23.1. harjoittelimme valintatyökalujen käyttöä kahdella erityyppisellä valintatyökalusarjalla. Toisen sarjan työkaluilla pystyi valitsemaan joko yksittäisiä kohteita niitä suoraan painamalla tai piirtämällä kuvioita, joiden alueelle osuneet kohteet valittiin. Toisella sarjalla pystyttiin valitsemaan kohteita erilaisia ominaisuustietotaulukon sisältämiä asioita suodattamalla. Suurin osa kurssikerrasta kului kuitenkin tutkimalla sitä, miten erilaiset karttaprojektiot vaikuttavat matkoihin ja pinta-aloihin kartalla. Ensimmäisessä aiheeseen liittyvässä tehtävässä mittasimme alueen ja viivan Suomen alueelta ja vaihtelimme koordinaatistoja ja havainnoimme viivan pituuden ja alueen suuruuden muutoksia. Mielestäni Snapping- toiminto, jossa piirretty viiva hakeutui lähellä olevaan tason viivaan, oli kätevä ja olisi varmasti kätevä myös karttojen piirrossa. Taulukosta 1 näkyy, että suomineidon päälaelta otetun alueen pinta-ala on n. 161 prosenttia suurempi Sphere Gall Stereographic -projektiolla kuin ETRS89-TM35 -projektiolla. Erot voivat olla siis hyvinkin merkittäviä ja vaikuttaa suuresti saadun informaation luotettavuuteen.
Taulukko 1: Kolmen projektion vertailu pinta-alan ja matkan suhteen
Seuraavassa tehtävässä pyrittiin havainnollistamaan, miten eri projektioiden eroavaisuudet pinta-aloissa vaihtelevat eri osissa Suomea. Mielestäni minulle oli tärkeää hoksata, että tehtävässä päästiin vertailemaan eri projektioiden pinta-aloja niin, että tallennettiin aineisto uudeksi tasoksi eri projektioon. Taso oli kuitenkin päällekkäin vanhan tason kanssa niin, että attribuuttitaulukossa näkyi edellisessä projektiossa lasketut pinta-alat. Itse karttanäkymän projektion vaihdolla ei siis voinut vaikuttaa siihen, minkä projektion pinta-aloja laskettiin. Opin vasta jälkeenpäin työkerran ohjeita tarkastellessani, että tietokannan oletus projektion voi varmistaa Layer Properties -lehden General -osiosta. Samoin opin vasta jälkeenpäin, että eri projektiot saattavat käyttää eri mittayksiköitä. Vertasin Mercatorin ja ETRS89-TM35 -projektioiden mukaisia kuntien pinta-aloja keskenään (Kuva 1). Kuvasta näkyy, että ero näiden kahden projektion välillä kasvaa kohti pohjoista. Myös Robinsonin ja Mercatorin projektioiden vertailussa (Kuva 2) ero kasvaa kohti pohjoista ja itse asiassa kartat näyttävät ihan melkein samanlaisilta. Tosin Robinsonin ja Mercatorin vertailussa erot pinta-aloissa ovat paljon pienempiä. Tämä johtuu siitä, että molemmissa projektioissa alueiden pinta-alat kasvavat kohti pohjoista, mutta Robinsonin projektiossa vain enemmän. Molemmat kartat ovat esitetty ETRS89-TM35 projektiossa. Olen käyttänyt kartoissa vain viiden eri luokan luokittelua. Toisaalta ilmiö on sellainen, että pinta-alojen ero suurenee/pienenee liukuvasti, jolloin olisi kannattanut käyttää useampaa luokkaa, kuten esimerkiksi Juuso Kervinen kartassaan ”Mercatorin vaikutus pinta-aloihin”, jossa luokkia on 15. Kurssikerran harjoitukset olivat siitä hyviä, että projektioihin liittyvää tarkastelua tuli tehtyä paljon ja hieman eri tavoilla. Harjoitus täydensi hyvin aiemmilla kursseilla projektioista opittua tietoa. Lisäksi Kurssikerralla tuli kerrattua vielä, miten tietoa avataan ohjelmaan, tulostusikkunan käyttöä ja laskutoimitusten tekoa.
Kuva 1: Kuntien pinta-alojen vertailu Mercatorin ja ETRS89-TM35 projektiossa.
Kuva 2:Kuntien pinta-alojen vertailu Robinsonin ja Mercatorin projektioissa.
Lähteet:
Juuso Kervinen. QGIS-ohjelman harjoittelua. https://blogs.helsinki.fi/kejuuso/ Luettu: 24.3.2019