petmanni’s blog

March 20, 2023March 20, 2023

MAA-202 Seitsemäs ja viimeinen kurssikerta

Moikka!

Seitsemännellä eli viimeisellä kurssikerralla meidän piti tuottaa kartta valitsemastamme aiheesta tai alueesta. Meille annettiin kolme eri vaihtoehtoa, miten toteuttaa kartta. Ensimmäinen vaihtoehto oli luoda kartta, jossa esitetään vähintään kaksi muuttujaa per kartta. Toinen vaihtoehto oli käyttää johonkin muuhun aiheeseen liittyvää kartta-aineistoa. Kolmas vaihtoehto oli tehdä maastotietokanta, joka sisältäisi korkeuskäyrät, vinovalovarjosteen ja nimistön.

Artun ohjeista poiketen en ollut valmistautunut tunnille mitenkään, joka kostautui minulle luennon aikana. Päätin aluksi tehdä kolmannen vaihtoehdon, mutta se ei onnistunut haluamallani tavalla. Tein maastokartan Hailuodon alueesta, joka on saari Oulussa. Karttani oli vain harmaa köntti, eikä siitä saanut mitään selvää. Tämä turhautti minua paljon, joten päätin mennä perjantaina 17.3. kampukselle omalla ajalla tekemään uuden kartan.

Inspiroiduin Iinan tekemistä kartoista ja päätin tehdä samantyylisen, sillä ensimmäisen vaihtoehdon mukaan luotu kartta vaikutti yksinkertaisemmalta työvaiheiden osalta. Hän oli hienosti laittanut syy-seuraussuhteet liikenneonnettomuuksien ja vesistökartan välille.

Toisella yrityksellä yritin tehdä Suomen kartan, jossa näkyisi Suomessa olevat kaikki oppilaitokset sekä huostaanotettujen lasten määrä kunnittain prosentuaalisesti. En osannut tuoda huostaanotettujen lasten tietokantaa QGIS:iin useasta yrityksestä huolimatta. Törmäsin kampuksella sattumalta Joeliin ja Turkkaan ja pyysin heitä auttamaan, mutta emme saaneet tiedostoa tuotua Sotka.net:istä

Tässä vaiheessa olin tosi turhautunut ja kolmannella yrityksellä päätin yhdistää kaksi tietokantaa, jotka olivat Suomessa olevat kaikki oppilaitokset ja alle 15-vuotiaiden määrä Suomen väestöstä prosentuaalisesti. Kartta vihdoin ja viimein onnistui jätkien avustuksella. Kartasta voi huomata, että Suurin osa oppilaitoksista on keskittynyt Etelä-, Länsi-, ja Keski-Suomeen. Oppilaitoksia on vähän Pohjois- ja Itä-Suomessa lukuun ottamatta parin suurkaupungin kuten Joensuun Kuopion ja Rovaniemen keskittymää.

Suurimmat prosentit alle 15-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä sijoittuvat Pohjanmaan alueelle. Tähän vaikuttaa alueella vallitsevat vähemmistöuskonnot kuten, lestadiolaisuus, mormoonit ja helluntailaisuus, joiden mukaan ehkäisy on kielletty. Tämän seurauksena perheisiin syntyy paljon lapsia, joka näkyy merkittävästi kyseisien kuntien ikäjakauma rakenteesta.

Geoinformatiikan menetelmät kurssi oli kaiken kaikkiaan itselleni tosi työläs, mutta asenteellani oli toki vaikutusta asiaan. Olen helpottunut, että kyseinen kurssi on vihdoin ja viimein ohitse. En koe olevani mikään “GIS-velho” ja enkä usko valitsevani geoinformatiikkaa pääaineekseni tulevaisuudessa. Opin paljon kyseisen kurssin aikana, mutta en usko pärjääväni geoinformatiikan parissa tulevaisuudessa. Kiitän Arttua ja opiskelutovereita, jotka auttoivat minua kurssin aikana.

Heippa!

KUVA 1. Kartta Hailuodosta

Kuva 2. Kartta alle 15-vuotiaiden osuus väestöstä prosentteina ja oppilaitoksien määrä Suomessa vuonna 2022

Lähteet:

https://blogs.helsinki.fi/iinakiik/

March 20, 2023

MAA-202 Kuudes kurssikerta

Moikka!

Kuudennella kurssikerralla suuntasimme luennon aluksi ulkoilemaan ensimmäisen tunnin ajaksi. Kiertelimme Kumpulan kampuksen lähimaastoa ja räpsimme kuvia eri kohteista ja arvioimme eri paikkojen viihtyisyyttä, turvallisuutta ja käyttötarkoitusta. Kiersin Eveliinan kanssa perjantain kurssikerralla (korvasin tiistain kurssikerran) ja otimme kuvia sekä pohdimme niiden merkitystä. Luennolle palatessamme kävimme yhdessä läpi ottamiamme kuvia. Ulkoilu oli kivaa vaihtelua normi karttojen tekoon.

Harjoittelimme kurssikerralla myös erilaisten pisteaineistojen esittämistä kartalla luennonkatastrofien avulla. Tein kolme karttaa, jotka käsittelivät meteoriitti-iskuja, maanjäristyksien voimakkuutta ja maanjäristyksien sekä tulivuorien välistä yhteyttä.

Maanjäristys tarkoittaa Maan sisäistä voimakasta tärähtelyä, joka voi aiheuttaa maan pinnalla tuhoa rakennuksille ja ihmisille. Maanjäristyksen sisäistä synnyin kohtaa kutsutaan hyposentrumiksi, kun taas maan pinnalla olevaa järistyksen pistettä kutsutaan episentrumiksi. Maanjäristyksen aiheuttamat aallot voivat olla pokittais- tai pitkittäissuuntaisia. Maanjäristyksen voi aiheuttaa, litosfäärilaattojen liikunnot, tulivuorenpurkaukset, asteroiditörmäykset tai luolastojen romahdukset. Merenalainen maanjäristys aiheuttaa hyökyaallon, jota kutsutaan taunamiksi. Maanjäristyksen jälkeen voi tulla jälkijäristyksiä, jotka voivat myös aiheuttaa tuhoa.

Maanjäristyksiä voidaan nykyään tutkia erilaisilla seismogrammimittareilla, jotka tutkivat Maan sisäisiä liikkeitä. Näin pystytään ennustamaan alkava maanjäristys ja mahdollisesti evakuoida tietyltä riskialueelta ihmiset ajoissa enne järistyksen syttymistä. Nykyään myös rakennustekniikalla, voidaan yrittää minimalisoida rakennusten saamaa tuhoa ja rakentaa rakennukset kestämään paremmin pientä tärinää.

Kartoillani voi tutkia maanjäristysten vaikutusalueita ja miten litosfäärilaattojen reuna-alueet ovat yhteydessä maanjäristyksiin. Muita maantieteellisiä aiheita, joita kartoillani voisi opettaa, on tsunamien esiintymistä, ENSO-ilmiötä, litosfäärilaattatektoniikkaa. Oma meteoriitti karttani oli hyvin suppea, mutta Nikolain blogissa ( https://blogs.helsinki.fi/nikolait/2023/03/04/6-kurssikerta/ ) oli upeasti ja kattavasti tehty animaatioesitys meteoriiteista ja niiden putoamispaikoista.

KUVA 1. Kumpulan alueen turvallisuus maantieteilijöiden silmin

KUVA 2. Meteoriitti-iskut

KUVA 3. Maanjäristykset maapallolla

KUVA 4. Maanjäristykset ja tulivuoret maapallolla

KUVA 5. Forbes -lehdestä löydetty artikkeli maanjäristyksien seurauksena syntyneistä tsunameista viimeisen 120 vuoden aikana

KUVA 6. BBC:n uutinen Turkissa vuonna 2023 tapahtuneen maanjäristyksen seurauksista.

Lähteet:

https://blogs.helsinki.fi/nikolait/2023/03/04/6-kurssikerta/

https://www.bbc.com/news/world-europe-64711228

https://www.forbes.com/sites/davidbressan/2021/04/13/animated-world-map-shows-120-years-of-earthquakes-and-tsunamis/?sh=63548dcf4394

https://fi.wikipedia.org/wiki/Maanj%C3%A4ristys

March 20, 2023

MAA-202 Viides kurssikerta

Moikka!

Viidennellä kurssikerralla harjottelimme karttojen bufferointia, overlay analyysia. Kurssikerralla oli tosi paljon eri työvaiheita ja välinietä, joita käyttää karttojen luonnissa. Tämä tuotti minulle päänvaivaa ja taisin pudota pari kertaa pois kärryiltä, kun sekoitin eri työkalut, kuten intersection, clip ja buffer keskenään. Sain kai lopulta karttani jotenki onnistumaan, mutta se ei vastaa ehkä täysin tehtävänannon eri vaiheita.

Jatkoimme harjoituskerralla Pornaisesta tehtyä karttaa, jonka aloitimme neljännellä kurssikerralla. Lisäksi teimme harjoituskerralla Helsingin Malmin lentokentän alueesta sekä Helsinki-Vantaan lentokentästä työn itsenäisesti.

TEHTÄVÄ 1.

Malmin lentokentän pahimmalla melualueella asui 1km säteellä 8900 asukasta ja 2km säteellä 58 000 asukasta.

Helsinki-Vantaan välittömässä läheisyydessä (2km) asuvien ihmisten määrä on 11 600 asukasta.

Helsinki-Vantaan (2km säteellä) pahimmalla melualueella (65db) asuvia on 0,16%.

Helsinki-Vantaan 2km säteellä asuvia 55db melualueella asuvia on 655 asukasta.

Kurssikerta tuotti jälleen hankaluuksia. Tuntuu etten hallitse oikein mitään QGIS.in työkaluja kunnolla. En suoranaisesti keksi minkä työkalun käyttäminen olisi helppoa. Ehkä minulle helpoin osuus QGIS:in käytössä on kartan valmiiksi saamisen jälkeen, kun siihen pitää lisätä pohjoisnuoli, karttaselitteet ja mittakaava. Koen kaipaavani lisäharjoitusta tyyliin kaikessa, en vieläkään ymmärrä miten bufferointi, clippaus ja intersection toimii. Lisäksi välillä pelkän aineiston tuominen QGIS sovellukseen tuottaa minulle hankaluuksia.

Wikipedian mukaan puskurivyöhykkeellä tarkoitetaan vyöhykettä, jolla erotetaan kaksi aluetta toisistaan. QGIS:issä puskurivyöhykettä käytetään varmaan, jos halutaan keskittyä kuvaamaan tiettyä pienempää aluetta isommasta alueesta kuten Malmin lentokenttä Helsingistä.

KUVA 1. Pornaisen kunnan keskusta

KUVAT 2-5 Malmin ja Helsinki-Vantaan lentokenttien työvaiheet

Lähteet:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Puskurivy%C3%B6hyke

pornaisen keskusta

March 19, 2023

MAA-202 Neljäs kurssikerta

Moikka!

Neljännellä kurssikerralla harjoittelimme ruutukarttojen tekemistä ja tiedon esittämistä niissä. Lisäksi teimme rasterimuotoisia karttoja. Koin neljännen kurssikerran hankalaksi ja tipuin tunnin aikana pari kertaa pois kärryiltä, mutta lopulta sain Artun ja vierustoverien avustuksella kartat tehtyä loppuun.

Tehtävä 1

Valitsin kartaksi ulkomaalaisten kansalaisten määrä neliökilometrin tarkkuudella pääkaupunkiseudun alueella. Kartasta voi huomata, että suurimmat ulkomaalaisten väestökeskittymät ovat pääkaupunkiseudun Eteläisessä ja Itäisessä osassa. Pääkaupunkiseudun Eteläinen osa on Helsinkiä ja Itäinen osa on Vantaata. Näihin kaupunkien osiin on rakennettu tiheästi kerrostaloja, joka voi osittain vaikuttaa ulkomaalaisten kansalaisten sijoittumiseen kyseiselle alueelle. Kauniaisessa ulkomaalaisten määrää ei ole rekisteröity tietokantaan, joten merkitsin kyseiset ruudut tumman vihreällä. Mielestäni kartta on aika kattava ja voisin nähdä sen Helsingin Sanomien artikkelissa. Lisäisin kummisikin karttaan kuntien väliset rajat ja merkittävimpien asuinalueiden rajat. Lisäksi muuttaisin ehkä värimaailmaa hiukan koska nyt Pääkaupunkiseudun alue voi sekoittua “94-268″ karttaselitteen kanssa.

Mielestäni Lucas Yoni toteaa hyvin blogissaan ( https://blogs.helsinki.fi/luberger/2023/02/13/viikko-4-taa-on-oikeesti-vahan-siistia/ ), että ruutukokoon kannattaa kiinnittää huomiota karttaa tehdessä, koska ruutukoko voi muuttaa prosenttiosuuksia ja täten myös kartan pikseleiden ulkonäöllistä sijoittumista merkittävästi.

Tilastokoulun mukaan (tilastokoulu.fi) Ruutukartassa esitettävät arvot ovat yleensä absoluuttisia määriä. Kuitenkin jos kartassa halutaan esittää lukumäärätietoja erikokoisilla ruuduilla, ne on suhteutettava, jotta niitä voidaan pitää vertailukelpoisina. Koropleettikartta näyttää alueen yleisemmin, kun taas ruutukartta näyttää tietyn alueen tarkalleen matemaattisesti laskettuna. Itse pidän enemmän koroleettikarttojen luettavuudesta enemmän, koska ne ovat yleensä selkeämpiä ja pelkistetympiä kuin ruutukartat, jotka kertovat yksityiskohtaisemmin tietoa.

Teimme harjoituskerralla myös Pornaisen alueesta kartan, jossa tutkimme Pornaisen keskustaa, mutta jatkamme kyseistä karttaa viidennellä kurssikerralla.

KUVA 1. Ulkomaalaisten kansalaisten määrä neliökilometrin tarkkuudella pääkaupunkiseudun alueella

Lähteet:

https://blogs.helsinki.fi/luberger/2023/02/13/viikko-4-taa-on-oikeesti-vahan-siistia/

https://tilastokoulu.stat.fi/verkkokoulu_v2.xql?page_type=sisalto&course_id=tkoulu_teemak&lesson_id=4&subject_id=3

March 16, 2023

MAA-202 Kolmas kurssikerta

Moikka!

Kolmannella kurssikerralla harjoittelimme erilaisten tietokantojen tuomista ja yhdistämistä valmiina olevaan tyhjään karttapohjaan. Luennon alussa teimme Artun johdolla Afrikan mantereeseen olevaan karttaan erilaisten tietokantojen, kuten Afrikassa tapahtuneiden konfliktien, timanttikaivoksien ja öljykenttien avulla eri värisiä pistealueita ja tulkitsimme niiden välistä yhteyttä. Lopputunnista käsittelimme itsenäisesti Suomen valuma-alueista ja järvisyysprosentista olevista tietokannoista sekä yhdistimme ne tyhjään Suomen karttapohjaan. Koin tunnilla olevat tehtävät varsinkin Suomen valuma-alueet tosi hankalaksi ja turhauttavaksi, joten kävin tiistain luennon lisäksi perjantain luennolla, jotta olisin ymmärtänyt tehtävät paremmin. Sain lopulta opiskelukaverin avustuksella valuma-alueen kartan viimeisteltyä.

TEHTÄVÄ 1.

Konfliktien tapahtumavuodesta voisi päätellä, kuinka usein niitä tapahtuu, millainen on maan valtionjohto ja onko kyseinen valtio saanut jo itsenäisyyden siirtomaa emävaltiosta.

Konfliktin laajuus/säde kilometreinä, voi päätellä sijaitseeko konflikti vain yhdessä osassa maata vai onko se maanlaajuinen tai kahden eri valtion välinen ongelma. Konfliktin laajuudesta voi myös kertoa se, miten konflikti on alueella toteutettu esimerkiksi, onko kyseessä sotatilanne vai yksittäinen terrori-isku.

Timanttikaivosten löytämisvuosi, kertoo ovatko konfliktien tapahtumavuodet syy-seuraussuhteessa timanttikaivosten löytämisen kanssa ja voiko konfliktien syynä olla eri mielisyydet timanttikaivoksen omistajuudesta. Timanttikaivoksen kaivausten aloitusvuosi linkittyy löytämisvuoden ja konfliktien tapahtumavuosien kanssa syy-seuraussuhteilla. Timanttikaivosten tuottavuusluokittelu, kertoo kuinka kauan timanttikaivokset ovat olleet toiminnassa ja milloin ne ovat löydetty.

Öljykenttien löytämisvuosi voi löytyä syy-seuraussuhde konfliktien alkamisvuosien kanssa. Öljykenttien poraamisvuodet voivat linkittyä kuinka usein alueella on ollut konflikteja, jolloin öljykentät ovat voineet joutua olemaan suljettuina alueella tapahtuneiden konfliktien takia. Öljykenttien tuottavuusluokitteluun voi vaikuttaa konfliktien esiintyvyys, laajuus ja ajallinen kesto siitä, kun öljykentät on löydetty.

Internetkäyttäjien lukumäärä eri vuosina kertoo valtion varallisuudesta ja väestöntiheyksien keskittymistä, minne päin valtioita ja milloin sinne on vedetty verkkolinjat

Mielestäni Onni https://blogs.helsinki.fi/uonni/ toi hyvin ilmi blogissaan, että lukija voi tehdä virhearvion olettamalla yhteyden samana vuonna tapahtuneen konfliktin ja timanttikaivoksen tai öljykentän löytymisen välillä, tutkimatta konfliktin taustojen tarkempia syitä.

TEHTÄVÄ 2.

Suomen valuma-alueiden ja järvisyysprosentti kartta havainnollistaa alueella olevien valuma-alueiden sijainnin. Suurimmat valuma-alueet sijaitsevat rannikko-Suomessa, joissa joet virtaavat Suomen- ja Pohjanlahteen. Näillä alueilla punaisen eri sävyillä merkitty tulvaindeksi-prosentti on suuri eli alueet ovat alttiita tulvimisille varsinkin keväisin lumien sulaessa. Järvisyysprosentti on merkitty karttaan tummansinisellä. Alueilla, jossa on suuri järvisyysprosentti tarkoittaa, että alueella on paljon järviä ja alueen valumavedet virtaavat järveen, jolloin alueen tulvimisprosentti on hyvin pieni.

KUVA 1. Afrikassa tapahtuneet konfliktit, sekä öljy- ja timanttiesiintymät

KUVA 2. Suomen kartalla esiintyvät tulvavesialueet ja järvisyysprosentti

Lähteet:

https://blogs.helsinki.fi/uonni/

kuva 1. Afrikassa tapahtuneet konfliktit ja timantti- sekä öljyesiintymät

March 16, 2023

MAA-202 Toinen kurssikerta

Toisella geoniformatiikan kurssikerralla tutkimme datan lähteitä ja eri projektioiden vaikutusta karttoihin sekä kartta-alueiden mittasuhteisiin. Kurssikerralla tuli paljon uutta informaatiota, jonka takia en pysynyt tunnilla perässä, vaan kävin tiistain luennon lisäksi perjantain luennolla. Piirsimme värikkäitä karttoja ja vertailimme eri projektioiden vaikutusta kartalla olevien värien vaihtumiseen.

Tehtävä 1.

Kolmiulotteinen Maapallo projisoidaan kaksiulotteiselle karttatasolle, jotta sen tarkastelu olisi helpompaa. Projektiot voidaan jakaa oikeakulmaisiin projektioihin, oikeapintaisiin projektioihin ja oikeapituisiin projektioihin. Ensimmäisessä tehtävässä käytimme Suomen karttaa ja mittasimme eri projektioiden käyttäytymistä Suomen sijainnin kohdalla. Taulukosta 1. voimme huomata, kuinka erilaiset projektiot voivat väärentää alueen mittasuhteita huomattavasti. Suomen karttaa tutkittaessa käytetään ETRS89/TM35FIN projektiota, koska se kuvaa Suomen valtion oikeassa mittakaavassa.

Rajaamallani alueella Mercatorin projektio kuvaus erosi eniten virallisesti Suomea kuvaavaa ETRS89/TM35FIN -projektiosta. Mercatorin projektio on oikeakulmainen projektio eli se näyttää ilmansuuntien väliset kulmat oikein, mutta se vääristää pinta-alojen todellista kokoa suurentamalla niitä, mitä lähemmäksi napa-alueita mennään.

Gall-Petersin projektio on oikeapintainen projektio eli se näyttää alueiden pinta-alat totuudenmukaisina. Projektion ongelma kuitenkin on, että napa-alueet vääntyvät eivätkä ne ole oikeassa muodossa. Tämä vaikuttaa Suomen kuvaamiseen, koska Suomi sijaitsee osittain napapiirin alueella.

Robinsonin projektio ei ole oikeapintainen eikä oikeakulmainen, mutta molemmissa suhteissa sen virheet on pyritty saattamaan mahdollisimman pieniksi. Sen takia se ei näytä Suomea todellisessa mittakaavassa.

Karttaprojektio	Viiva (km)	Alue (km²)
1. World_Gall_stereographic	277,166 km	11838,109 km²
2. World_Robinson	224,936 km	6528,779 km²
3. Spehere_Equa_Earth_Greenwich	214,207 km	4602,636 km²
4. World_Mercator	413,999 km	4572,577 km²
5. ETRS89/TM35FIN	145,926 km	37894,749 km²

Kilometrit tai neliökilometrit eivät muuttuneet koneellani,
kun yritin vaihtaa Ellisoidanin Cartesianiksi. Käytin kaavana Cartesania.

Tehtävä 2.

ETRS89/TM35FIN jaettuna Mercatorin projektiolla:

37894,749 / 4572,577 = 12%

ETRS89/TM35FIN jaettuna Equal Earth projektiolla:

37894,749 /4602,636 = 12%

ETRS89/TM35FIN jaettuna Robinsonin projektiolla:

37894,749 /6528,779 = 17%

ETRS89/TM35FIN jaettuna Gall-Petersin projektiolla:

37894,749 / 11838,109 = 31%

Valitsin vertailukohteiksi Mercatorin, Robinsonin ja Equal Earthin projektiot. Mercatorin projektiolla on suurimmat luvut, joten vääristymäprosentti on suurin (KUVA 1.). Robinsonin projektiossa (KUVA 2.) vääristymäprosentti ei ole yhtä suuri kuin Mercatorin projektiossa, mutta kummallekin projektiolle on yhteistä se, että vääristymäprosentti kasvaa pohjoiseen päin mentäessä. Tämä johtuu Suomen sijainnista lähellä napa-alueita.

Ainoan poikkeuksen tähän tuo Equal Earth projektio, joka on oikeapintainen projektio. Siinä suurimmat poikkeumat ovat Etelä- ja Keski-Suomessa sekä pieni alue Lapissa. Huomasin myöhemmin, että en olisi saanut käyttää Equal Earth projektiota, mutta en osannut enää tehdä uutta projektiota, joten päätin mennä tällä.

Iina Kiikerillä oli mielenkiintoisia karttaprojektioita blogissaan ( blogs.helsinki.fi/iinakiik/ ). World Winkel I projektiossa suurin vääristymäkerroin oli pohjoisessa, kun taas The World from Space projektiossa vääristymäkerroin kasvoi kaakosta luoteeseen mentäessä.

Kuva 1. Robinsonin projektio

Kuva 2. Mercatorin projektio

Kuva 3. Equal Earth projektio

March 6, 2023

MAA-202 ensimmäinen kurssikerta ja Itämeri kartta

Hei, olen Petra ja opiskelen ensimmäistä vuotta maantiedettä Helsingin yliopistossa. Tässä on minun blogini MAA-202 geoinformatiikan kurssille.

Ensimmäisellä kurssikerralla harjoittelimme aineiston tuomista tyhjälle karttapohjalle. Luennolla teimme Itämeren alueella sijaitsevien valtioiden typpipitoisuuksista. Kartasta voidaan päätellä, että Puolassa on suurin ja Virossa pienin typpipitoisuus. Tämä merkitään värisävyeroilla, tässä tapauksessa tummempi punainen väri merkkaa suurempaa pitoisuutta ja valkoinen väri vähäistä pitoisuutta. Huomasin myöhemmin karttani olevan puutteellinen, koska olen merkinnyt Viron valkoisella, samoin kuin kartan länsiosassa olevat merialueet.

Lukija pystyy ymmärtämään värisävyjen erot, joten siinä mielessä kartta on helposti luettava. Jos lukija ei tunne Euroopan karttaa tai sen valtioita, lukija voi hämmentyä Viron värisävystä kartan alueella. Iina Kiikeri toi mielestäni hyvän pointin ilmi blogipostauksessaan, että Itämerikartta voi aiheuttaa vaikeuksia lukijalle, jos tällä on punavihersokeutta sillä typpipitoisuusvaltiot on tehty punaisella sävyllä ja taustavaltiot vihreällä sävyllä.

En ole koskaan ollut hyvä tietotekniikassa, joten koin luennon tehtävävaiheet hankaliksi. Valitettavasti motivaationi ja mielenkiintoni QGIS:iä ja geoinformatiikkaan kohtaan ei ole ollut suuri, joten sekään ei oikein helpottanut kurssin suorittamista. Kävin tiistain luennon lisäksi perjantain luennolla, jolloin sain Itämerikartan tehtyä valmiiksi.

Kotitehtäväksi saimme tehdä kartan hyödyntäen Suomen kuntien tietokantaa ja liittää tiedostoa Suomen tyhjälle karttapohjalle. Koin tehtävän hankalaksi enkä osannut aluksi käyttää sitä. Sain onneksi apua kurssikaveriltani ja sain lopulta kartan tehtyä. Valitsin tiedostoksi kartan, jossa oli ruotsinkielisen väestön osuus prosentuaalisesti Suomen kunnissa.

Karttani on hyvin yksinkertainen ja näin jälkikäteen ajateltuna olisin voinut jakaa ruotsinkielisten osuutta useampaan prosenttiluokkaan, sillä nollan ja kahdentoista prosentin välillä on kuitenkin suuri ero. Kartastani voi huomata, että ruotsinkielisen väestön osuus on sijoittunut rannikko- ja saaristoalueelle. Tarkemmin ruotsinkielisen väestön osuutta on Ahvenanmaalla, Pohjanmaalla Vaasan seudulla ja Uudellamaalla pääkaupunkiseudulla sekä Porvoossa. Kartta on varmaankin muille helppolukuinen, mutta sen yksinkertaisuuden takia se voi herättää lukijassa kysymyksiä 0-12% väestön osuudesta.