University of Helsinki
Hei, olen Petra ja opiskelen ensimmäistä vuotta maantiedettä Helsingin yliopistossa. Tässä on minun blogini MAA-202 geoinformatiikan kurssille.
Ensimmäisellä kurssikerralla harjoittelimme aineiston tuomista tyhjälle karttapohjalle. Luennolla teimme Itämeren alueella sijaitsevien valtioiden typpipitoisuuksista. Kartasta voidaan päätellä, että Puolassa on suurin ja Virossa pienin typpipitoisuus. Tämä merkitään värisävyeroilla, tässä tapauksessa tummempi punainen väri merkkaa suurempaa pitoisuutta ja valkoinen väri vähäistä pitoisuutta. Huomasin myöhemmin karttani olevan puutteellinen, koska olen merkinnyt Viron valkoisella, samoin kuin kartan länsiosassa olevat merialueet.
Lukija pystyy ymmärtämään värisävyjen erot, joten siinä mielessä kartta on helposti luettava. Jos lukija ei tunne Euroopan karttaa tai sen valtioita, lukija voi hämmentyä Viron värisävystä kartan alueella. Iina Kiikeri toi mielestäni hyvän pointin ilmi blogipostauksessaan, että Itämerikartta voi aiheuttaa vaikeuksia lukijalle, jos tällä on punavihersokeutta sillä typpipitoisuusvaltiot on tehty punaisella sävyllä ja taustavaltiot vihreällä sävyllä.
En ole koskaan ollut hyvä tietotekniikassa, joten koin luennon tehtävävaiheet hankaliksi. Valitettavasti motivaationi ja mielenkiintoni QGIS:iä ja geoinformatiikkaan kohtaan ei ole ollut suuri, joten sekään ei oikein helpottanut kurssin suorittamista. Kävin tiistain luennon lisäksi perjantain luennolla, jolloin sain Itämerikartan tehtyä valmiiksi.
Kotitehtäväksi saimme tehdä kartan hyödyntäen Suomen kuntien tietokantaa ja liittää tiedostoa Suomen tyhjälle karttapohjalle. Koin tehtävän hankalaksi enkä osannut aluksi käyttää sitä. Sain onneksi apua kurssikaveriltani ja sain lopulta kartan tehtyä. Valitsin tiedostoksi kartan, jossa oli ruotsinkielisen väestön osuus prosentuaalisesti Suomen kunnissa.
Karttani on hyvin yksinkertainen ja näin jälkikäteen ajateltuna olisin voinut jakaa ruotsinkielisten osuutta useampaan prosenttiluokkaan, sillä nollan ja kahdentoista prosentin välillä on kuitenkin suuri ero. Kartastani voi huomata, että ruotsinkielisen väestön osuus on sijoittunut rannikko- ja saaristoalueelle. Tarkemmin ruotsinkielisen väestön osuutta on Ahvenanmaalla, Pohjanmaalla Vaasan seudulla ja Uudellamaalla pääkaupunkiseudulla sekä Porvoossa. Kartta on varmaankin muille helppolukuinen, mutta sen yksinkertaisuuden takia se voi herättää lukijassa kysymyksiä 0-12% väestön osuudesta.
