Projektioita tutkailemassa

Jatkoimme työskentelyä Suomen kuntakartan parissa. Tarkoituksena oli tutustua ja havaita konkreettisesti, miksi oikean projektion valinta on tärkeää. Minulla on selvästikin petrattavaa kurssikerran aikaisten muistiinpanojen tekemisessä. Kurssiharjoituksia tehdessä on monesti vähän kiire, eikä kaikkia muistiinpanoja tule nimettyä kovin järkevästi. Tässäkin taulukossa oli alun perin viisi saraketta, mutta jätin näkyviin vain nämä, joiden nimet olin muistanut kirjoittaa ylös. Olennaisin varmasti tulee ilmi jo tässä. Projektion valinnalla on väliä! Jos erehtyy seikkailemaan Uranukselle, voi 1600 neliökilometristä tulla yhtäkkiä yli 800 000 neliökilometriä. Sephre mercator –projektiollakin Suomen summittainen leveys ”lantion” tienoilta kaksinkertaistuu.

epgs3067 sephre mercator uranus nort pole tereographic
Alue Suomen ”päässä”
km2
1601 13176 813789
Suomen ”lantion” leveys
km
537 1171 8095

 

Opin, että projektion valinta täytyy huolehtia jo aineistoa avatessa ja että QGIS luulee tietävänsä aikeistani enemmän kuin oikeastaan tarvitsisi. Oikukkaan ohjelman kanssa pitää olla tarkkana, että ohjelma oikeasti käyttää haluttua projektiota.

Tehtävänämme oli verrata pinta-alan eroja kahden eri projektion välillä ja katsoa, onko Suomen eri osissa eri suuruisia eroja projektioiden välillä. Kurssikerralla vertasimme LAEA-projektiota mercatoriin. Loimme attribuuttitaulukkoon sarakkeen, joka kertoi pinta-alojen prosentuaalisen eron kuntakohtaisesti, minkä jälkeen esitimme tiedon kartalla. Näiden kahden projektion tuottamat pinta-alat olivat varsin erisuuruisia. Tarkistan yleensä saamani tulokset silmämääräisesti ja pohdin, näyttävätkö tulokset järkeviltä. nyt piti hetki harkita, kunnes muistin, miten projektiot vetävät Grönlannin helposti lähes Afrikan kokoiseksi ja ajattelin, ettei 300 prosentin ero ehkä olekaan niin mahdoton. Alla kartta, jossa erot on havainnollistettu.

Suurimmat prosentuaaliset erot pinta-aloissa projektioiden välillä ovat Pohjois-Suomessa, mutta etelässäkin erot ovat huomattavat.

Minulla on muutamia vaikeuksia karttojen teossa. Ensinnäkin tuntuu vaikealta keksiä napakoita, mutta informatiivisia otsikoita kartalle. Saman ongelman kanssa painii blogissaan myös Amelia Cardwell. Hän valittelee pitkiä ja epäselvästi muotoituja otsikkojaan. Ehkä keksimme vielä kurssin aikana kätevän tavan muodostaa tiiviitä otsikkoja? Toinen ongelma koskee legendojen sijoittelua. Saan aikaiseksi valtavan valkoisen laatikon, jonka sisältö sinänsä on hyvä, mutta joka peittää alleen kartan, jos sen sijoittaa liian lähelle. Sama ongelma kartan kanssa. En vielä keksinyt, mistä taustan saa läpinäkyväksi, jotta kartan objektit saa lähemmäksi toisiaan. Pinja Levosella näyttää blogissaan ainakin olevan kartta, jossa legendalaatikko on onnistuttu asettamaan kartan päälle, joten ongelmaan on olemassa ratkaisu. Hän tosin kaipasi juuri päinvastaista ratkaisua ja pohti yksiväristä taustaa legendoilleen. Välimuoto näistä lienee paras, mutta kartastani hahmottuu varmasti ongelmani.

Yhteisen tehtävän jälkeen meidän tuli itse valita jokin projektion ja tutkia pinta-alaeroa sen ja Lambertin projektion välillä. Tulokset havainnollistettiin kartalla edellisen tehtävän tavoin. Lähdimme tekemään tehtävää Pinja Levosen kanssa yhdessä ja pohdimme, että saadakseen mahdollisimman suuret erot kannattaa ehkä ottaa sellainen projektio, joka on tehty kuvaamaan jotakin mahdollisimman kaukana Suomesta olevaa paikkaa. Ensin silmiin sattui projektio, jonka nimessä oli Argentiina, mutta emme jostakin syystä saaneet karttaa auki ja vaihdoimme suunnitelmaa. Etelä-Afrikkakin on aika kaukana, joten valitsimme listan ensimmäisen projektion. Hieman tarkemmin olisi kyllä ollut syytä lukea projektion nimi, sillä totuus valkeni saatuamme uudet pinta-alat laskettua: eroa Lambertiin oli suureksi osaksi vain alle prosentti.

(Lisäys 19.3.2019) Projektiot ovat Africa Albers Equal Area ja Lambert. Projektioiden välinen ero on hyvin pieni, mutta näkyvissä on silti sama ero kuin edellisessä kuvassa eli Pohjois-Suomi vääristyy Etelä-Suomea enemmän.

Sain pinta-alat laskettua heti kurssikerran jälkeen, mutta jatkoin kartan tekoa myöhemmin. Tässä vaiheessa tieto käyttämästäni projektiosta oli haihtunut jonnekin enkä enää muista tarkkaa nimeä. Sen kuitenkin muistan, mistä pienet erot johtuvat. Projektion nimessä olivat avainsanat equal area. vaikka kartta näytti tosi hassulta, pinta-aloissa ei ollut moittimista. Olkoon tämä oppituntina siitä, että keskitytään tarkemmin projektion valintaan. Kartasta voi kuitenkin havaita, että löysin kuin löysinkin nappulan, josta legendalaatikon taustavärin saa pois.

Erilaisia projektioita on valtavasti eikä ole ihan helppoa tietää, mihin tarkoitukseen mikäkin on tarkoitettu. Lienee helpointa opetella käyttämään muutamaa tavallista kotikulmille soveltuvaa projektiota näin alkuun ja laajentaa näkökulmaa projektio kerrallaan tarvittaessa.

 

Lähteet:

Pinja Levosen kurssiblogi, Kursgång 1: Introduktion till QGIS (luettu 31.1.2019)

https://blogs.helsinki.fi/plevonen/2019/01/24/introduktion-till-qgig/

Amelia Cardwellin kurssiblogi, Viikko 2: Projektioita ja QGis:in kanssa kamppailua (luettu 31.1.2019)

Viikko 2: Projektioita ja QGIS:in kanssa kamppailua

Ensimmäiset kartat

Jokaisen maastokelpoisen biologin lienee osattava perustaidot myös kerätyn datan käsittelystä. Huomasin tarpeen jo viime kesänä, kun yritin selviytyä kesätöistäni lähes olemattomilla taidoilla. Onnekseni löysin kädestä pitäen apua ohjelman käyttöön, mutta ymmärsin, että minun on kyettävä edes alkeellisiin toimintoihin jatkossa itsekin. Suuntasin siis kurssille, jossa toivottavasti saan lisää varmuutta sekä mahdollisimman kattavan katsauksen perustoiminnoista.

Jouduin harmikseni olemaan poissa osan ensimmäisestä kurssikerrasta ja sen materiaaleissa oli aikamoinen rämpiminen itsekseen. Yrityksen, erehdyksen ja aika monen ylimääräisen aineiston uudelleen lataamisen jälkeen pääsin lähes maaliin. Ehkei siitä sen enempää.

Ensimmäisen kerran varsinainen tehtävä sujui sen sijaan jo astetta paremmin. Tartuin ykköstehtävään, koska arvelin osaavani tehdä ainakin sen. Haasteet kasvanevat matkan varrella. Tehtävänä oli tarkastella Suomen kuntakarttaa, jossa oli runsas määrä kuntakohtaista dataa mukana ja visualisoida aineistosta mieleinen koropleettikartta. Eniten vaikeuksia aiheutti sopivien muuttujien valinta. Olisi hauskaa saada aikaan mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä kartta yhdistämällä kaksi muuttujaa. Runsaudenpula iski eikä mikään tuntunut sopivalta.

Mietin, kuinka voisin saada aikaiseksi kartan, jossa ei välttämättä korostuisi perinteiset aluejaot (maaseutu-kaupunki, pohjoinen-etelä, ruotsinkielinen rannikko ja niin edelleen). Valitsin lopulta uhrikseni yritystoiminnan. Päätin tarkastella yritysten määrää (Näin ainakin tulkitsin otsikolla ”yritystoim” olevan sarakkeen sisällön, jossa arvotkin olivat sellaisia, joita pidin mahdollisina) suhteessa kunnan asukaslukuun.

Annoin luokittelun mennä ensin ihan ohjelman ehdotuksen mukaan. Lopputulos yllätti. Mitään selvää trendiä en nopealla silmäilyllä löytänyt, mutta saamani arvot vaihtelivat kuitenkin mukavan paljon neljästä prosentista 18 prosenttiin. Aineiston perusteella asukaslukuun suhteutettuna yrityksiä on eniten Sottungassa, pienessä kunnassa Ahvenanmaan saaristossa. Perää pitää Valkeakoski. Ohjelman ehdotus luokitteluksi sisälsi kuitenkin epäkäytännöllisiä desimaaliarvoja ja ajattelin siistiä luokittelun helpommin hahmotettavaksi. Kokeilin valikosta vaihtoehtoa ”pretty breaks” koska se kuulosti lupaavalta. Ohjelma siirsikin luokkien rajat siististi kahden prosenttiyksikön välein. Minulle jäi arvoitukseksi, kumpaan luokkaan luokkien rajalla olevat arvot lasketaan, mutta en osannut korjata tilannetta. Tähän on varmaan joku kätevä tapa, jonka toivottavasti opin myöhemmin.

Viimeiseksi pohdinnaksi jäi kartan värimaailma. Minusta on ehdottoman tärkeää, että värimaailma tukee parhaalla mahdollisella tavalla kartan viestiä, joten sen miettimiseen kannattaa käyttää aikaa, vaikka teknisesti se onkin pikkujuttu. Samoja pohdintoja kävi läpi myös Emilia Kostamo blogissaan kertoessaan typpipäästöjen määrän havainnollistamisesta. Valitsin väriksi sinisen, sillä se on melko neutraali väri ja tuntui sopivan hyvin yritystoimintaan.

Lähteet:

Emilia Kostamon kurssiblogi: Itämeren typpipäästöt, lasten osuus Suomen kunnissa ja ensikosketus QGIS:iin (kurssikerta 1), (luettu 29.1.2019)
https://blogs.helsinki.fi/emilikos/