Kurssikerta 4 – Ruotsinkieliset ruutuina

Neljännellä PAK-kerralla tutustuimme tarkemmin piste -ja ruutuaineistoihin. Tarkastelimme tietokantaa pääkaupunkiseudun asuinrakennuksista ja asukaista sekä harjoittelimme ruutukartan tekemistä. Aineiston tarkastelu oli kiinnostavaa, sillä se sisälsi tiedot mm. kunkin asuinrakennuksen ikäjakaumasta sekä muun kielisten ja ruotsinkielisten osuudesta. Aineiston avulla teimme harjoitukseksi ruutukartan pääkaupunkiseudun väentiheydestä, jonka jälkeen vastaavanlainen tuotos tuli tehdä valitsemastaan aiheesta. Tehtävään sisältyi viime kurssikerralla kiukkua aiheuttanutta tietokantojen yhdistelyä ja uuden tiedon tuottamista. Ihme ja kumma, tietokantojen muokkaaminen sujui paljon peremmin (tarvittiin vain muutama joogan hengitysharjoitus pitämään mielentila tyynenä) kuin aikaisemmin. Jonkinasteista oppimista on siis ehkä tapahtunut!

Päädyin tekemään itsenäisharjoituksen ruutukartan (Kuva 1.) ruotsinkielisten sijoittumisesta pääkaupunkiseudulla. Harjoituksessa valitsimme ruutukooksi 500m x 500m, mutta halusin tarkentaa tietoa hieman, joten valitsin karttani ruutukooksi 400m x 400m. Sadan metrin lyhennys ruutujen sivuille tuottikin tarkempaa tietoa kuin alun perin osasin odottaa, mutta mielestäni kyseinen tarkkuus on esitettävälle ilmiölle sopiva. Kun kartta oli valmis, tuli ruudukon rajat vielä poistaa näkyvistä, sillä ideana oli tehdä ruutuaineistoon perustuva teemakartta – ei ruudukkoa.

Ruotsinkieliset uusi

Kuva 1. Ruotsinkielisten määrä pääkaupunkiseudulla.

Aikaisemmista kurssilla tuotetuista karttaesityksistä poiketen, oheisen ruutukartan luokat kuvaavat absoluuttisia arvoja. Kartta siis kertoo kullakin ruudulla asuvien ruotsinkielisten henkilöiden lukumäärän eikä suhteellista osuutta väestöstä, mikä on pedettävä mielessä karttaa tulkitessa. En ollut tyytyväinen MapInfon tarjoamien luokitteluvaihtoehtojen luokkiin, joten säädin luokkarajoja manuaalisesti.

Näin jälkikäteen karttaa tarkastellessa on todettava, että informatiivisemman ja selkeämmän lopputuloksen olisin todennäköisesti saanut pudottamalla luokkien määrän neljään. Toinen asia, mikä valmiissa kartassa jäi häiritsemään, on mittakaava. MapInfo halusi ilmoittaa mittakaavan janan pituuden tähän tarkoitukseen turhan tarkasti: ”5,000 km”, eikä tarkkuutta kuulema ole mahdollista muuttaa. Kuvan laatu ei ole erityisen hyvä, joten karttaa pikaisesti vilkaistaessa pilkku voisi jäädä huomaamatta. No, onneksi blogiani mahdollisesti lukevat kurssikaverit ovat tarkkasilmäisiä, eikä väärinkäsityksiä mittakaavan suhteen varmastikaan pääse tapahtumaan.

Kartalta havaitaan, että ruotsinkielinen väestö on keskittynyt erityisesti Helsingin niemelle, eli Eiran, Punavuoren ja Töölön alueelle sekä rannikkoa pitkin jatkuen Meilahteen ja Munkkiniemeen. Myös Kulosaari ja Vuosaari erottuvat kartalta ruotsinkielisen väestön keskittymänä. Espoossa ruotsinkielisiä asuu eniten Kauniaisten ja Westendin alueella. Vantaalta ei oikeastaan erotu selkeää aluetta, jossa ruotsinkielisiä olisi ympäristöään enemmän. Hyvin pienen keskittymän voi havaita Petikon (?) tienoilla. Mirka Jokela-Määtällä on blogissaan hyvä huomio siitä, että esimerkiksi tiestön ja nimistön lisääminen kartalle helpottaisi kartan lukijan tekemää tulkintaa huomattavasti. Varsinkin, mikäli lukija ei ole tottunut tuijottelemaan pääkaupunkiseudun karttaa, voi alueiden tunnistaminen olla hankalaa.

Ruutukartalla voidaan esittää tietoa esimerkiksi koropleettikarttaa tarkemmin paikannettuna, sillä ruudut eivät ole sidoksissa valmiiksi rajattuihin alueisiin (esim. kunnanrajat), vaan ruutujen sijainnin ja koon voi määritellä tarkoitukseen sopivaksi. Kuten Olli Kauppi blogissaan pohtii ja itsekin tekemäni kartan pohjalta aikaisemmin kirjoitin, ruutukarttaesityksessä ei ole mielekästä käyttää kovin montaa luokkaa, jotta esitys pysyisi selkeänä. Tämä pätee toki muihinkin teemakarttoihin, mutta erityisesti ruutukartoissa lopputulos monen luokan esityksestä on äkkiä hyvin sekava.

Lähteet:

Jokela-Määttä, M. (2015). KK 4: Pisteaineistoista ruututeemakarttoihin. Paikannettua tietoa. https://blogs.helsinki.fi/mijokela/ Luettu 11.2.2015

Kauppi, O. (2015). Neljäs Kurssikerta. Olli Kaupin paikkatietoblogi. https://blogs.helsinki.fi/okauppi/ Luettu 11.2.2015

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *