Kurssikerta 7

Valitsin 27.2 viimeisen kurssikerran tehtävistä vaihtoehto 2:n. Valitsin maanmittauslaitoksen maastotietokannasta karttalehden L4442R Iitin ja Kouvolan kuntien rajalta ja karttalehteä vastaavat korkeusmalli karttalehdet. Näiden aineistojen lataaminen sujui jouhevasti, koska aineistoissa ilmoitettiin, mitä tiedostomuotoa ne ovat (maastotietokanta oli ESRI shapefile[vektoriavaus] ja korkeusmalli GeoTIFF[rasteri]). Lisäksi olimme jo kerran avanneet samanlaisia aineistoja kurssikerralla 4. Esimerkiksi maastotietokannassa olisi voinut valita …

Kurssikerta 6

20.2 kurssikerralla tutustuimme tarkemmin pisteaineistoihin. Harjoittelimme pisteaineiston tuottoa Epicollect5 sovellusta hyödyntäen. Epicollect oli minulle entuudestaan tuttu Maantieteen didaktiikka käytännössä -kurssilta ja sen ideana on tuottaa tiettyihin koordinaatteihin sidottua tietoa, jota voi keräämisen jälkeen visualisoida paikkatieto-ohjelmassa. On hyvä huomioida, että kun Epicollectin kysymyksiin vastaa useampi henkilö, saattavat ihmiset tehdä erilaisia arvioita, vaikka paikka olisi samantyyppinen kaikilla. …

Kurssikerta 5

13.2 opin, että yhden tason polygonien sisään jäävien toisen tason viivojen määrää ja yhteispituutta voi laskea ”Sum line lenghts”- työkalulla. Tätä voisi hyödyntää esimerkiksi, jos haluaisi tutkia montako metriä meluesteitä on täytynyt rakentaa jonkin kaupungin alueella. Pääsin kokeilemaan käytännössä Johdatus geoinformatiikkaan maantieteessä kurssilta teoriana tuttua ”clip” -toimintoa, jolla pystyi leikkaamaan piparkakkumuottimaisesti yhden tason avulla jostakin …

Kurssikerta 4

Opin 6.2, miten QGIS ohjelmalla tehdään ruutukarttoja. Tutustuin ruutukartan teossa ”Vector grid” ruudukonteko työkaluun. Työkalussa oli tärkeää valita oikean kokoiset ruudut. Ruudut eivät saa olla liian isoja, jotta niillä on mahdollista havainnollistaa valittua muuttujaa yksityiskohtaisesti, mutta toisaalta liian pienet ruudut hidastavat ohjelman toimintaa. Minulle jäi vieläkin hieman epäselväksi, mitkä kaikki työkalut tuottavat vain väliaikaisia tasoja …

Kurssikerta 3

Opin 30.1 kurssikerralla, että aineistoja joutuu välillä hieman muuttamaan, jotta niitä on mahdollista yhdistää muihin aineistoihin. Harjoittelimme useamman samaan maahan kuuluvan alueen yhdistämistä yhdeksi kohteeksi. Mikäli haluttiin yhdistää yksittäisen maan saaret saman maannimen alaisuuteen hyödynnettiin valintatyökalua ja ”Merge selected features” -työkalua. Kätevämpi tapa useamman maan käsittelyyn oli kuitenkin kohteiden yhdistäminen nimisarakkeen tietojen avulla ”Dissolve” -työkalulla.  …

Kurssikerta 2

23.1. harjoittelimme valintatyökalujen käyttöä kahdella erityyppisellä valintatyökalusarjalla. Toisen sarjan työkaluilla pystyi valitsemaan joko yksittäisiä kohteita niitä suoraan painamalla tai piirtämällä kuvioita, joiden alueelle osuneet kohteet valittiin. Toisella sarjalla pystyttiin valitsemaan kohteita erilaisia ominaisuustietotaulukon sisältämiä asioita suodattamalla. Suurin osa kurssikerrasta kului kuitenkin tutkimalla sitä, miten erilaiset karttaprojektiot vaikuttavat matkoihin ja pinta-aloihin kartalla. Ensimmäisessä aiheeseen liittyvässä tehtävässä …

Kurssikerta 1

Tutustuin 16.1 QGIS Desktop ja QGIS Browser ohjelmiin. Tässä ensimmäisessä kosketuksessa paikkatieto-ohjelmaan yllätyin iloisesti ohjelman ollessa kaikille vapaa. Pääsin näkemään käytännössä, miten attribuuttitaulujen käyttö toimii. Pääsin myös näkemään, miten ohjelmassa huomioidaan eri aineistojen mahdollisesti erilaiset koordinaatistot. Kätevää on, että ohjelmalla saa haluttaessa automaattisesti ohjelmaan avattavat aineistot samaan projektioon.  QGIS:n perustoiminnot tulivat tutuiksi: Esimerkiksi opin miten …