Kurssikerta 4: Ruutukarttoja ja rasteriaineistoja

Ruutukartat

Kurssikerta aloitettiin pääkaupunkiseudun ja sen asutuksen tarkastelulla. Pääkaupunkiseudun tarkastelun tarkoituksena oli myös harjoitella ruutukartan tekemistä QGIS-ohjelmassa. Käytössämme oli melko valmis aineisto, josta piti vain rajata tutkittava alue ja tehdä ruudut.

Kurssikerralla teimme yhdessä harjoituksena ruutukartan, joka kuvaa ruotsinkielisten määrää pääkaupunkiseudulla (kuva 1.). Tiedot on kerätty ruutuihin, joiden suuruus on 1 km x 1 km. Päätin hyödyntää kartassa viittä luokkaa, jotta kartta pysyisi helposti luettavana. Mitä lähemmäksi valitsemani väriskaalan värit menevä punaista, sitä enemmän ruudussa asuu ruotsinkielistä väestöä. Sininen väri kuvaa puolestaan ruutuja, joissa ruotsinkielisten asukkaiden määrä on pienempi. Tilastokeskuksen mukaan olisi arvoja viisaampi esittää yhden värisävyn tummusasteilla, jotta kartta olisi helposti kaikille luettavissa. Noudatin tätä ohjetta muissa tekemissäni kartoissa, mutta jätin vertailun vuoksi ruotsinkielisiä kuvaavan kartan ennalleen. Tärkeää on kartasta huomata, että värit eivät kerro prosentuaalisesti ruotsinkielisten osuudesta koko ruudun väestöön verrattuna. Mitä tiheämpää asutusta alueella siis on, sitä enemmän siellä voi asua ruotsinkielistä väestöä. 

Kuva 1. Ruutukartta ruotsinkielisten määrästä pääkaupunkiseudulla, jossa ruutujen koko on 1km x 1km.

Itsenäisesti oli tarkoitus vielä tutustua hieman lisää ruutukarttoihin. Päädyin siis tekemään vielä kaksi hieman erilaista kartta. Näistä kartoista ensimmäinen kuvaa ulkomaan kansalaisten määrää pääkaupunkiseudulla (kuva 2.). Luokkia on tässä sama määrä kuin ruotsinkielisiä kuvaavassa kartassa. Myös ruutukoko on sama 1 km x 1 km. Erona yhdessä kurssikerralla tekemään karttaan on valitsemani väriskaala. Mitä vaaleampi ruudun väri on, sitä vähemmän sen alueella asuu ulkomaan kansalaisia. Puolestaan mitä tummempaan lilaan mennään, sitä enemmän sen ruudun alueella asuu ulkomaan kansalaisia. Kartalla on edelleen esitettynä absoluuttisia arvoja, joka on otettava huomioon karttaa tulkitessa.

Toinen ero oli kartan toteuttamisessa. Onnistuin aluksi saamaan joihinkin ruutuihin todella suuria lukuarvoja, jotka johtuivat siitä, että en ollut yhtään siistinyt taulukoita etukäteen. Joiltakin alueilta ei nimittäin ollut kerättyä tietoa tai sitä ei jostain syystä haluttu esittää. Näille alueille oli annettu erittäin suuret lukuarvot, jotka siis poistin taulukosta, jotta kartassa ei esiintyisi virheellisiä arvoja.

Ulkomaan kansalaisia kuvaavasta ruutukartasta voidaan jossain määrin saada tietoa siitä, missä asuu eniten ulkomaan kansalaisia. Helsingin eteläosissa asuu yhden ruudun alueella melko paljon enemmän ulkomaan kansalaisia kuin pääkaupunkiseudun pohjoisosissa. Alueita ei kuitenkaan voida täysin verrata keskenään, sillä alueilla on erilaiset asukastiheydet. 

Kuva 2. Ruutukartta, joka kuvaa ulkomaan kansalaisten määrää pääkaupunkiseudulla. Kartassa käytetyt ruudut ovat 1km x 1km kokoisia. 

Lueskelin hieman Annika Innasen blogia, jossa on tehtynä myös eri ruutukoon karttoja. Tästä innostuneena halusin tarkastella minkälainen ruutukartasta tulisi pienemmillä ruuduilla. Tein siis kartan, joka kuvaa muunkielisten määrää pääkaupunkiseudulla (kuva 3.). Muunkielisyys tarkoittaa tässä tilanteessa alueen asukkaita, jotka puhuvat äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Tekemässäni kartassa ruutujen koko on vain 0,5 km x 0,5 km. Tämä ruutujen koko ei ole kuitenkaan Tilastokeskuksen mukaan käytössä vakiintunut. 

Pienempi ruutuisen kartan teko oli lähes yhtä vaivatonta kuin 1 km x 1km ruutuisen kartan, mutta kaikissa laskuissa ja toiminnoissa vain meni hieman enemmän aikaa. Kartasta on havaittavissa, että muunkielisten määrät vaihtelevat pääkaupunkiseudun alueella melko paljon. Mitä punaisempi on kartassa ruudun väri, sitä enemmän sen alueella asuu muunkielistä väestöä. 

Kuva 3. Muuta kieltä kuin ruotsia tai suomea äidinkielenään puhuvien lukumäärä Pääkaupunkiseudun alueella. Ruutukartan ruutujen koko on 0,5 km x 0,5 km.

Tapio Turpeinen on blogissaan tutkinut ruutukarttojen avulla asukkaiden iän keskiarvoja ja talojen rakentamisvuosien keskiarvoja. Oli mielenkiintoista lukea hieman erilaisista kartoista pohdintoja ja suosittelen kovasti, jos haluaa näistä aiheista lukea hyvää pohdintaa. Emmi Aarrelahden blogissa puolestaan on tutkittu melko kattavasti 18-vuotiaiden osuutta pääkaupunkiseudun asukkaista. Mielestäni oli järkevä veto tehdä kartta, jossa tiedot ovat prosentteina, sillä alueiden vertailu keskenään on hieman helpompaa. Aarrelahden blogissa on monta eri ruutukoolla tehtyä ruutukarttaa, joita kannattaa käydä vilkaisemassa.

Lisää pohdintaa 

Kaikissa tekemissäni ruutukartoissa on hyödynnetty absoluuttisia arvoja. Absoluuttiset arvot kyllä kertovat sen, että paljon määrällisesti jotakin on tietyllä alueella. Absoluuttisia arvoja vain on hieman haastavaa vertailla keskenään. Tekemissäni kartoissa pieni haaste saattaa olla myös värien tulkitseminen (varsinkin ruotsinkielisten määrää kuvaavassa kartassa). 

Ruutukartat ovat esitystapana melko selkeitä, mutta jotkin teemakartoista voivat kuvata joitakin ilmiöitä paremmin. Esimerkiksi pisteteemakarttaan verrattuna ruutukartta mielestäni kuvaa selkeämmin varsinkin hieman pienemmän alueen väestöön liittyviä ilmiöitä. Ruutukartta pystyy esittämään absoluuttisia arvoja järkevästi toisin kuin esimerkiksi koropleettikartta. Koropleettikartat ovat kuitenkin mielestäni usein mukavimpia lukea, sillä alueet ovat yleensä hieman pyöreämpiä ja tiettyä arvoa kuvaavan alueen koko voi vaihdella tarpeen mukaan. 

Rasteriaineistot

Kurssikerralla tutustuimme siis myös rasteriaineistoihin. Rasteriaineistot koostuvat pikseleistä, jotka ovat keskenään tasakokoisia ruutuja. Tutkimme Pornaisten aluetta, josta meillä oli käytössämme erilaisia rasteriaineistoja ja jonkinlainen peruskartta. Harjoittelimme rasteriaineistojen tuomista QGIS-ohjelmaan, joka oli omasta mielestäni melko yksinkertaista. Harjoittelimme myös rasteritasojen liittämistä toisiinsa, joka puolestaan tuotti itselläni alussa vaikeuksia. Valmiiksi saatuja rasteriaineistoja hyödynsimme korkeuskäyrien tutkimisessa. Teimme siis Pornaisten alueelle korkeuskäyrät ja harjoittelimme rinnevarjostuksen lisäämistä. Sekä rasteriaineistojen kanssa toimiminen että korkeuskäyrien tekeminen sujui yllättävän hyvin, mutta onnistuin jossain välissä kurssi kerran jälkeen ajatuksissani sulkemaan QGIS-ohjelman. En ilmeisesti ollut muistanut tallentaa oikein kaikkia väliaikaisia tasoja, sillä seuraavalla kerralla aineistoa avatessani QGIS valitti ongelmasta itse aiemmin luomissani tasoissa. 

Omalla ajalla tehtäväksi jäi lisää QGIS-ohjelman opettelua Pornaisten aluetta hyödyntäen. Rajasimme kartasta alueen, johon oli tarkoitus itse digitoida kohteita. Tarkoituksena oli digitoida alueen suurimmat tiet ja asuinrakennukset. Olen ennenkin digitoinut samanlaisia kohteita mutta eri ohjelmassa (Corel Draw). Rakennusten digitoiminen oli helppoa, joskin hieman puuduttavaa niiden suuren määrän vuoksi. Teiden digitoimisessa itselläni oli pieniä haasteita aluksi, koska käytössäni ei ollut hiirtä. Tämä johti aluksi moniin virheellisiin pätkiin tietä, joita en osannut poistaa. Lopulta lähes kaikkea kokeiltuani onnistuin muuttamaan tekemiäni teitä ja korjaamaan pahimmat virheet. Aikaa olisi tässä säästynyt taas huomattavasti, jos olisin katsonut uudestaan nauhoituksen kurssikerralla opetetuista asioista. Toisaalta ehkä oli ihan hyvä myös joutua itse etsimään ratkaisuja kohdattuihin ongelmiin, sillä ohjelmiston käyttö tuli ainakin hieman tutummaksi. 

Lähteet:

  • Aarrelahti, E (20.2.2021) “Ruututeema- ja rasterikartta -molemmissa ruutuja, mutta hiukan eri tavoin“

Matkani Geoinformatiikan menetelmät 1 -kurssilla | MAA-202, Kevät 2021 (helsinki.fi)

  • Innanen, A (20.2.2021) “Harjoitus 4: Väestöteemartta ruutuaineistosta”

Annikan GIS-blogi – Just another GEM 2021 blog (helsinki.fi)

  • Tilastokeskus, Tilastoteemakartat (21.2.2021) “4.3 Ruutukartta”

Tilastokoulu (stat.fi)

  • Turpeinen, T (20.2.2021) “4: Ruuduista rastereihin”

4: Ruuduista rastereihin – Tapion kurssiblogi (helsinki.fi)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *