Viidennellä kurssikerralla bufferoitiin eli puskuroitiin. Aluksi bufferoimme Pornaisten keskustaa, tein TAK-kurssini kaikki työt Pornaisista ja pelkkä nimen mainitseminen tässä yhteydessä sai ujon puistatuksen kulkemaan lävitseni. (Kiva kunta se oikeasti on.)
Pornaisten tutkimisen jälkeen siirryimme tekemään itsenäisesti vastaavia harjoituksia. Itsenäistehtävä ykkösessä tutkittiin lentokenttiä. Aluksi tutkittiin runsaasti otsikoissa viimeaikoina olleen Malmin lentokentän melualuetta (yli 60dB). Lentokentästä 2km säteellä asuu n. 58000 ihmistä, joista kilometrin säteellä asuu n. 8900 ihmistä. Sitten tutkimme Helsinki-Vantaan lentokentän melualuetta. Mauran kanssa jäimme tuskailemaan tämän tehtävänannon kanssa ja aloimme jo menettää toivomme, kunnes keräsimme itsemme ja yhteisvoimin saimme loputkin tehtävät tehtyä.
Reilut 11 000 ihmistä asuu 2km säteellä kentästä, mikä on huomattavasti vähemmän kuin Malmin lentokentän läheisyydessä. Ero on helppo selittää, onhan kyseessä sentään Suomen suurin ja vilkkain lentokenttä. Desibelirajoja tutkimalla saimme selville, että yli 65 dB:n alueella asuu vain 25 asukasta eli 0,2% kokonaismäärästä. Yli 55 dB:n alueella asuu puolestaan jo hieman yli 600 ihmistä, eli 5,5%. Tutkimme myös mitä tapahtuisi jos luoteis-kaakko suuntaista kiitorataa jatkettaisiin, piirsimme 6,5km viivan kaakkoon ja bufferoimme 500 metriä sen ympäriltä. Alueella melusta kärsisi yli 12 000 asukasta, joten asukkaiden korvien säästämiseksi on hyvä, ettei kiitorata ole pitempi.
Tutkimme myös Vantaalla juna-asemien läheisyydessä asuvien määrää. Alle 500 metrin päässä juna-asemasta asuu yli 80 000 ihmistä. Asutus sijoittuu usein juuri liikenteen risteyskohtiin, joista juna-asemat ovat hyviä esimerkkejä. Vantaalla juna-asemien määrä on lisäksi suuri, koska liikennöinti erityisesti pääkaupunkiin Helsinkiin on vilkasta. Yhdistimme seuraavaksi bufferiin tietoa alueen väestöstä ja tutkimme kuinka monta prosenttia Vantaan asukkaista asuu alle 500 metrin päässä asemasta, sekä kuinka monta prosenttia näistä on työikäisiä. Tuloksena on, että 17 % koko Vantaan väestöstä asuu asemien vieressä ja näistä 69 % on työikäisiä.
Sitten siirryimme haastavamman itsenäistehtävä 2. pariin, jossa tutkimme taajama-asumista. 96 % asuu taajamissa ja taajama-asuminen on erityisesti ruuhka-Suomessa lähes poikkeuksetonta. Kouluikäisiä taajamien ulkopuolella asuu 2061 ja näiden prosentuaalinen osuus kaikista kouluikäisistä on noin 4 %. Tein itse vielä itsenäistehtävän 3. jossa tutkittiin Helsingin yhtenäiskoulun koulupiiriä. Ala-asteen tulee seuraavana vuonna aloittamaan 14 lasta ja yläasteen 61. Alueen koulupiirin asukkaista on noin 8 % kouluikäisiä ja tämän avulla arvioituna muunkielisiä kouluikäisiä on 6.
Niin kuin Mikko terävästi blogissaan (Mustaa kahvia & karttoja) toteaa, on taulukkomuotoisten tietokantojen muokkaus ja yhdistely, sekä niiden jalostaminen erilaisiksi teemakartoiksi mapinfon parhaita puolia. Tälläkin kurssikerralla opittiin (ainakin jotenkin) käyttämään montaa hyödyllistä ohjelman toimintoa. Näistä erityisesti bufferointi on hyvin tärkeää osata jos ja kun tulevaisuudessa päädymme tekemään erilaisten hankkeiden yva-kartoituksia. Itsehän taas välttelin koko blogitekstin kirjoittamista, enkä tainnut olla ainoa. Excelin puutteen ja oman teknisen kömpelyyteni takia en loppujenlopuksi saanut vastauksia liitettyä blogiin miten kuului, mutta toivottavasti näinkin kelpaa. Vitonen oli ylivoimaisesti haastavin ja turhauttavin kurssikerta, mutta samalla myös palkitseva. Hyvien ohjeiden, sekä kurssikaverien vertaistuen avulla kykenee mapinfolla tekemään vaikka mitä, vaikka vaatiihan se melkoiset lehmän hermot.
Lähteet:
Mustaa kahvia & Karttoja, Mikko Pätynen 2015 <https://blogs.helsinki.fi/mcpatyne/> Luettu 15.3