Afrikan kartan tutkimista
Kurssikerta 3 aloitettiin tarkastelemalla hieman Afrikan karttaa ja yhdistelemällä erilaisia kohteita QGIS-ohjelmassa (kuva 1. ). Tutkimme kartan avulla öljykenttien ja timanttikaivosten vaikutusta alueen konflikteihin vuosien saatossa. Jonkinlaista yhteyttä vaikutti näiden asioiden välillä olevan, sillä konflikteja oli huomattavasti enemmän timanttikaivosten ja öljykenttien alueilla. Havaittavissa oli kuitenkin myös alueita, joilla konflikteja oli suhteellisen vähän vaikka alueella sijaitsi timanttikaivos.
Kurssikerralla tehdyn kartan avulla voidaan myös tarkastella yleisesti timanttikaivosten ja öljykenttien esiintymistä Afrikassa. Kartasta voidaan havaita timanttikaivoksia olevan vähemmän Afrikan pohjoisosissa. Afrikan pohjoisosissa sijaitsee kuitenkin suurin osa mantereen öljykentistä. Konflikteja puolestaan on lähes joka puolella Afrikkaa. Vähemmän konflikteja on kuitenkin tapahtunut Afrikan eteläisemmissä osissa.
Päädyin muiden blogeja lukiessani vielä tutkimaan hieman Afrikan internetin käyttöä. Pohdin olisiko sillä mahdollisesti mitään yhteyttä timanttikaivoksiin, öljykenttiin tai alueen konflikteihin. Hieman samoja asioita olivat tarkastelleet Ville Väisänen ja Martta Huttunen. Huttunen esittää blogissaan mielenkiintoisen kysymyksen siitä, että onko internetillä vaikutusta konfliktien määrään tietyillä alueilla. Afrikka on kuitenkin suureksi osaksi melko köyhä maa, joten internetiin ei välttämättä kaikilla ole varaa. Internet vaikuttaa myös suuresti tiedon liikkumiseen, joka voi ehkä ehkäistä tai lisätä konfliktien riskiä. Huttunen oli myös hyvin pohtinut asekaupan suhdetta internettiin. Onko aseiden myyminen netin välityksellä siis mitenkään yhteydessä Afrikan konflikteihin? Väisänen oli kuitenkin karttaa tarkasteltuaan todennut, että merkittävää yhteyttä konfliktien ja internetin välillä ei vaikuttaisi olevan. Internet on kuitenkin verrattain melko tuore ilmiö, joten sen kaikki vaikutukset eivät ehkä ole vielä selkeästi esillä.
Kuva 1. Afrikan kartta, johon merkittynä konflikteja, timanttikaivoksia ja öljykenttiä.
Tulvaindeksikartta ja järvisyysprosentti
Itsenäisesti oli kurssikerran jälkeen tarkoitus tehdä tulvaindeksikartta (kuva 2.). Saatavillamme oli lähes valmis aineisto, jonka pystyi suoraan avaamaan QGIS-ohjelmassa. Järvisyysprosentit piti kuitenkin itse liittää aineistoon. Aineistojen liittämistä oli kuitenkin harjoiteltu jo aiemmin, joten se alkoi sujumaan jo melko hyvin. Pientä haastetta kuitenkin alussa tuotti Excel-tiedoston tallentaminen oikeassa muodossa, sillä oma Excelini oli vielä suomenkielinen. Tulvaindeksit puolestaan saatiin jakamalla keskiylivirtaama keskialivirtaamalla. Tulvaindeksin määritelmä on vielä tarkemmin avattu Roosa Harmosen blogissa.
Karttaa tehdessä oli mietittävä tulvaindeksille sopivat värit. Päädyin kuvaamaan tulvaindeksiä lilan eri sävyillä. Myös luokkajakoa oli hieman mietittävä, jotta kartasta ei tulisi epäselkeä. Päädyin vain neljään luokkaan, sillä se mielestäni kuitenkin kuvasi ilmiötä riittävän hyvin. Otin kartasta pois joet ja järvet, sillä ne tekivät lopputuloksesta hyvin epäselvän näköisen kuten Annika Innanenkin oli huomannut kartoissaan tehdä.
Kartasta on selkeästi havaittavissa, että valuma-alueiden tulvaindeksit ovat suurimpia Suomen länsi- ja eteläosissa. Pohjoisessa ja lännessä tulvaindeksit ovat huomattavasti matalammat. Mitä tummempi siis lila kartalla milläkin alueella on, sitä suurempi on kyseisen alueen tulvaindeksi.
Kuva 2. Valuma-alueiden tulvaindeksit
Tulvaindeksi kartan lisäksi haluttiin hieman tarkastella alueiden järvisyysprosentteja. Tässä vaiheessa piti viimeistään tuoda Excelistä järvisyys tiedosto. Samalla tuli laskea maapinta-ala, jotta piirakka diagrammit saatiin lisättyä kartalle. En itse lukenut tässä vaiheessa ohjeita, joten en jostain syystä älynnyt maapinta-alaa laskea heti alussa. Sain siis aikaan aluksi vain sinisiä ympyröitä. Roosa Harmonen oli esittänyt järvisyyttä juurikin tällaisten yksiväristen ympyröiden avulla. Se oli esitystapana kohtalaisen selkeä, mutta päädyin kuitenkin lisäämään myös maapinta-alan.
Tulvaindeksejä ja järvisyysprosenttia kuvaavasta kartasta tuli kohtuullisen siisti, vaikkakin diagrammien kokoa olisi ehkä voinut vielä säätää (kuva 3.). Valitsin diagrammeissa sinisen värin kuvaamaan alueen järvisyyttä ja ruskean maapinta-alaa. Pohjalla on sama tulvaindeksi kartta, jonka esittelin jo aiemmin (kuva 2.).
Kuva 3. Valuma-alueiden tulva indeksit ja järvisyysprosentit.
Kartasta pystyy siis lukemaan alueiden tulvaindeksejä ja järvisyysprosentteja. Järvisyysprosentteja on myös melko helppo vertailla keskenään, jos siihen on tarvetta. Roosa Harmonen oli blogissaan huomannut myös selittää mitä järvisyysprosentti ylipäätään tarkoittaa. Ymparisto.fi sivuston mukaan järvisyysprosentilla tarkoitetaan järvien pinta-alan prosentuaalista suhdetta koko valuma-alueen pinta-alaan. Se siis kuvaa kuinka paljon pinta-alasta valuma-alueilla järvet vievät.
Lähteet:
- Harmonen, R (15.2.2021) “Kolmas kurssikerta-konflikteja ja tulvaindeksejä”
Roosa Harmonen – Geoinformatiikan menetelmät 1 (helsinki.fi)
- Huttunen, M (15.2.2021) “Harjoitus 3: Tiedon tuonnin tulvaa”
Martan kurssiblogi – Geoinformatiikan menetelmät 1 (helsinki.fi)
- Innanen, A (15.2.2021) “Harjoitus 3: Tulvaindeksikartta”
Annikan GIS-blogi – Just another GEM 2021 blog (helsinki.fi)
- Väisänen, V (15.2.2021) “Suomen valuma-alueita ja Afrikan konflikteja”
Villen GIS-blogi – Kyllä siitä vielä kartta tulee (helsinki.fi)
- Ymparistö.fi, Ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu (15.2.2021)
Oikein hyvää pohdintaa Afrikka-teemasta! Tuo harmaa tausta tulvaindeksikartassa vaikuttaa hyvältä valinnalta, selkeyttää itse tarkasteltavan teeman tarkastelua.