Viimeisellä kurssikerralla tarkoituksena oli luoda itse valitsemasta aiheesta kartta. Aineistot tuli itse etsiä netistä ja kartan teossa tuli hyödyntää kurssilla opittuja asioita QGIS-ohjelmasta. Tämä kurssikerta oli ehdottomasti oma suosikkini, sillä tehtävän tekoon sai melko vapaat kädet. Aineistojen etsiminen oli myös mielenkiintoista, vaikka itselleni aluksi hieman haasteellista.
Kurssikerralla tein neljä hieman eri tavoin Suomea kuvaavaa karttaa, joista ensimmäinen käsittelee hevosurheilua (kuva 1.). Harrastan itse ratsastusta ja halusin tutkia hieman ratsastusmahdollisuuksia Suomessa. Tiedot ratsastusmahdollisuuksista karttaan on haettu Lipas (liikuntapaikat) palvelusta. Kartassa on nähtävillä Suomen raviratoja ja ratsastuskenttiä. Kartasta on nähtävissä myös kuntien väkiluvut vuonna 2017, jotta ratsastuspaikoista voi hieman hahmottaa sijoittuvatko ne väkiluvultaan minkälaisiin kuntiin. Ratsastuskenttiä ja raviratoja vaikuttaisi olevan enemmän väkiluvultaan suurempien kuntien alueilla, mutta myös poikkeuksia löytyy.
Kuva 1. Suomen ratsastuskenttiä ja raviratoja eri kunnissa.
Toinen tekemäni kartta kuvaa Suomen oppilaitoksia vuonna 2017 (kuva 2.). Kartassa on myös kuntien väkiluvut vuonna 2017, jotta oppilaitosten määrää tietyssä kunnassa voi hieman verrata alueen väestöön. Liilat pisteet kuvaavat oppilaitoksia ja oranssin eri sävyt puolestaan kuntien väkilukuja. Kartasta tekee kuitenkin hieman epäselvän oppilaitosten suuri määrä Etelä- Suomessa.
Oppilaitoksia voi karttaa tutkimalla huomata sijaitsevan enemmän kunnissa, joissa on suurempi väkiluku. Kartassa on kuvattuna kuitenkin vain kuntien absoluuttisia väkilukuja, eli väestön määrää ei ole suhteutettu kunnan kokoon. Näin jälkeenpäin mietittynä olisi ehkä ollut järkevää laskea suhteellisia väkimääriä kunnissa, sillä se olisi helpottanut eri kokoisten alueiden vertailua keskenään.
Kuva 2. Oppilaitokset ja väkiluvut kunnittain vuonna 2017.
Kolmannet tekemäni kartat kuvaavat tieliikenneonnettomuuksia Suomessa vuonna 2017 (kuvat 3.). Kartalla näkyvät harmaat pisteet kuvaavat näitä onnettomuuspaikkoja. Sinisen eri sävyillä kartoissa puolestaan kuvataan 0-14 vuotiaiden määrää eri kunnissa. Toisessa kartassa esitetään 0-14 vuotiaiden absoluuttista määrää kunnassa ja toisessa prosenttimäärää. Halusin karttojen avulla hieman tutkia tapahtuuko liikenneonnettomuuksia enemmän alueilla, joissa on nuoria lapsia paljon. Karttaa lukemalla vaikuttaisi siltä, että onnettomuuksia tapahtuu myös kunnissa, joissa 0-14 vuotiaita on vähemmän. Jonkinlaista yhteyttä liikenneonnettomuuksien määrällä ja nuorten lasten määrällä kyseisessä kunnassa kuitenkin saattaa olla.
Kartat ovat muuten melko onnistuneita, mutta kuten aiemmassa oppilaitoksia kuvaavassa kartassa on tässä sama ongelma. Etelä-Suomessa on tapahtunut niin paljon liikenneonnettomuuksia, että kartta on hieman sekava. Pisteiden kokoa pienentämällä tai aineistoa tarkemmin rajaamalla olisi ehkä saanut aikaan vielä selkeämmän kartan.
Kuvat 3. Tieliikenneonnettomuudet ja kuntien 0-14 vuotiaat vuonna 2017.
Neljännet ja viimeiset tekemäni kartat kuvaavat kuntien väkilukua ja ikäjakaumaa (kuva 4.). Oranssin eri sävyt kuvaavat kartassa kuntien väkilukua. Ympyrädiagrammien avulla puolestaan on esitetty kuntien ikäjakaumaa. Kartat ovat kokonaisuudessaan muuten melko selkeitä, mutta paikoin diagrammien suuri määrä hieman sekoittaa karttojen luettavuutta.
Karttojen avulla voi todeta Suomen eteläosissa olevien kuntien väkiluvun olevan usein suurempi kuin Suomen pohjoisosissa olevien kuntien. Kuntien väkiluku on myös suurempi Suomen eteläosissa kuin pohjoisosissa. Ympyrädiagrammeja tarkastelemalla kunnissa vaikuttaa myös olevan jonkin verran eroja ikärakenteessa. Itä-Suomessa yli 65 vuotiaiden määrä on monin paikoin suurempi kuin muualla Suomessa. Lieksan kunta on yksi esimerkki alueesta, jossa vanhusten määrä on keskimääräistä korkeampi.
Kuvat 4. Kuntien väkiluku ja ympyrädiagrammit kuntien ikäjakaumasta.
Kuntien väestöä koskevat tiedot kaikissa kartoissa on ladattu paituli palvelusta. Nämä aineistot ovat tilastokeskuksen tuottamia ja kulkevat nimellä “KuntienAvainluvut, 2017”. Myös oppilaitoksia ja tieliikenneonnettomuuksia koskevat tiedot on haettu tilastokeskuksen sivuilta.
Muilla opiskelijoilla oli myös tältä kurssikerralta todella upeita karttoja. Lotta Mattila on tehnyt karttoja, joissa kuvataan Suomen väestöä, huoltosuhdetta kunnittain ja kuntien nettomuuttoa. Kyseiset kartat ovat mielestäni todella selkeitä ja informatiivisia, joten kannattaa käydä vilkaisemassa.
Eero Turkin blogissa on myös mielestäni yksi hyvin mielenkiintoinen kartta, joka käsittelee kolareita hirvivaara-alueilla Suomessa. Kartta on mielestäni helppolukuinen ja aihe oli mielestäni omaperäinen. Joten jos haluaa nähdä hieman erilaista liikenneonnettomuuksiin liittyvää karttaa kuin minun blogissani on esillä, niin todellakin kannattaa Eeron blogista käydä vilkaisemassa.
Kurssista kokonaisuudessaan.
Geoinformatiikan menetelmät kurssi oli mielestäni mielenkiintoinen ja hyödyllinen. Aluksi karttojen teko tuntui todella haastavalta, mutta kokemuksen karttuessa sujui karttojen teko yhä vain helpommin. Kurssilla oppi myös hyvin arvioimaan omia tuotoksiaan ja pohtimaan ratkaisuja erilaisiin suorittamisessa ilmenneisiin ongelmiin.
Sanoisin, että QGIS-ohjelman käytöstä tuli jo melko sujuvaa. Aineistojen hakeminen oli yllättävän helppoa, vaikka alussa iskikin pieni paniikki niiden tuomisesta QGIS:siin. Kaikki kurssilla vaaditut kartat sain kurssilla annettujen ohjeiden ja muiden opiskelijoiden neuvojen avulla tehtyä. Jotkut tosin onnistuneemmin kuin toiset, sillä monesti huomasin parannuksen mahdollisuuksia vasta karttoja jälkeenpäin tarkasteltuani. Toki pieniä muutoksia tein vielä karttoihin jälkikäteenkin.
Lähteet:
- Lipas.fi (6.3.2021)LIPAS – Liikuntapaikat
- Mattila, L (24.3.2021) “Omia karttoja väestön ikääntymisestä”Lotta Mattilan blogi – Kyllä tämä tästä (helsinki.fi)
- Tilastokeskus (7.3.2021)Tilastokeskus
- Turkki, E (24.3.2021) “Viimeistä kertaa Qgis! (tällä erää)”Eeron oma GIS-blogi – Tervetuloa mukaan matkalle geoinformatiikan ihmeelliseen maailmaan (helsinki.fi)