Ullamaija Seppälän haastattelu
Haastattelijana Raimo Parikka

Kurssi on osa aineopintoja, kestää koko lukuvuoden ja on laajuudeltaan 9
ov. Se on pakollinen laitoksen kummankin pääaineen, sosiaalipolitiikan ja
sosiaalityön pääaineopiskelijoille.

Tiedekunnan opinto-opas kertoo kurssin tavoitteista ja suoritustavoista
seuraavaa:

Tavoitteet ja sisältö: Kurssilla hankitaan perustiedot empiirisen
sosiaalitutkimuksen kokonaisuudesta. Kurssin tavoitteena on johdattaa
kvantitatiivisten ja kvalitatiivisten menetelmien käyttöön: aineistojen
keruun, niiden muokkaamisen ja analyysin perusteisiin. Kurssi koostuu
luennoista ja harjoituksista. Harjoituksista osa sijoittuu luentojen
yhteyteen ja osa tehdään tutkimusharjoitusryhmissä (ent. tutkimuskurssi),
jotka käynnistyvät rinnakkain luentojen kanssa. Ryhmissä perehdytään
tutkimusprosessin eri vaiheissa tehtäviin valintoihin käyttämällä joko
valmiita tutkimuksia tai ryhmän itsensä keräämää aineistoa, jota
analysoidaan sekä kvantitatiivisin että kvalitatiivisin menetelmin. Kurssi
antaa myös perusvalmiuden yhteiskuntatieteellisten tutkimusten kriittiseen
arviointiin. Luennot käynnistyvät syyslukukauden alussa ja jatkuvat koko
lukukauden. Harjoitusryhmät alkavat marraskuussa ja jatkuvat seuraavan
kevään loppuun. Kurssille on ilmoittauduttava etukäteen.

Suoritustapa: Pääaineopiskelijat suorittavat luentosarjan,
luentoon sisältyvät harjoitukset, harjoitusryhmät, näihin liittyvät kotityöt
sekä loppukuulustelun. Loppukuulustelussa tentitään seuraavat teokset.

Edeltävät opinnot: Sosiaalipolitiikan perusopinnot,
tilastotieteen johdantokurssi ja ATK:n perustiedot. Jakso on tarkoitettu
käytäväksi aineopintojen loppupuolella, kun suuri osa aineopintojen
kirjallisuustenteistä on jo suoritettu.

Lukuvuonna 2003-2004 kurssilla käytettiin BSCW-oppimisympäristöä
tukemaan lähiopetusta. Kurssin toteutuksesta  vastasivat lehtori Erja
Saurama, yliopistolehtori Ullamaija Seppälä ja kurssiassistentti Mira
Kalalahti .

Kysymys 1 : Miksi otitte BSCW:n käyttöön kurssille. Mitä tavoitteita
teillä oli sen käytön suhteen. Mitä lisähyötyä arvioitte verkon käytöllä
saatavan.

Vastaus: Kurssin toimivuuden parantaminen. Opitaan
työskentelemään verkossa, taito, joka kuuluu yliopisto-opiskeluun,
Työskentelyn tehostaminen käytännössä: materiaalin jakelu, ohjeistus,
ohjelman muutokset. Helpompi tiedonkulku puolin ja toisin.
 kuuntele
lisää>

Kysymys 2: Täyttikö ohjelma asetetut toiveet, kokonaan tai osittain?

Vastaus 2:  Kurssi toimi paremmin BSCW:n avulla.
Opiskelijoilla on nykyään hyvät valmiudet. Tilanne parantunut selvästi parin
viime vuoden aikana. Haittana oli se, että kaikki opiskelijat eivät
käyttäneet aluetta. Erityisen hyvin toimi keskustelu (kysymys-vastaus) ja
kurssiohjelman muutoksista tiedottaminen. 

kuuntele lisää>

Kysymys 3: Kimmo Vehkalahti esittää tässä lehdessä toisaalla omana
arvionaan, että BSCW:n käyttö lähiopetuksen tukena lisää opiskelijoiden
yhteistoiminnallisuutta ja toisilta oppimista. Ilmenikö tällä kurssilla
tämänkaltaisia piirteitä?

Vastaus:  Kyllä, kaikki tiesivät mitä muut tekevät ja
osasivat suhteuttaa oman työnsä siihen. Toisten töiden lukeminen on osa
oppimista. Opiskelijoiden toiminnan seuraaminen ei kuitenkaan ole ollut
systemaattista. 

kuuntele lisää>

Kysymys 4: Sanoit että kaikki opiskelijat eivät käyttäneet BSCW:ta kurssilla.
Oliko tästä haittaa? Oletteko harkinneet verkon käytön pakollisuutta?

Vastaus:  Varmaan siitä oli haittaa sekä opiskelijoille itselleen että opettajalle.
Yhteisyys kärsii jos
kaikki eivät ole mukana. Mahdollisuus olla käyttämättä säilynee, mutta
käytön