Helppolukuisia karttoja?

Kurssikerta alkoi tiedonkeruulla maastosta. Arvioimme lähikohteiden viihtyisyyttä, turvallisuutta ja houkuttelevuutta kävelijöille. Tiedonkeruuseen käytettiin Epicollect-mobiilisovellusta. Kurssilaisten keräämät tiedot yhdistettiin ja saadusta aineistosta visualisoitiin kartta. valitsin aiheekseni houkuttelevuuden kävelijän näkökulmasta. Kartalle oli tarkoitus interpoloida arvoja kerättyjen pisteiden välille ja saada näin summittainen kuva koko alueesta. Tein visualisoinnin kotona, jossa minulla on asennettuna uudempi versio QGIS-ohjelmasta ja havaitsin, että kurssin ohjeet eivät toimineet uudella versiolla, koska tarvittavaa pluginia ei ole. Pääsin siis soveltamaan heti alkajaisiksi työkalulla, jonka toimintaa en edes oikein ymmärtänyt. Vaihtoehtoisen työkalun valinta oli vaikeaa. Kokeilin läpi kaikki ”intepolation”-haulla toolboxista löytyneet työkalut ja valitsin sen, jonka lopputulos muistutti eniten muiden kurssilaisten aikaansaannoksia. Ihan samaa lopputulokseen en kuitenkaan päässyt, vaan minulla esitystapa on kulmikkaampi.

Kartassani näkyy, kuinka houkuttelevaksi kävelijä kokee kartan kohteet. Ennalta-arvattavasti kartalla punaisena eli luotaantyöntävänä erottuu vilkasliikenteisen kadun ylittävä suojatie kun taas vihreällä eli houkuttelevuutta kuvastavalla värillä näkyy koko Kumpulan kasvitieteellisen puutarhan alue. Pisteitä olisi kuitenkin suonut olevan enemmän paremman kuvan saamiseksi.
Jos olen ymmärtänyt oikein, interpoloinnilla voi tavallaan paikkailla datan vähäisyyttä, mutta minun silmääni kartta näyttää kuitenkin siltä, että parempaan lopputulokseen olisi päästy hieman suuremmalla havaintomäärällä. Esimerkiksi puisto voidaan kokea houkuttelevaksi, mutta parinkymmenen metrin päässä jylisevä Kustaa Vaasan tie luotaantyöntäväksi. Jos puistosta puuttuu havaintopisteitä, analyysin tuloksena puistokin voi olla kartalla epämiellyttävä, vaikka ihmiset eivät näin kokisikaan. Tästä hyvä esimerkki on Kumtähden puisto kartan oikeassa laidassa.

Seuraavaan tehtävään saimme vielä edellistäkin vapaammat kädet. Tehtävänämme oli tuottaa havainnollisia karttoja, joita voisi käyttää maantieteen opetuksessa. Aiheena olivat maanjäristykset, tulivuoret tai meteoriitit. Tehtävä on varmasti oikein kiva, jos sattuu olemaan maantieteilijä. Mikäli onkin kurssilta omaan tieteenalaan soveltuvaa osaamista hakemaan tullut biologi, tehtävä muuttuu paljon vaikeammaksi. Olen viimeksi istunut lukion pakollisella maantieteen kurssilla seitsemän vuotta sitten, joten tästä aihepiiristä minulta ei välttämättä mitään kovin omaperäistä irtoa. Yritetään silti. Tässä kohtaa ei voi kuin ihailla Inka Kecskemetin paneutumista oppitunnin suunnitteluun. Näin minäkin sen tekisin, jos osaisin. Luultavasti hyödynnän kurssikerran visualisointien pohtimiseen ja harjoitteluun.

Aloitin tehtävän kurkkimalla muiden kurssilaisten karttoja saadakseni vähän tuntumaa. Aika pian lähdin toteuttamaan karttaa, jossa näkyisivät tällä vuosituhannella sattuneet yli 6 magnitudin maanjäristykset. Aineiston tätä varten löysin NOAA:n sivuilta. Ajattelin 2000-luvun olevan sopiva ajanjakso tarkasteluun, koska se on itselleni helpoin hahmottaa. Aloitin koulun vuonna 2000. Tarkemmin ajatellen olisin voinut valita lyhyemmän ajan, sillä yläkoulu- tai lukioikäiset ovat nuorempia ja 19 vuoden tarkastelujakso tuntuu heistä varmaan pitkältä. Inka pohdiskeli blogissaan, miten päällekkäiset pisteet saisi näkymään maailmankartalla paremmin, sillä järistysten valtava määrä jää hahmottumatta liian kaukaa katsoessa. Edellistä tehtävää toteuttaessani olin törmännyt heatmapeihin ja harkitsin, saisiko sellaisen avulla korostettua alueita, joilla järistyksiä on ollut eniten. Oula Inkeroisen blogista voi käydä katsomassa näin toteutettuja karttoja. Lopputulos ei kuitenkaan ollut sellainen kuin halusin, vaikka idea periaatteessa tuntuu hyvältä, joten etsin suuntani muualta.

Kokeilin ensin, ymmärtäisikö pisteiden paljouden, jos lisäisin pisteen värityksen läpinäkyvyyttä. Tällöin yksittäiset pisteet eivät näkyisi niin voimakkaasti, kun taas päällekkäin asettuvat pisteet muodostaisivat voimakkaamman värin. Lopputulos näyttää siltä, kuin punaisella, kuivahtaneella tussilla olisi epätoivoisesti koetettu korostaa järistysalueita. (Ja lopuksi kyllästytty ja piirretty Paintilla voimakkaimmat kohdat käsivaraisesti.) Ei ehkä näin. Jos kuitenkin lisäisi pisteiden reunaviivat? Lopputulos on heti vähän parempi. Mutta huomaan, ettei näin suuri määrä pisteitä vain tahdo mahtua näin pienelle maailmankartalle.

Ensimmäinen yritys. Selitteet puuttuvat, koska totesin kartan jatkotyöstämisen turhaksi sen epäselvyyden vuoksi. Ylhäällä oleva artikkelikuva on suurennos tästä kartasta.

Jospa siis korostaisi uusia järistyksiä eniten ja vanhempia vähemmän? Valitsen väreiksi punaisen ja keltaisen sävyt kuvaamaan vaaraa. Ajattelen, että tuoreimmat tapaukset kiinnostaisivat oppilaita eniten, sillä niissä on ehkä eniten kosketuspinta-alaa omaan elämään. Lopputulos näyttää siltä, että järistysten määrät ovat lisääntyneet huomattavasti, sillä vanhimmat pisteet eivät erotu uusien alta lainkaan. Tämäkään ei ehkä ole viesti, jonka haluan antaa.
Kokeilen vielä pisteiden pienentämistä, ja ajanjakson lyhentämistä, mutta lopulta tosiasiat on myönnettävä. Liika on liikaa. Samojen vaikeuksien kanssa taitavat painia kaikki muutkin. Mielenkiintoista pohdintaa aiheesta esittää Vilma Kaukavuori omassa blogissaan. Yksinkertainen ei aina tarkoita helppoa!

 

Toinen yritys. Tummimmalla punaisella uusimmet järistykset, vaaleammalla vanhimmat eli vuosituhannen alku.
Kolmas yritys
Neljäs kartta. Voimakkaimpia, yli 8 magnitudin maanjäristyksiä on melko harvoin

Päätin harjoitella vielä itse etsittyjen aineistojen tuomista ohjelmaan ja lisään karttaani pohdinnan, surffailun ja pähkäilyn jälkeen mannerlaatat. Sinänsä odotetusti mannerlaattojen reunaviivat pujahtavat piiloon maanjäristysten alle. Ihan kiva, mutta viesti ei välity. Oppitunnilla ongelman voisi ratkaista karttaparilla, jotka voisi näyttää näppärästi ensin erikseen ja sitten tuoda yhdellä klikkauksella järistykset näkyviin, mutta yhdellä kartalla tämä ei onnistu.

Mannerlaatat ja maanjäristykset samalla kartalla

Tuntuu, että jonkinlainen esittelypläjäys erilaisista mahdollisuuksista esittää tietoa kartalla olisi ainakin itselleni hyödyllinen. Monia ulkoasuvalintoja toistan rutiininomaisesti ajattelematta asiaa sen enempää, ja kartoista tulee toistensa toisintoja. Ehkä näitä asioita käsitellään jollakin toisella kurssilla, jota en vain itse ole käynyt. Tällaisia kysymyksiä minulla kuitenkin heräsi:

Tarvitseeko niiden reunaviivojen aina olla tunkkaisen mustia?
Minkälaisilla symboleilla pisteitä kannattaisi kuvata? (Ja miten kuvata pisteitä, jotka asettuvat voimakkaasti toistensa päälle?)
Minkälaiset värit tukevat kartan viestiä?
Mitä kaikkea kartasta kannattaa karsia pois ja mitä sinne selvyyden vuoksi pitäisi lisätä?
Milloin kannattaa käyttää koropleettikarttaa?
Mitä tehdä kun muuttujien arvot eivät ole jakautuneet tasaisesti?
Tekeekö niillä diagrammeilla koskaan mitään? (Ja miten ihmeessä pylväsdiagrammin selite saadaan järkeväksi niin että pylväitä voi suhteuttaa johonkin?)
Miten kartan otsikko saadaan rivittymään kahdelle tai useammalle riville?

Maanjäristyksistä saisi varmasti paljon lisääkin irti opetuksessa. Esimerkiksi maanjäristyksen voimakkuuden asteikko olisi syytä käydä läpi. Myös vaikutuksia paljon järistyksistä kärsivien alueiden ihmisiin ja yhteiskuntaan olisi hyvä pohtia, mutta minulla on tässä nyt vain pari karttaa. Eiköhän se ole tämän tehtävän pääasia.

 

Lähteet:

Oula Inkeroisen kurssiblogi: Maastohommista maanjäristyksiin (luettu 13.3.2019)
https://blogs.helsinki.fi/inkeroul/

Vilma Kaukavuoren kurssiblogi: Tie maantieteilijän sydämeen (luettu 13.3.2019)
https://blogs.helsinki.fi/vilmakau/

Inka Kecskemetin kurssiblogi: Ulkoilua ja maanjäristyksiä (luettu 13.3.2019)
https://blogs.helsinki.fi/inke/

Mannerlaatat:
https://www.sciencebase.gov/catalog/item/4f4e4a48e4b07f02db62303e

Maanjäristykset:
https://earthquake.usgs.gov/earthquakes/search/

One thought on “Helppolukuisia karttoja?”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *