Kurssikerta 7

Valitsin 27.2 viimeisen kurssikerran tehtävistä vaihtoehto 2:n. Valitsin maanmittauslaitoksen maastotietokannasta karttalehden L4442R Iitin ja Kouvolan kuntien rajalta ja karttalehteä vastaavat korkeusmalli karttalehdet. Näiden aineistojen lataaminen sujui jouhevasti, koska aineistoissa ilmoitettiin, mitä tiedostomuotoa ne ovat (maastotietokanta oli ESRI shapefile[vektoriavaus] ja korkeusmalli GeoTIFF[rasteri]). Lisäksi olimme jo kerran avanneet samanlaisia aineistoja kurssikerralla 4. Esimerkiksi maastotietokannassa olisi voinut valita ESRI shapefilen sijaan myös MapInfo MIF/MID tai GML valinnan. Nimistö aineistojen avaaminen sen sijaan vaikutti paljon monimutkaisemmalta, koska ilmeisesti QGIS:ssä ei pysty avaamaan GML muotoisia aineistoja suoraan sellaisenaan, vaan niitä täytyy joko muokata shapefile muotoon tai hankkia aineisto Spatialite -tietokantana (Lähde 1.). Tyydyin laittamaan paikannimiä karttaan CorelDraw ohjelmalla hyödyntämällä Paikkatietoikkunan Maastokartan nimistöä.

Yhdistin korkeusmallit Virtual Raster -työkalulla. Piirsin karttaan korkeuskäyrät 5 metrin välillä. Nämäkin toimenpiteet sujuivat melko helposti, koska niitäkin oli kokeiltu aiemmin. Huomasin, että maastotietokantakin sisälsi korkeuskäyrät, mutta ne oli piirretty myös vesialueille ja se oli mielestäni turhaa karttani kannalta, joten käytin itsetekemiäni. Suurin aika kurssikerralla meni eri tasojen tietoihin tutustumiseen ja tasojen muokkaamiseen. Tietoihin tutustumisessa auttoivat aineiston kattavat metatiedot. Tasoissa oli sisällään useita eri kohteita, esimerkiksi yksi taso sisälsi useita eri metsä alueita ja suoalueita. Kokeilin poistaa tasoista karttani kannalta turhia kohteita. Kuitenkin useimmiten suurin osa tason kohteista ei ollut karttani kannalta tärkeitä, joten irrottelin joitain yksittäisiä kohderyhmiä omaksi tasokseen hyödyntämällä kohteen luokan numeroa ja Select features by value -kyselyä. Tasojen sisältämien luokkien määrittäminen oli hidasta, koska jokainen luokkanumero piti erikseen katsoa metatiedoista. Näin jälkeenpäin mietittynä olisin säästänyt paljon aikaa, jos olisin ensin käynyt läpi metatiedoista, mitä asioita haluan karttaani ja sitten hakenut tasoista kohteet niiden luokkanumeroilla.

Ajatuksenani oli tuottaa matkailuun ja retkeilyyn sopiva kartta (Kuva 1). En kyllä ole kovinkaan tyytyväinen karttaan. Yhdistetyn korkeusmalliaineiston siirtäminen himmennettynä maastotietokannan tasojen päälle teki kartasta ikävän harmaan ja legendan värit eivät vastaa täydellisesti kartassa olevia värejä. Lisäksi värit erottuvat kartalla toisistaan huonommin. Osa nähtävyyksien merkeistä näkyy todella huonosti. Tiestökin hukkuu välillä taustaan, vaikka yritin säätää väriä sellaiseksi, että se erottuisi sekä tummassa, että vaaleassa. Näin jälkeenpäin ajateltuna tien väri ei myöskään kuvasta tiestöä kovin hyvin. Rakennuksetkin olisi kannattanut laittaa jollakin muulla värillä, koska ne yhdistyvät mustaan alueeseen. Hoksasin nähdessäni Atte Järvisen kartan, jossa korkeusmallit oli otettu pois näkyvistä, että samalla toimenpiteellä minunkin kartastani olisi saanut selkeämmän näköisen.

Lähteet:

  1. Maanmittauslaitoksen nimistö Spatialite-tietokantana -kuvitettu ohje Quantum GIS 1.8.0 -ohjelmaa varte http://latuviitta.org/documents/MML_paikannimet_ja_Spatialite.pdf (Luettu: 25.2.2019)

Kuva 1: Matkailu-/retkeilykartta Iitin ja Kouvolan rajalta.

Lähteet:

Atte Järvinen. Matka päättyy. https://blogs.helsinki.fi/adjarvin/  Luettu:23.3.2019

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *