Mitä tahansa eli jättipalsamin levinneisyys

Viimeisen kurssikerran tehtävänanto oli hyvin vapaa. Saimme valiota tekevämme käytännössä mitä tahansa halusimme, kunhan vaikeusaste ja työmäärä vastaisivat kurssin tasoa. Muutamia lähtökohtia oli annettu esimerkiksi. Päätin tehdä jotakin, jossa pääsisin kertaamaan niitä taitoja, jopista uskoin olevan minulle eniten hyötyä vaikkapa kesätöissä. Valitsin myös minua kiinnostavan aiheen. Löysin kansallisesta vieraslajiportaalista tiedoston, joka sisälsi kaikki sinne ilmoitetut havainnot jättipalsamista. Jättipalsami (Impatiens glandulifera) on luokiteltu erityisen haitalliseksi vieraslajiksi ja se uhkaa erityisesti kosteiden paikkojen kuten rantojen ja puronvarsien lajistoa. Jättipalsami leviää tehokkaasti ja on voimakas kilpailija.

Jättipalsami muodostaa helposti tiheitä kasvustoja, joissa muut lajit eivät pärjää. (Kuva: Aino Peltola)

Lähestymistavassani taitaa näkyä se, etten opiskele maantiedettä. Kartat ovat ihan kivoja, mutta oikeastaan vain väline. Paikkatietoja on käsiteltävä paikkatieto-ohjelmalla, mutta tulosten tulkinta, syiden ja seurausten pohdinta ja käytännön sovellukset vievät päähuomioni. Toki haluan, että tuottamani kartat ovat visuaalisesti mahdollisimman selkeitä, mutta pääpaino minulla on koko kurssin ajan ollut muualla. Olen yrittänyt kaivaa aineistoista esiin kiinnostavia näkökulmia.

Lähdin tutkimaan, mikä olisi paras tapa toteuttaa havainnollinen kartta jättipalsamin esiintymisestä Suomessa. Kuten yleensäkin, huomasin, että yhdellä kartalle ei pysty kertomaan kaikkea olennaista, vaan näkökulmasta ja käyttötarkoituksesta riippuen tarvitaan erilaisia karttoja. Minulle oli kuitenkin selvää heti alusta alkaen, että jättipalsamia kuvataan kartalla pinkillä värillä, koska kasvin kukat ovat vaaleanpunaiset.

Ihan ensiksi latasin vain havaintopisteet Suomen kartalle. Vieraslajiportaalin havainnot koostuvat kansalaisten portaaliin ilmoittamista havainnoista. Mitään systemaattista kartoitusta ei ole tehty. Näin ollen aineisto ei luultavasti ole kovin kattava, mutta se täydentyy jatkuvasti ihmisten vieraslajitietoisuuden kasvaessa. Karttoja onkin tulkittava siitä näkökulmasta, että tieto on puutteellista.

Pisteet kartalla ovat visuaalisesti periaatteessa hyvin yksinkertainen tapa esittää tietoa. On helppo hahmottaa, missä havaintoja on paljon ja missä vähän eikä katsojan juuri tarvitse perehtyä kartan selitteisiin tai vaivata päätään muutenkaan. Yksittäisten pisteiden näyttämisen ongelma on tässäkin, kuten monissa edellisissä kartoissa päällekkäisten pisteiden esittäminen.

Jättipalsamin esiintymispaikat asukkaiden ilmoitusten mukaan. Tiedot haettu 1.3.2019

Koko maan mittakaavassa havaintojen tarkalla sijainnilla ei ole niin suurta väliä, vaan tällaisesta esityksestä on tärkeämpää hahmottaa kokonaiskuva. Kuntataso ei kuitenkaan välttämättä ole paras esitystapa, koska kunnat keskenään erisuuruisia ja osa kunnista on epäkäytännöllisen isoja. Eroja ei täten saa näkyviin. Loin Etelä-Suomen kattavan ruudukon, jossa yksi ruutu edusti sataa neliökilometriä (10×10 km). Pohjois-Suomessa havaintoja oli melko vähän, enkä uskonut, että kartasta saisi mitään selvää, jos yrittäisin jakaa koko maan näin pieniin ruutuihin. Sainkin tällä tavoin esitettyä esiintymien alueellisen jakautumisen mielestäni ihan hyvin.

 

Jättipalsami ei ole alueellisesti tasaisesti levinnyt koko maahan. Kartalla näkyvät ruudut ovat selitteestä poiketen 10×10 kilometrin kokoisia.

Olen pohtinut kurssin aikana paljon erilisten asteikkojen käyttöä sekä värien käytön vaikutusta. Uskon, että näillä valinnoilla on huomattava merkitys kartan tulkinnassa. Tekemissäni kartassa asteikko ei ole tasavälinen. Päädyin ratkaisuun sen takia, että vieraslajien torjunnan kannalta jo pienikin määrä tehokkaasti leviävää lajia on suuri ongelma. Halusin siis näin korostaa tilanteen kiirellisyyttä. Lisäksi uskon, että lataamastani datasta puuttuu runsaasti lajin kasvupaikkoja, joilloin skaalaan havainnot kartalla mieluummin ylöspäin. Viestiäni tukemaan valitsin lisäksi tahallani väriskaalan, joka tummuu hyvin nopeasti. Visuaalisesti sain näin korostettua viestiäni. Reilua vai ei? No mitä sitä ei tärkeään asiaan vaikuttamiseksi teksisi. Sitäpaitsi ratkaisulleni on ekokologinen perustelu. Tavallaan kartta esittää samalla suurimpia riskialueita, joilla jättipalsami saattaisi lähteä leviämään lisää.  Viisas lukija huomaa temppuni, mutta tieto on kyllä kaikkien näkyvillä. Sallittakoon pieni vilunkipeli hyvän asian puolesta.

Kartalta huomasin, että esiintymät eivät ole tasaisesti jakautuneet, vaan havaintoja näytti olevan erityisen runsaasti suurten kaupunkien kohdilla. Varmistaakseni pohdintani toin karttaan vielä tiedot taajama-alueista. Alueet oli eroteltu kerrostalo- pientalo- ja harvaksi pientaloalueeksi. Silmämääräisesti näyttää siltä, että jättipalsamiesiintymiä todella on paljon siellä, missä on paljon asutusta. Selvitin myös, kuinka moni kaikkiaan 7023 esiintymästä on taajamissa. Havainnoista 547 eli 8 % on kerrostaloalueella, 1595 eli 23% pientaloalueella ja 616 eli 9 % harvalla pientaloalueella. Kaikkiaan siis 40 % asutuilla alueilla. Ilmiöllä voi olla kaksi selitystä: joko jättipalsamia on oikeasti runsaasti siellä, missä ihmiset asuvat tai sitten ihmiset ilmoittavat innokkaimmin havaintojaan sieltä, missä asuvat ja liikkuvat eniten. Olettaisin, että molemmat ilmiöt selittävät asuinalueiden ja esiintymien yhteyttä.

Jättipalamihavaintoja on ilmoitettu paljon taajama-alueilta. Vertaa ylempään karttaan.

Vaikka ruuduilla saa alueellisen jakautumisen näkymään paremmin, monia asioita hoidetaan käytännössä kuntatasolla. Vieraslajien torjunta on pitkälti kuntien ja yksityisten maanomistajien vastuulla. Siispä vieraslajiongelmaa on luonteva tarkastella kuntakohtaisesti. Vaikka periaatteessa meitä neuvottiin olemaan esittämättä absoluuttisia lukuarvoja koropleettikartalla, mielestäni esitystapa on tarkoituksenmukainen tässä kohtaa. Kartasta näkee nopeasti, missä kunnissa ongelma on suuri ja missä päästäisiin vielä vähällä vaivalla, jos ongelmaan tartuttaisiin heti.

Jättipalsamiesiintymien määrä kunnittain vaihtelee.

Jättipalsamin levinneisyyttä olisi mielenkiintoista tarkastella enemmänkin ja ottaa tarkastelun avuksi valama-alueet, sillä kasvi leviää usein puronvarsia pitkin. En kuitenkaan usko, että tietokannassa on tarpeeksi havaintoja, jotta tällaisessa analyysissa olisi järkeä. Vieraslajiportaalin tietomäärä kasvaa koko ajan ja näitä analyyseja olisikin kiinnostava tehdä muutaman vuoden päästä, kun aineisto toivottavasti on kattavampi. Tämän verran sain aineistosta irti tällä kertaa, kun tehtävänanto oli näin laaja. Rajatumpaan tehtävänantoon on helpompi vastata, kun siitä saa paremman käsityksen siitä, mitä odotetaan.

Kaiken kaikkiaan olen erittäin tyytyväinen kurssiin. Jaan täysin Vilma Kaukavuoren näkemyksen blogimuotoisen suorituksen hauskuudesta ja hyödyllisyydestä. Hänen mukaansa omat kartat tulee viimeistellyksi huolellisemmin, kun tietää jonkun lukevan niitä. Itse sanoisin myös oppineeni paljon muiden tekemistä ratkaisuista sekä saaden hyviä ideoita visualisoinneista että huomaten, mitä itse ei välttämättä kannata tehdä. Kaikkea ei aina tarvitse tehdä itse, kun muut ovat asioita jo kokeilleet. Koen päässeeni paljon pitemmälle kuin mihin ilman muiden kurssiblogeja olisin voinut yltää. Blogin kirjoittaminenkin oli motivoivaa, kun tiesi, että joku sitä ehkä lukeekin.

Olen ollut erittäin tyytyväinen kurssin opetukseen. Ilmapiiri kurssilla on ollut kannustava ja tahti sopiva. Siitä iso kiitos Arttu Paarlahdelle! Tuntuu, että kursin opit ovat tarttuneet päähän ja voivat siellä jopa pysyäkin. Vaatimustaso on noussut sopivasti pikkuhiljaa ja salakavalasti vastuuta on sysätty meille koko ajan enemmän. Pientä omaa ongelmanratkaisuakin pääsi harjoittelemaan. Siinä koen kuitenkin kaipaavani vielä harjoitusta. Kun kaikki menee hyvin, ohjelman käyttö sujuu vaivatta, mutta ongelmien ilmetessä onkin vaikeampaa. Aina ei raivokas googlaaminenkaan auta ja on mietittävä tehtävälle uusi suunta tai vähintäänkin kiertotie. Tätä ei kuitenkaan kai opi kuin harjoittelemalla.

Kurssin aikana ja sen jälkeen on tunnut myös kiinnitettyä aivan eri tavalla huomiota ympärillä oleviin karttoihin. Helsingin sanomissa karttoja on päivittäin ja ulkona tulevat vastaan joukkoliikennekartat, joissa yksinkertaistus on viety äärimmilleen silti olennaisen tiedon välityksestä tinkimättä. Näitä oppeja pääsen vielä toivottavasti myös hyödyntämään!

 

Lähteet:

vieraslajit.fi

Vilma Kaukavuoren kurssiblogi: Turun paluu (luettu 18.3.2019)

https://blogs.helsinki.fi/vilmakau/2019/03/10/turun-paluu/

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *