Ensimmäisellä kurssikerralla tutustuimme MapInfo – ohjelman käyttöön tekemällä valitsemastamme aiheesta teemakartan. Kuten Elina Andersson toteaa, MapInfo vaikutti heti hyvin monikäyttöiseltä, sillä ohjelmalla voi niin tehdä ja muokata karttoja kuin analysoida aineistoja. Kurssikerran tehtävän aineistona oli tietokanta kunnista vuodelta 2004. Valitsin aiheekseni 0-14-vuotiaiden osuuden prosentteina koko väestöstä Varsinais-Suomen kunnissa.
Teemakartta tehtiin koropleettikarttana, joten aineisto ei saanut olla absoluuttista. Koropleettikartoissa ilmiöt esitetään tietyillä alueilla, tässä tapauksessa kunnittain, ja absoluuttiset arvot voisivat vääristää kartalla esitettävän ilmiön tulkintaa pinta-alaerojen vuoksi. Lisäksi kiinnitettiin huomiota aineiston luokitteluun, jossa käytettiin apuna histogrammityökalua, sekä tietysti myös visuaalisuuteen, esimerkiksi karttoja tulkittaessa tärkeisiin väreihin.
Histogrammin avulla tarkasteltiin havaintojen jakautumista , esimerkiksi onko jakaumassa jonkin säännöllisen jakauman piirteitä tai luonnollisia havaintojen keskittymiä, jotta voitiin valita aineistolle sopiva luokittelutapa. Oma aineistoni on vinosti jakautunut ja sisältää havaintojen ryppäitä, joten valitsin luonnollisen luokittelun. Kuntien 0-14-vuotiaiden osuus vaihtelee välillä 9,6-24,2 % kunnan väestöstä ja se jakautuu järkevästi neljään luokkaan, paitsi histogrammin mukaan, myös siksi, että jakauma ei ole valtavan laaja ja kovin useat luokat tekevät kartasta helposti sekavan. Väriksi valitsin neutraalin vihreän, sillä vaikka lasten osuus väestöstä vaikuttaa merkittävästi alueen toimintaan ja erityisesti sen tulevaisuuteen, ei kyse ole nimenomaan negatiivisesta tai positiivisesta ilmiöstä, mihin olisi voinut viitata provosoivammilla väreillä, kuten punaisella.
Kartasta erottuu selvästi, että lasten osuus väestöstä on suurin Turun ympäristössä, kun taas itse Turku kuuluu pienimpään luokkaan. Tämän selittäisin sillä, että lapsiperheet hakeutuvat usein suurempien keskusten lähelle palveluiden sekä työmarkkinoiden vuoksi, mutta asunto halutaan pienemmiltä, rauhallisemmiksi mielletyiltä paikkakunnilta. Keskuksen vetovoima näkyy myös siinä, että lasten osuus vähenee etäisyyden kasvaessa Turusta, eli nuoret muuttavat mieluiten suuren keskuksen tuntumaan perhettä perustamaan. Tällöin vaarana on syrjäisempien seutujen autioituminen, kun väestö vanhenee ja työikäinen väestö vähenee. Tämän vuoksi 0-14-vuotiaiden osuuden väheneminen Varsinais-Suomen reunamia kohti on varsin negatiivinen ilmiö, jonka voisi kuvitella tulevaisuudessa aiheuttavan ongelmia, ellei tilannetta saada parannettua, siis kyseisten kuntien houkuttelevuutta lisättyä. Selvä piirre kartassa on myös lasten osuuden väheneminen mantereelta saaristoon siirryttäessä, mikä on varsin itsestään selvää, sillä lapsiperheiden etsimät palvelut, kuten koulut ja päivähoito, ovat saaristossa usein harvassa tai hankaliksi koettujen yhteyksien päässä. Toisaalta saaristo myös houkuttelee asukkaita luonnonkauniilla ympäristöllään, mikä näkyy Turun ja Naantalin tuntumassa, esimerkiksi Merimaskussa, jossa 0-14-vuotiaiden osuus on varsin korkea. Palveluiden läheisyys yhdistettynä miellyttävään ja kaupunkia rauhallisempaan ympäristöön tekee alueesta hyvin houkuttelevan tietysti kaikille, mutta miksei myös luonnonläheisyyttä etsiville lapsiperheille.
Tekemäni teemakartta antaa mielestäni varsin hyvän kuvan 0-14-vuotiaiden jakaumasta alueella. Kartassa erottuvat selkeästi eri alueiden erot ja siitä löytyy heti ensisilmäyksellä selkeä kuvio lapsiperheiden jakautumisesta alueelle.
Lähteet:
Andersson, E. (2011). Kerta 1: MapInfo ja teemakartat tutuksi. Elinan TVT3-blogi, Helsingin yliopisto. 20.1.2011.<https://blogs.helsinki.fi/eaanders/page/2/>
The National Council of Teachers of Mathematics (2011). Illuminations: Histogram Tool. 26.1.2011. <http://illuminations.nctm.org/ActivityDetail.aspx?ID=78>