syvällisemmin Qgis-ohjelman ominaisuuksia ja mahdollisuuksia. Alussa opettelimme, kuinka voimme tutkia Suomen kuntia yksityiskohtaisemmin ja kuinka voimme kerrallaan valita tarkasteluun tietyn määrän kuntia ja näin myös tutkia niiden sisältämiä tietoja keskenään.

 

Tämän jälkeen siirryimme luennon pääaiheeseen, jossa valmistimme koropleettikartalla Suomen kuntien väestöntiheyttä. Tämä oli aika vaikea osuus, koska siinä oli paljon muistettavaa ja uutta opittavaa, vaikkakin sieltä löytyi myös paljon edellisellä luennolla opittua tuttua asiaa, jota oli tarkoitus harjoitella lisää ja painaa mieleen.

 

Tehtävänä oli myös tutkia, kuinka Suomen alue muuttuu eri projektioita käyttäen. Voi esimerkiksi huomata jo eri projekstioissa nopeasti katsomalla, että Suomen muoto vaihtelee niissä suuresti. Tämä siis tarkoittaa, että myös Suomen pinta-ala tulee heittelemään niiden välillä paljon. Tarkastelin myös Suomen leveyden vaihtelua noin Vaasan korkeudelta. Niissäkin oli yllättävän suuria eroja eri projektioiden välillä. Valitsin viisi projektiota, joita halusin tutkia ja vertasin niiden tuloksia yhteen parhaimmin Suomen muotoja kuvaavaan projektioon ETRS89-TM35. Alla olevassa kuvassa voi nähdä eri projektioiden vaihtelun pinta-alan mukaan sekä Suomen leveyden Vaasan korkeudelta.

Toisessa tehtävässä tarkoituksena oli esittää prosentuaalisesti sekä visuaalisesti kartalla eri koordinaattijärjestelmistä johtuvat alueelliset erot. Monien eri koordinaattijärjestelmien välillä oli suurta eroa, kuten esimerkiksi juuri ETRS89-TM35:n sekä Mercatorin välillä oli varsin suuri ero, kun Mercatorin projektiossa pohjoisemmat alueet ovat venyneitä ja muodoltaan todellisuudesta eroavia. Muiden tarkastelemieni projektioiden välillä ei ollut näin suuria eroja kuin edellä mainitsemilla projektioilla, mutta heittelyä syntyi puolelle jos toiselle alueen sijainnista riippuen.

 

Tällä kursikerralla huomasi, että Qis-ohjelman käyttö helpottui ja sitä alkoi ymmärtämään paremmin. Kuitenkin edelleen jotkut asiat ovat vielä vaikea ymmärtää.

Ensimmäisellä geoinformatiikan menetelmät luennolla kävimme läpi paikkatiedon peruselementtejä. Ne olivat varsin tuttua asiaa edellisiltä kursseilta, joten sisältö tuntui helpolta ja lähestyttävältä. Pääkohteina olivat muun muassa sijainti- ja ominaisuustieto, jotka ovat merkittäviä paikkatiedon osa-alueita. Myös kävimme läpi tietenkin rasteri- ja vektorikarttoja, joita luultavasti tulemme käsittelemään kurssin aikana vielä enemmän.

 

Suurimman osan luennosta kävimme läpi Qgis- sovelluksessa työstettävää tehtävää, jossa tarkoituksena oli muokata karttaan monia eri ominaisuuksia ja tehdä siitä selkeä ja tarkoituksen mukainen. Tämä ei ollutkaan helppoa tai yksinkertaista vaan oikeastaan aika vaikeaa. Luennon aikana tehtävää tehdessä piti opetella monia uusia asioita Qgis:n käytöstä. Opettajan ohjeiden avulla tehtävän sai suoritettua, kun jonkun aikaa oli asioita myös miettinyt ja tutkinut. Tänä aikana oppi paljon uusia asioita sovelluksen käyttöön liittyen.

 

Tehtävän tarkoituksena oli tuoda esille kartalla kohdealueiden typpipäästöt ja laittaa ne järjestykseen suurimmista päästöistä pienempiin värien avulla. Lisäksi karttaan muokattiin myös muita pienempiä asioita harjoittelun vuoksi, kuten esimerkiksi valtioiden, meren ja järvien värit selkeyttämään kartan ulkoasua. Luennolla kartan työstäminen ja työvaiheet vaikuttivat suhteellisen yksinkertaiselta, kun kuunteli ohjeita tarkkaan. Sitä se ei kuitenkaan ollut.

 

Itsenäiseksi tehtäväksi saimme koropleettikartan tekemisen Suomen kunnista Qgisin avulla. Tässä vaiheessa jo huomasi, että tunnilla opetellut asiat olivatkin jo lähes unohtuneet, vaikka pienen pohdinnan jälkeen suurin osa palasikin mieleen. Tehtävässä oli siis tarkoitus luoda valmiille Suomen karttapohjalle värein koropleettikartta jostain itse valitsemasta aiheesta. Valitsin väestöntiheyden, koska ajattelin, että se näin ensimmäiseksi tehtäväksi olisi hyvä ja yksinkertainen aihe opetella Qgis-ohjelman käyttöä.

Suurimmat haasteet koin legendan, mittakaavan ja pohjoisnuolen lisäämisessä karttaan, joita en siis saanut ollenkaan lisättyä. En löytänyt mistään kohtaa, josta näitä olisi voinut lisätä, koska omalle koneelleni tallennettu Qgis omaa hieman erilaiset asetukset, kun luennolla käyttämälläni koneella enkä osaa niitä muuttaa.

 

Yhteenvetona tällä luentokerralla oppi todella paljon ja suurinta osaa tästä ei edes pystynyt vielä kunnolla sisäistämään. Kuitenkin nyt tietää perusasiat ja tulevaisuudessa Qgis:n käyttö tulee helpottumaan.

Welcome to Blogipalvelut. This is your first post. Edit or delete it, then start blogging!