Kurssin toinen tunti käsitteli erilaisten projektioiden vääristymien tarkastelua. Tarkastelimme, miten projektion vaihto ohjelmassa tapahtuu, sekä miten verrata niiden suhteita kartan mittaustyökalujen, sekä tietokannan laskentamenetelmien avulla. Tarkastelimme eroja tunnilla ensin karttatyökalujen avulla mittaamalla janoja ja alueita, sekä vertailemalla niiden pituuksia ja pinta-aloja eri projektioissa. Tämän jälkeen tarkastelimme kuntien pinta-alojen eroja Lambertin ja Mercatorin projektioiden välillä käyttämällä tietokannan laskentatyökaluja.
Pinta-aloissa oli huomattavia eroja tiettyjen projektioiden välillä, etenkin tehtäessä mittaukset Pohjois-Suomen leveysasteilla. Erityisesti Mercatorin projektion vääristymät olivat suuret, niin kuin on havaittavissa Elina Huhtisen havainnollistavassa pylväsdiagrammissa erilaisten projektioiden vaikutuksesta mitattuihin pinta-alaan ja pituuteen. En itse lähtenyt tekemään diagrammia projektioiden välisistä mittauseroista, mutta otin lisämausteena tarkasteluun eriksen vaakasuorat ja pystysuorat pituudet, sekä laskin alojen ja pituuksien suhdeluvun TM35FIN-projektioon nähden. Kuten allaolevasta kaaviosta voi huomata, leveyssuunnan myötäiset erot pituussuunnan myötäisiin eroihin on huomattava etenkin Albersin projektiossa. Myös Julia Salmi huomasi omassa blogissaan, kuinka projektioiden vääristymät voivat olla sekä leveys-, että pituussuuntaisia tarkastellessaan pinta-alojen vääristymää kuntatasolla.
Kurssikerran toisessa tehtävässä piti verrata Mercatorin projektion tuottamaa pinta-alojen vääristymää suhteellisen tarkasti Suomea kuvaavan Lambertin oikeapintaisen tasoprojektion kanssa. Tehtävä piti toteuttaa tekemällä kartta-aineiston tietokantaan uudet sarakkeet kuntien pinta-aloista molemmille projektioille, ja sen jälkeen laskea suhdeluku tavallisella prosenttilaskulla uuteen sarakkeeseen. Mercatorin projektiossa on havaittavissa selkeä pohjoissuuntainen vääristymä, mitä osasin odottaakkin aiemmilla kursseilla saadun tietopohjan perusteella.
Viimeisenä tehtävänantona oli vielä tehdä pinta-alojen vertailu Lambertin projektion, sekä jonkun muun kuin Mercatorin projektion välillä. Valitsin projektioksi Albersin kartioprojektion, sillä halusin nähdä kuinka suuri vääristymä on jotakin kartioprojektiota käytettäessä. Albersin projektio pärjäsi vertailussa yllättävän hyvin, ja projektio vastaa Lambertin projektion pinta-aloja suhteellisen tarkasti etenkin Keski- ja Pohjois-Suomessa. Tässäkin projektiossa pinta-alojen vääristymä kasvaa pohjoissuuntaisesti, mutta paljon maltillisemmin verrattuna Mercatorin projektioon.
Kirjallisuus
https://fi.wikipedia.org/wiki/Albersin_projektio
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lambertin_oikeapintainen_tasoprojektio