Kurssikerta 3.

Kolmannella kurssikerralla työskentely mapinfon kanssa oli erityisen ahdistavaa. Kurssikerran sisältö oli hyvin asiapitoinen ja hetkellinen tarkkaavaisuuden menetys aiheutti varsinaisen lumipalloilmiön. Vaikka missasinkin ohjeistuksesta puolet, sain loppujenlopuksi tehtyä itsenäisesti (okei, muutaman kurssikaverin avulla) ihan kelvon kartan!

paska

Kartta esittää Suomen valuma-alueiden tulvariskiä koropleettikarttana ja järvisyysprosenttia diagrammina. Ilmiöiden välinen suhde näkyy kartalla selvästi, ainakin jos on valinnut värit ja luokituksen järkevästi, kuten esimerkiksi Julia (Julian blogi).

Eräs viisas kerran totesi: ”ei haittaa jos karttasi on paska, kunhan muistat mainita sen blogissasi.” Täytyy siis todeta, että karttani luokitus jäi valitettavasti kysymysmerkiksi; en enää blogia kirjoittaessa muistanut miten tein luokituksen ja ihmettelen yhä kovasti miten sain kartastani tällaisen. Tutkailin muiden blogeja ja kenenkään luokitus ei vastaa omaani. Kokeilimme Mikon kanssa kaikki mapinfon mahdolliset luokitukset läpi, emmekä silti keksineet miten olen saanut kartastani tuon näköisen. Ahdistaa. Kaikesta tästä huolimatta karttani näyttää kuitenkin lähes oikealta ja ehkä jopa hieman informatiiviselta.

Mitä taas tulkintaan tulee, meistä kukaan ei ole tulkinnassa täysin maallikko. Onhan näitä asioita luettu jo pääsykokeisiin ja kaikki varmasti muistavat ne samat uutiskuvat Pohjanmaan tulvista. Kartalta huomaa negatiivisen korrelaation ilmiöiden välillä, järvisyysprosentin kasvaessa tulvariski vähenee. Tulviminen sijoittuu suurin osin juuri tasaiselle, peltoiselle Pohjanmaalle, jossa savipitoinen maa ei sido vettä itseensä niin hyvin. Siten esimerkiksi sulamisvedet tulvivat helposti yli tasaisista joista. Järvet puolestaan keräävät ylimääräiset vedet, joten juuri Järvi-Suomessa näyttäisi tulvivan vähiten. Jäätikön (ja sen liikkeiden) vaikutus erilaisten geomorfologisten muodostumien ja maaperän syntymiseen selittää myös eroja alueiden välillä. Länsi-Suomessa jäätikkö on painanut maan tasaiseksi, kun taas idässä erilaiset reunamuodostumat ja painaumat vaikuttavat tulvimiseen. Tulviminen on myös yleisempää rannikolla mereisestä ilmastosta ja suuremmasta kaupungistumisasteesta johtuvan sateisuuden takia.

Tehtävää oli kivaa tehdä, luonnonmaantiede on hyvin kiinnostavaa ja toivon onnistuneeni tehtävässä niin, että saisin harjoitustyökurssilla siitä jotain hyötyä. Vaikka en onnistunutkaan saamaan kartasta visuaalisesti hienoa, sain silti kurssikerrasta paljon irti.

——————————————————————————————————————–

Teimme kurssikerralla myös harjoituksen Afrikasta, jonka valitettavista syistä missasin. Tutkittuani nyt jälkeenpäin karttaa ja tehtävänantoa, voin todeta muutamia asioita.

Kartalla näkyy Afrikan mantereella vallitsevat konfliktit, niiden laajuus kilometreinä sekä timanttikaivosten että öljylähteiden sijainnit. Timanttikaivoksia ja öljylähteitä on paljon, Afrikka onkin yksi suurimmista raaka-aineiden tuottajista. Valitettavasti kolonialismin vaikutus näkyy vieläkin maanosassa, jalostusta ei juuri ole ja raaka-aineet myydään suurin osin pois.

Kartta kuitenkin näyttää siltä, kuin koko asutettu Afrikka olisi pelkkää konfliktia, aineistoja lisäämällä tähän voitaisiin saada selkeyttä. Nopeasti vilkaistuna näyttää myös siltä, että timanttikaivoksia on enemmän konfliktialueilla kun öljylähteitä. Voitaisiinko muista saatavilla olevista tiedoista päätellä miksi näin on, vaikuttaako esimerkiksi tuottamisen määrä konflikteiden määrään tai laajuuteen? Länsi-Afrikka on ollut mm. veritimanttien takia konfliktialuetta jo kauan. Voitaisiinko aineistoilla tutkia mitkä konfliktit ovat syntyneet myöhemmin ja mitkä ovat perua jo esim. -80 luvulta.

Suurin hyöty aineistoissa on internetin käyttäjien määrä, jonka avulla voitaisiin tutkia alueellista kehittymistä teknologian ja vaurauden kautta. Tiedoilla voitaisiin selvittää korrelaatioita vaurauden ja konfliktien määrän/laajuuden välillä.

Lähteet:

Julian blogi, Julia Koskinen 2015 <https://blogs.helsinki.fi/juliakos/>

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *