Viikko 5. Buffereiden käyttöä ja QGIS-velhotasoni arviointia

Viikon karttatehtävistä ja puskuroinnin käytöstä

Kurssin viides viikko oli tehtävien määrän puolesta luultavasti työläin tähän mennessä. Runsas itsenäistehtävien määrä kuitenkin antoi mahdollisuuden tarkastella omaa osaamistaan ja puitteet hieman luovempaan työkalujen käyttöön. Oli mukavaa huomata itsenäistehtäviä tehdessä kuinka perustoiminnot QGIS:ssä luonnistuvat jo suhteellisen helposti ja ymmärrys ohjelmiston toiminnasta on jo mielestäni melko hyvällä tasolla.

Kurssikerran ensimmäisessä tehtävässä käytimme hyväksi edellisellä viikolla esiteltyä Pornaisten peruskarttaa, johon olimme digitoineet asunnot ja suurimmat tiet QGIS:in työkaluja käyttämällä. Käytimme näitä tietoja muunmuassa QGIS:in laskentatyökalujen opetteluun, ja selvitimme näiden avulla esimerkiksi yhteenlasketut teiden pituudet ja peltojen pinta-alat. Tämän lisäksi opettelimme puskurialueiden tekoa, sekä miten selvitämme kaikki sijaintitiedon omaavat solut, jotka osuvat puskurialueelle.

Puskurialueet ovat varmasti hyödyllisimpiä välineitä tutkiessa erilaisia maantieteellisiä ilmiöitä, ja niiden hyöty tulikin esille jo kurssikerran itsenäistehtävissä. Lisäksi puskurityökalun käyttö olisi voinut olla hyödyllinen kolmannen viikon Afrikan konflikteja ja timanttikaivoksia koskevassa tehtävässä, missä tarkastelimme oliko konfliktien ja timanttikaivosten sijoittumisella jonkinlaista korrelaatiota keskenään. Tehtävässä olisimme voineet luoda bufferin konfliktin vaikutusaluetta kuvaavan attribuutin perusteella, sekä tarkastella kuinka moni timanttikaivos osuu näiden alueiden sisälle. Tämän lisäksi puskurivyöhykkeitä voitaisiin käyttää erilaisten luonnonilmiöiden vaikutusalueiden, kuten esimerkiksi tulvauhan alla olevien asuntojen selvittämiseen, jos meillä on tarvittavat esitiedot tämän selvittämiseen, kuten esim. tiedot sadannasta, jokien virtaamasta ja maaperän kyvystä sitoa vettä, sekä alueen asuntojen sijaintitiedot.

Ensimmäinen itsenäistehtävä käsitteli pääkaupunkiseudun kahden lentokentän, Malmin ja Helsinki-Vantaan lentokenttien melualueiden ja niiden vaikutusalueen tutkimista käyttäen hyväksi edellisessä tehtävässä opeteltua puskurointityökalua. Oli mukava huomata, kuinka yksinkertaisilla toimenpiteillä pystyttiin laatimaan luultavasti melko hyvin lentokentän melualuetta kuvaava alue, sekä laskea kuinka moni ihminen on sen vaikutuksen alaisena. Laatiessa Helsinki-Vantaan poikkeuksellista melualuetta vuodelta 2002, jolloin lentokoneet laskeutuivat kentälle Tikkurilan puolelta, olisin toivonut ohjelmaan parempia mittaustyökaluja tehdessä melualuetta kuvaavaa apuviivaa. Nyt oli ensin pakko mitata janan pituus ohjelman mittaustyökaluja käyttämällä, ja sen jälkeen digitoida sen päälle viiva, jonka perusteella bufferivyöhyke laskettiin. Tehtävän toinen osa oli taasen yksinkertaisempi pistemäisen bufferialueen sisälle sijoittuvien tietojen laskemista, ja toinen itsenäistehtävä valmiiksi annettujen taajama-alueiden asukastietojen selvittämistä.

Valitsin kolmanneksi itsenäistehtäväkseni tehtävä 5:n, jossa tarkoituksena oli selvittää putkiremonttiuhan alla olevat asuinkerrostalot, sekä missä kaupunginosissa on todennäköisesti tulossa paljon putkiremontteja lähivuosina. Putkiremonttitarpeen indikaattorina käytettiin rakennusvuotta, missä 1965-1970 vuosina rakennetut talot luokiteltiin todennäköisesti putkiremonttiin joutuvaksi rakennukseksi. Karttaesityksessä on nähtävillä värikoodattuna putkiremonttiuhan alla olevien rakennusten suhde kaikkiin alueen rakennuksiin, sekä absoluuttisena arvona kaikki alueen putkiremonttiuhan alla olevat rakennukset. Kartalla havaittavat tulokset vastasivat pitkälti sitä mitä odotinkin. Niin kuin Vilma Kaukavuorikin huomasi blogipostauksessaan “Talojen suuret ikäluokat lähestyvät putkiremontti-ikää“, hyvin edustettuina ovat Itä-Helsingin kerrostalolähiöt. Näille alueille rakennettiin kyseisinä vuosina runsaasti kerrostaloja keskustan ruuhkien helpottamiseksi ja muualta Suomesta muuttavien tarpeisiin maatalouden merkityksen heikentyessä ja teollisuuden työpaikkojen lisääntyessä kaupunkiseudulla.

Suhteellisia ja absoluuttisia arvoja kuvaava koropleettikartta putkiremonttiuhan alla olevista rakennuksista pääkaupunkiseudulla.

En lähtenyt analysoimaan tehtävistä saatuja vastauksia sen tarkemmin, mutta keräsin ne kuitenkin yhteen taulukkoon, jos saadut luvut sattuvat kiinnostamaan.

Mitä on jäänyt GIS:stä käteen? Arviointia ohjelman käyttötaidostani ja ominaisuuksista.

Nyt kun kurssin viides kerta on takana, on mukavaa huomata kuinka ohjelman käyttö on muuttunut melko rutiininomaiseksi ja kuinka uusien toimintojen oppiminen on kokoajan helpompaa, kun ohjelman perustoiminnot alkavat olemaan jo hyvin selkärangassa. Erilaiset alueiden rajaukset ja erottelut sujuvat jo käytyjen työkalujen, kuten bufferointi- ja Join-työkalujen avulla aikalailla ilman ongelmia. Työstämistä on kuitenkin vielä visualisoinnin opettelussa, ja ohjelman monimutkaisempien toimintojen hyödyntäminen vaatii varmasti lukuisten Plug-In:ien käyttämistä, sekä ohjelmointiosaamista ja scriptien käyttämistä. Vaikka tällä hetkellä ohjelman käyttö tuntuu sujuvan annettujen tehtävien puitteissa hyvin, on minulla varmasti matkaa pelkästä oppipojasta todelliseksi GIS-velhoksi.

Omien taitojen tuomien rajoitteiden lisäksi olen myös huomannut, mitkä tekijät rajoittavat erilaisten analysointien tekemistä ohjelman sisällä eniten. Se mitä ohjelmalla voidaan analysoida on pitkälti riippuvainen siitä, mitä tietoja meillä on esitettynä tarkasteltavalla kartalla, sekä mitä ominaisuustietoa meillä on tarjolla saatavilla olevissa tietokannoissa. Jotta ominaisuustietoja voidaan käyttää hyödyksi, täytyy niiden luonnollisesti sisältää myös jonkinlaista sijaintitietoa, jotta niiden alueellista jakautumista voidaan analysoida. Kun tarvittavat tiedot ovat tallennettuna, vaikuttavat mahdolliset analysointimahdollisuudet ohjelmalla olevan lähes rajattomat. Rajoituksia on ainakin tähän mennessä aiheuttanut vain tietokoneen laskentatehon puute suuren aineiston sisältäviä analyyseja tehdessä, sekä oman mielikuvituksen riittämättömyys aineiston valinnassa. Lisäksi visualisoinnissa on aina rajoitteena kuinka paljon tietoa mahtuu esitettäväksi yhdellä kartalla, ja usein on karsittava esitettyä tietoa tai laadittava useampi teemakartta.

Kirjallisuus

Talojen suuret ikäluokat lähestyvät putkiremontti-ikää

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *