University of Helsinki
Moikka!
Viidennellä kurssikerralla harjottelimme karttojen bufferointia, overlay analyysia. Kurssikerralla oli tosi paljon eri työvaiheita ja välinietä, joita käyttää karttojen luonnissa. Tämä tuotti minulle päänvaivaa ja taisin pudota pari kertaa pois kärryiltä, kun sekoitin eri työkalut, kuten intersection, clip ja buffer keskenään. Sain kai lopulta karttani jotenki onnistumaan, mutta se ei vastaa ehkä täysin tehtävänannon eri vaiheita.
Jatkoimme harjoituskerralla Pornaisesta tehtyä karttaa, jonka aloitimme neljännellä kurssikerralla. Lisäksi teimme harjoituskerralla Helsingin Malmin lentokentän alueesta sekä Helsinki-Vantaan lentokentästä työn itsenäisesti.
TEHTÄVÄ 1.
Malmin lentokentän pahimmalla melualueella asui 1km säteellä 8900 asukasta ja 2km säteellä 58 000 asukasta.
Helsinki-Vantaan välittömässä läheisyydessä (2km) asuvien ihmisten määrä on 11 600 asukasta.
Helsinki-Vantaan (2km säteellä) pahimmalla melualueella (65db) asuvia on 0,16%.
Helsinki-Vantaan 2km säteellä asuvia 55db melualueella asuvia on 655 asukasta.
Kurssikerta tuotti jälleen hankaluuksia. Tuntuu etten hallitse oikein mitään QGIS.in työkaluja kunnolla. En suoranaisesti keksi minkä työkalun käyttäminen olisi helppoa. Ehkä minulle helpoin osuus QGIS:in käytössä on kartan valmiiksi saamisen jälkeen, kun siihen pitää lisätä pohjoisnuoli, karttaselitteet ja mittakaava. Koen kaipaavani lisäharjoitusta tyyliin kaikessa, en vieläkään ymmärrä miten bufferointi, clippaus ja intersection toimii. Lisäksi välillä pelkän aineiston tuominen QGIS sovellukseen tuottaa minulle hankaluuksia.
Wikipedian mukaan puskurivyöhykkeellä tarkoitetaan vyöhykettä, jolla erotetaan kaksi aluetta toisistaan. QGIS:issä puskurivyöhykettä käytetään varmaan, jos halutaan keskittyä kuvaamaan tiettyä pienempää aluetta isommasta alueesta kuten Malmin lentokenttä Helsingistä.
KUVA 1. Pornaisen kunnan keskusta
KUVAT 2-5 Malmin ja Helsinki-Vantaan lentokenttien työvaiheet
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Puskurivy%C3%B6hyke
