Mietitään ja tehdään ihan itse

Meitä kehotettiin tulemaan tälle kurssikerralle hyvin nukkuneina ja valmiina vaivaamaan aivojamme vaikeasti ymmärrettävillä asioilla. Möröt kasvoivat mielessäni suuriksi, mutta todellisuus oli melko lailla linjassa alkukurssin kanssa. Ylitsepääsemättömiä tehtäviä ei tullut vaan aiheet olivat täysin ymmärrettävissä opetusta kuuntelemalla ja itse tekemällä. Meitä varten oli varattu kasa tehtäviä, joissa pääsimme itse kokeilemaan opittuja asioita. Harjoitukset olivat hyödyllisiä. Ne jäivät vaivaamaan mieltä, kun uuden oivaltamisen näki olevan tulossa, mutta jotain olennaista vielä puuttui. Pikkuhiljaa ohjelman logiikka kuitenkin tuntuu asettuvan aloilleen ja omiin taitoihin alkaa luottaa enemmän. Taidot alkavat olla sillä tasolla, että monia asioita osaa tehdä ainakin vaikeimman kautta, mutta päänvaivaa aiheuttaa purkkavirityksien välttely. Haluan oppia tässä vaiheessa kätevät tavat toteuttaa asioita.

Harjoituksissa laskimme Helsinki-Vantaan lentokentän aiheuttamasta melusta kärsivien määrää. Oivallus eri tasoilla valittujen kohteiden pyörittelyn kätevyydestä on loksahtamaisillaan paikoilleen. Tätä kun vielä pääsisi käyttämään itse johonkin tarpeeseen, niin asia tarttuisi varmasti kunnolla mieleen. Puskurityökalun käyttö tuli tutuksi.

Tutustuimme myös taajamissa asuvien osuuteen pääkaupunkiseudulla. Oikeastaan olisi pitänyt tutkia pelkästään vantaalla asuvia, mutta en tajunnut heti, että kartalla oli mukana koko pääkaupunkiseudun asukkaat. Jos asian olisi tajunnut ajoissa, Vantaan asukkaat olisi ollut helppo tallentaa omalle tasolleen, mutta laskin nyt sitten koko aineistosta. Pääkaupunkiseudulla taajamissa asuu analyysini mukaan 70,89 %, mikä kuulostaa mielestäni yllättävän pieneltä osuudelta. Koululaisista taajamissa asuu käytännössä yhtä suuri prosentti. Laskemme myös ulkomaalaisten osuuksia taajamissa.

Mieli tekisi laskea asiat vain vähän vaikeamman kautta käsin, mutta haluan oppia käyttämään ohjelmaa. Pieni epäilys on kuitenkin koko ajan, onko ok kerätä iso kasa lukuarvoja esimerkiksi select features by value -toiminnolla ja statistical summarysta ja hoitaa kaikki laskeminen laskimella? Välillä, ainakin pienempien tietokantojen kanssa, kiusaus kopioida taulukko Exceliin ja hoitaa laskeminen siellä on suuri. Mutta hankaloitanko vain myöhempää elämää käyttämällä tällaisia oikoteitä?

Minulle ei aina ole ihan selvää, mitä ohjelma oikein laskee. Alueiden summaa, alueiden sisältävien pisteiden summaa vai pisteissä olevien asukkaiden summaa. Tässä kohtaa tulee tärkeäksi saatujen vastausten järkevyyden miettiminen. Kun aineisto on melko vieras, vastauksen puntaroiminen on välillä vaikeaa. Pikkuhiljaa aivojumpan seurauksena asia kirkastuu, mutta tarkkana saa olla, ettei vahingossa laske jotain ihan muuta kuin oli tarkoitus.

Viimeisen tehtävän sai valita itse kolmesta vaihtoehdosta. Minä aloin tutkia saunojen ja uima-altaiden määrää pääkaupunkiseudulla, koska tehtävä on hieman erilainen kuin edelliset, ja uskon, että tarvitsen sen opettamia juttuja tulevaisuudessa.

Pääkaupunkiseudulla on 855 taloa tai taloyhtiötä, jossa on oma uima-allas ja näissä taloissa asuu jopa 12170 asukasta. Nopeasti laskien noin yhdellä sadasta pääkaupunkiseudun asukkaasta on pääsy oman talon uima-altaaseen. Tiedot oli yllättävän helppo hakea tietokannasta pienen pähkäilyn jälkeen. Pääsin hyödyntämään kurssikerroilla käteväksi mainostettua ”Selected features only” -valintaa, jonka ansiosta riitti, että sain oikeat talot valittua. Ohjelma osasi hakea tietoja näistä kohteista ilman tietokantaan kajoamista. Onnekseni keksin kokeilla, voiko samaan aikaan suodattaa tuloksia usealla hakuehdolla. Onnistuihan se ja sain selville että uima-altaallisista taloista 345 on omakotitaloja. Samalla logiikalla laskettuna 158 taloista on paritaloja, 113 rivitaloja ja 181 kerrostaloja.

Tehtävänä oli tuottaa kartta, jossa näkyy uima-altaiden määrä alueittain numeroarvona. Selvyyden vuoksi poistin vielä näkyvistä nollat, koska ne tekivät kartan sekavaksi tuomatta mitään lisäarvoa. Nollien poistamisen jälkeen kartta näytti vähän vähemmän lasten väritystehtävältä. Aiemmin kurssilla oli kuitenkin ollut puhetta absoluuttisten arvojen käytön ongelmista. Siksi halusin ohjeiden (”liitä mukaan lukuarvoa kuvaavat pylväät”) vastaisesti esittää mieluummin uima-altaiden suhteellista osuutta alueilla. Mielessäni oli myös edellisen pylväsesityksen ongelmat. Muillakin kurssilaisilla kuuluu olevan ongelmia saada diagrammeista visuaalisesti hyviä. Jaan epävarmuuden niiden käytöstä Johanna Lehtisen kanssa.  Etenkin tässä tapauksessa pelkäsin kartan menevän ihan tukkoon pylväiden lisäämisestä. Sen sijaan esitin uima-altaallisten talojen osuudet koropleettikarttana.

Olin karttaani tässä vaiheessa melko tyytyväinen. Se oli mielestäni suhteellisen selkeä, mutta mitään käyttöä sille ei sellaisenaan ollut, koska kartasta oli mahdoton tietää, mitä alueet ovat tai edes minkä kunnan puolella ne ovat. Siksi lisäsin karttaan kuntarajat sekä meren. Aluejaot olisi ilmeisesti kannattanut vielä leikata merellä ennen kartan laatimista, niin rannikkoalueiden uima-allasmäärät eivät olisi meressä uiskentelemassa. Aluejaossa merta ei ole huomioitu, vaan koko alue saarineen on ilmeisesti piirretty yhdeksi alueeksi. Kuntarajat ja rantaviiva selkiyttävät karttaa huomattavasti. Pääkaupunkiseutulainen voi jo todennäköisesti tulkita karttaa paremmin, mutta mikäli alue ei ole tuttu, kartassa on yhä toivomisen varaa. En kuitenkaan usko, että tähän karttaan mahtuisi enää alueiden nimiä, koska alueita on niin monta ja suurimman osan niistä keskellä nököttää numero. Enemmän ei ole enemmän tässäkään tapauksessa. Pienemmän alueen tarkastelussa tarkemmista paikannimistä olisi varmasti apua.

Uima-altaita on eniten Helsingissä. (Klikkaa kuva suuremmaksi)

Tapoja käyttää QGIS:ä on varmasti monia. Samatkin asiat voinee laskea useilla eri työkaluilla. Me kurssilaiset olemme luultavasti oppineet erityisen hyvin opettajan suosikkimenetelmät, mitkä kieltämättä ovat yleensä varsin toimivia, mutta tuskin ainoita tapoja ratkaista tehtävät tässä ohjelmassa. Tällä hetkellä suosikkitoimintoni ohjelmassa ovat:

Field calculator -> Create new field (ja tähän lasketaan sitten summa tai prosentti)
Select features by value (ja sitten tallennetaan valitut uuteen tietokantaan tai tutkitaan valittujen kohteiden statistical summarya tai muuten jatketaan uuden tietokannan kanssa)
Join attributes by location
Select features by area
Deselect all features
Layer prepertiesin Joins (toimii hyvin viimeistään kolmannella yrittämällä)
Buffer
Statistical summary
Lisäksi attribuuttitaulukon kanssa olen aika hyvä kaveri

Moni kurssilainen, esimerkiksi Edvin Väänänen ja Johanna Lehtinen mainitsi Spatial queryn yhdeksi keskeisimmistä työkalauista. Tämä täytynee kerrata, sillä teksiä kirjoittaessani kurssikerran ensimmäiset työkalut olivat jo haihtuneet mielestä, enkä edes löytänyt kyseistä työkalua kotikoneellani olevan uusimman QGIS:n asennettavista plugineista. Tämä taytyy siis kerrata vielä.

Lähteet:
Edvin Väänäsen kurssiblogi: Puskurointia (KK5) (viitattu 2.3.2019)
https://blogs.helsinki.fi/johanleh/2019/02/14/itsenaista-saheltamista/

Johanna Lehtisen kurssiblogi: Itsenäistä säheltämistä (viitattu2.3.2019) https://blogs.helsinki.fi/johanleh/2019/02/14/itsenaista-saheltamista/

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *