Kurssikerran harjoitteet
Ensimmäisellä kurssikerralla suurin osa ajasta meni vain mekaanisesti toistaen opettajan näyttämiä vaiheita kyseisen päivän QGIS -harjoituksesta. Seurasin opettajan jakamaa näyttöä iPadilta ja tein samalla läppärillä harjoitteita. Ilman toista ruutua en olisi todellakaan pysynyt tahdissa mukana! Aion jatkaa tätä, jo aiemmin hyväksi koettua taktiikkaa myös jatkossakin.
Ensimmäinen harjoite oli visualisoida kartalle kuvaus Itämerta ympäröivien maiden typpipäästöistä (Kuva 1). Onnistuin mielestäni tehtävässä ihan hyvin. Tosin valmiissa visualisoinnissa järvet peittävät maiden rajoja alleen hieman ikävästi. Aarrelahti (2021) oli omassa visualisoinnissaan jakanut typpipäästöt kolmeen eri värikategoriaan, kun itse käytän neljää eri kategoriaa. Jos vertaan omaani ja Aarrelahden (2021) karttaa, niin hänen visualisointinsa on ehkä hieman selkeämpi. Puolestaan Mattilan (2021) visualisointi vastasi melko lailla omaani, mutta hän oli käyttänyt voimakkaampia värejä omassa työssään. Itse pidän enemmän neutraalimmista väreistä, mutta tämähän on aivan makukysymys.
Kotitehtävä
Kotona harjoittelin tekemään samantyylistä visualisointia Suomen kuntiin liittyvästä aineistosta. Valitsin tarkastelun kohteeksi vuokra-asuntojen määrän kuntien asuntokannasta. Aineiston data oli valmiiksi prosenttimuodossa, joten minun ei tarvinnut tehdä sen kummempia laskutoimituksia saadakseni haluamani tiedon esille.
Vuonna 2010 Suomen asuntokannasta 30 % oli vuokra-asuntoja ja eniten vuokra-asuntoja oli yliopistokaupungeissa (Tilastokeskus, 2011). Kuten Kuvasta 2. voi huomata, eniten vuokra-asuntoja vuonna 2015 on ollut seuraavissa kaupungeissa: Helsinki, Joensuu, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Maarianhamina, Oulu, Tampere, Turku ja Vaasa. Lukemat ovat melko samoja, kuin vuonna 2010.
Arvattavissa oli, mistä kunnista löytyisi eniten vuokra-asuntoja, mutta itseni yllätti Maarianhaminan suuri vuokra-asuntojen prosentuaalinen osuus.
Tilastokeskuksen nettisivuilta en äkkiseltään löytänyt vuotta 2010 tuoreempaa artikkelia aiheeseen liittyen. On kuitenkin mielenkiintoista huomata, että vuoden 2010 ja 2015 lukemat näyttävät hyvin samankaltaisilta. Olisi mielenkiintoista ottaa tarkasteluun muutaman kunnan vuokra-asuntokannan kehitys useamman vuosikymmenen ajalta.
Muiden blogit
Pakko vielä mainita, että on todella mukavaa lukea muiden blogeja! En nyt toki vielä kaikkien blogeja ole käynyt läpi, mutta ajattelin joka viikko tutustua muutamaan uuteen blogiin. Tällä viikolla pisti silmään erityisesti Sandra Nyströmin blogi, koska hänkin opiskelee maantiedettä sivuaineena, kuten myös minä. Lisäksi meillä molemmilla on kandin kirjoitus tällä hetkellä työn alla. Ainakin itselläni vaatii tasapainoilua, jotta pystyy keskittymään kandin edistämiseen, samalla kun pitäisi aktiivisesti suorittaa muita paljon työtä vaativia kursseja. Toisaalta on ihan mukavaa pomppia maantieteen ja käsityötieteen maailmojen välillä samaan aikaan, koska se tuo mukavasti vaihtelua omaan tekemiseen. Tavoitteenani olisikin tuoda palanen geoinformatiikkaa omaan kandiini, sekä mahdollisesti myöhemmin myös graduun 😉
Palatakseni vielä Nyströmin (2021) ensimmäiseen blogitekstiin, hän oli hienosti visualisoinut Suomen muunkielisen väestön osuutta kunnittain. Kartta oli visuaalisesti selkeä, mutta blogissa kuva kartasta oli harmittavan pienellä, jolloin sen tarkastelu oli hieman haastavaa.
Lähteet
Aarrelahti, E. (2021). Kurssikerta 1: Perehdytystä kurssin asioihin ja QGIS -maailmaan. Viitattu 29.1.2021 Matkani Geoinformatiikan menetelmät 1 -kurssilla
Mattila, L. (2021). Ensimmäinen kosketus Qcissin maailmaan. Viitattu 29.1.2021 Lotta Mattilan blogi
Nyström, S. (2021). Ensimmäinen kurssikerta. Viitattu 29.1.2021 Sandran mantsablogi
Tilastokeskus. (2011). Yleiskatsaus 2010. Suomen virallinen tilasto (SVT): Asunnot ja asuinolot. Helsinki: Tilastokeskus. Viitattu 29.1.2021 Tilastokeskus – Asunnot ja asuinolot (stat.fi)