Kurssikerta 5: Bufferointia ja QGIS ohjelman kanssa sähläystä

Kurssikerralla harjoittelimme bufferointia. Rajasimme Pornaisten alueella sijaitsevan koulun ympäriltä kilometrin säteeltä alueen, jolta tarkastelimme rakennusten määrää. Bufferointi oli melko helppoa, mutta itselläni tasot katosivat kun suljin ohjelman, vaikka olin mielestäni ne oikein tallentanut. Toinen kurssikerralla tehty harjoitus koski Pornaisten alueen teitä. Harjoittelimme siis myös teiden bufferointia, jossa itselläni tuotti haasteita se, että käytössäni oli ilmeisesti eri versio QGIS-ohjelmasta kuin muilla opiskelijoilla. Tämä on tuottanut lieviä haasteita aiemminkin, mutta jos jotain hyvää pitää keksiä, niin ainakin on joutunut itsenäisesti myös hieman tutkimaan ohjelman toimintoja. 

Itsenäiset tehtävät 1 ja 2

Itsenäisesti tarkoituksena oli lähinnä hioa QGIS-ohjelman käyttöä. Uudempia asioita kuten bufferointia oli myös tehtävissä hieman harjoiteltava. Tehtävät olivat mielestäni suureksi osaksi melko haasteellisia, mutta ensimmäiset lentokenttiin liittyvät tehtävät sujuivat ongelmitta. Onnistuin tehtävien tekoon käyttämään todella paljon aikaa, joka johtuu todennäköisesti siitä, että osa QGIS-ohjelmiston toiminnoista oli jo ehtinyt viikkojen kuluessa itseltäni unohtumaan. Jouduin siksi tehtäviä tehdessäni katsomaan uudestaan ohjeita aiemmilta kurssikerroilta ja muiden blogeista. Saamani vastukset kokosin taulukkoon (taulukko 1.), mutta kaikki vastaukset eivät välttämättä ole täysin oikein. Siksi taulukkoa kannattaa ehkä katsella vain suuntaa antavana. 

En ollut aivan varma asutusta käsittelevissä tehtävissä siitä, että olisiko minun pitänyt ottaa tiedot kohdasta “count” vai “sum”. Otin tiedot kohdasta jossa ne oli laskettu yhteen, sillä näin monet muut ovat omissa kurssiblogeissaan ilmeisesti tehneet. Parissa kohdassa epäilin hieman saamiani vastauksia sillä ne poikkesivat hieman muiden opiskelijoiden saamista tuloksista. Tämä on jossain määrin normaalia, sillä ihmiset ovat saattaneet rajata alueet hieman eri kokoisiksi. Pääasiassa vastaukseni kuitenkin ovat melko samanlaisia kuin muilla opiskelijoilla. Muutamaan tehtävään en kuitenkaan saanut järkevän kuuloista vastausta, jonka vuoksi en niitä taulukkoon kirjoittanut. Tähän syynä on saattanut olla esimerkiksi tehtävän ymmärtäminen väärin tai QGIS-ohjelmalla sähläys. 

Kouluikäisten määriä tutkittaessa haasteen itselleni aiheutti se, että lasketaanko kouluikäisiksi minkä ikäiset lapset. Päädyin laskemaan kouluikäisiksi kaikki 7-16 vuotiaat. Tehtävä oli itselleni myös muuten melko haastava, sillä QGIS halusi jostain syystä koko ajan kaatua. Sain lopulta laskettua jotain arvoja, joiden totuudenmukaisuutta tosin aluksi paljon kyseenalaistin. Halusin hieman vertailla saamiani vastauksia muiden opiskelijoiden kanssa. Päädyin tutkailemaan Rasmus Sohlmanin blogia ja totesin kouluikäisiä koskevan tehtävän vastauksien olevan melko samankaltaiset. Ehkä siis sain jotakin myös tehtyä lopulta oikein. Ulkomaalaisten osuutta koskevaa tehtävää en saanut loppuun asti tehtyä. Lähestyin ilmeisesti tehtävää jotenkin väärin, sillä saamani tulokset eivät kuulostaneet kovinkaan järkeviltä.

Itsenäinen tehtävä 3

Viimeisessä tehtävässä oli hieman valinnanvaraa. Päädyin tutkimaan pääkaupunkiseudun uima-altaita ja saunoja. Aluksi piti selvittää rakennusten määrä, joissa on uima-allas. Tähän vastauksen löysi helposti katsomalla statistics panelista uima-altaiden määrän. Itselläni tuli vastaan taas epätietoisuus siitä, että tuleeko arvot ottaa kohdasta ”count” vai ”sum”. Otin taas arvot kohdasta, jossa ne on laskettu yhteen. 

Seuraavana ongelmana olivat invalid geometry ilmoitukset. Katsoin apuja Annika Innasen ja Ilari Leinon blogista. En jostain syystä saanut kuitenkaan ohjeilla ongelmaa korjattua, vaikka kummankin blogissa hyvät ratkaisut ongelmaan oli esitetty. Syynä saattaa olla se, että itselläni on käytössä eri versio QGIS-ohjelmasta tai sitten se, että oma ongelmani on jossakin muualla kuin luulin. Kolmisen tuntia ongelman kanssa taisteltuani tulin siihen tulokseen, että omat taitoni eivät riitä tehtävän jatkamiseen. 

Päätin tästä syystä tehdä vielä Helsingin yhtenäiskouluun liittyviä tehtäviä. Tehtävä sujui muuten melko hyvin, mutta en ihan hahmottanut mitä tehtävässä tarkoitettiin yläasteikäisillä. Tarkoittaako se uusia ylä-asteelle tulevia opiskelijoita vai kaikkia yläaste opiskelijoita. Laskin tästä syystä tehtävän kummallakin tavalla. 

Rajasin aluksi kyseisen koulupiirin alueen. En ihan muistanut miten tämä olisi pitänyt oikeaoppisesti toteuttaa, joten hieman sovelsin. Tein koulupiirien tasosta kopion, josta poistin kaikki muut koulupiirit kuin yhtenäiskoulun piirin. Tämän jälkeen selvitin rajaamallani alueella olevat pks_vaki pisteet eli alueen asukkaat (extracted location). Sen jälkeen tiedot keräsin vain suoraan statistics taulukosta. Vertailin hieman saamiani tuloksia Rasmuksen tuloksiin, sillä lähestymistapani oli hieman ehkä kyseenalainen. Uusien opiskelijoiden määrää koskevasta tehtävästä olimme saaneet saman arvon, mutta muuten vastauksemme hieman erosivat toisistaan. Tähän voi vaikuttaa se, että minkä ikäiset laski yläasteikäisiksi opiskelijoiksi.  Rasmus oli ilmeisesti laskenut 12-vuotiaiden määrää kun taas minä olin katsonut 13-vuotiaiden määrä.

 

Asukkaiden määrä 2 km etäisyydellä Malmin lentokentästä 58891
Asukkaiden määrä 1 km etäisyydellä Malmin lentokentästä 9100
Asutuksen määrä alle 2 km etäisyydellä Helsinki-Vantaan lentokentästä 10 612
Helsinki-Vantaan lentokentän melualueella 65 dB asuvien prosenttiosuus 2 km etäisyydellä alueesta sijaitsevista asukkaista noin 0,5% ?
Vähintään 55 dB melualueella asuvien ihmisten vähimmäismäärä (Helsinki-Vantaan lentokenttä) 11923
60 dB lentomelu, poikkeuksellinen laskeutumissuunta 12 933?
Lähimmästä asemasta alle 500 metrin päässä olevat asukkaat 111 765
Paljon asukkaita asuu alle 500 metrin päässä lähimmästä asemasta prosentteina kaikista alueen asukkaista pyöristettynä noin 22%
Työikäisten määrä alle 500 metrin päässä asemasta asuvista asukkaista pyöristettynä noin 68 %
Taajamissa asuvien määrä prosentteina pyöristettynä noin 96%
Koululaisten määrä taajamien ulkopuolella prosentteina (7-16 v) pyöristettynä noin 4 %
Pääkaupunkiseudun rakennukset joissa on uima-allas 855
Helsingin yhtenäiskouluun tulevien uusien opiskelijoiden määrä 14
Helsingin yhtenäiskouluun tulevien yläasteikäisten määrä (13 vuotiaat) 21
Helsingin yhtenäiskoulun yläasteikäisten määrä (13-16 vuotiaat) 88
Kouluikäisten (7-16 vuotiaiden) osuus yhtenäiskoulun koulupiirin asukkaista 10,29…%

pyöristettynä noin 10%

Taulukko 1. Itsenäisten tehtävien vastauksia.


QGIS-ohjelman käyttö

Totesin tehtäviä tehdessäni sen, että itse QGIS-ohjelman käyttäminen sujui suureksi osaksi ongelmitta. Suurimman ongelmia tuotti se, että itselläni oli käytössä jokin eri versio ohjelmasta, kuin mitä käytettiin kurssikerroilla.

Tehtävien tekoon meni itselläni useampi päivä aikaa, sillä osa ohjelmiston käyttöön liittyvistä asioista oli jo ehtinyt hieman unohtumaan. Oma ongelmani itsenäisissä harjoituksissa oli se, että en osannut heti lähestyä tehtäviä oikein. Koululaisia koskevissa tehtävissä ongelmanani oli myös hieman se, että en täysin ymmärtänyt mitä halusin edes QGIS-ohjelman avulla aineistoista selvittää. En siis osannut määrittää mitä tietoa halusin kerätä ja mistä. 

Osaan nyt kuitenkin tuoda vektori, rasteri ja tekstimuotoisia aineistoja sujuvasti QGIS-ohjelmaan. Osaan säätää värejä ja jakaa tietoja luokkiin. Bufferointi ja alueiden valitseminen sijainnin perusteella sujuvat nyt melko hyvin. Myös scratch layerien luominen on yleensä melko vaivatonta. Omana ongelmanani on kuitenkin taulukoihin itse uuden tiedon tuottaminen ja itse luomieni tasojen tallentaminen. QGIS on ohjelmana toimiva, mutta sen käyttö vaatii harjoitusta. Eniten ohjelman käyttöä mielestäni siis rajoittaa käyttäjän taidot, sillä ohjelma itsessään ei juurikaan opasta käyttäjää. QGIS ei myöskään auta käyttäjää juurikaan mahdollisten virheiden ratkaisemisessa. Suhteessa ensimmäisiin kurssikertoihin on kuitenkin paljon uutta taitoa ohjelman käytöstä kertynyt, jonka vuoksi karttojen teko alkaa olemaan jo ihan hauskaa puuhaa. 

Lähteet: 

  • Innanen, A (8.3.2021) “Harjoitus 5: SOS, help, apua! (Ja uima-allas- ja saunakarttoja PK-seudulta)

Annikan GIS-blogi – Just another GEM 2021 blog (helsinki.fi)

  • Leino,I (8.3.2021) “Viides kurssikerta”

Viides kurssikerta – Ilarin Maantiedostusblogi (helsinki.fi)

  • Sohlman, R (5.3.2021) “Viides kurssikerta: puskurianalyysit

Rasmuksen GEM-kurssiblogi (helsinki.fi)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *