Lyhyt johdatus weblogeihin

Jere Majava

Weblogit ovat nopeasti kasvava verkkojulkaisuformaatti, joka on herättänyt helppoutensa ja vuorovaikutteisuutensa vuoksi kiinnostusta myös verkko-oppimisen alueella. Verrattain uutena ilmiönä blogit ovat kuitenkin monelle täysin tuntematon käsite. Tämän artikkeli pyrkii vastaamaan lyhyesti kysymykseen: mitä blogit oikeastaan ovat?

Yksinkertaisimmillaan weblogeissa on kysymys tietynlaisesta verkkosivuston muodosta: blogin voi määritellä yksittäisistä merkinnöistä tai artikkeleista koostuvaksi verkkosivustoksi, jonka uusimmat merkinnät löytyvät sivuston etusivulla. Jokaisella merkinnällä on lisäksi pysyvä osoite (ns. permalinkki), joka mahdollistaa tiettyihin artikkeleihin viittaamisen myös sivuston ulkopuolelta.

Blogeja päivitetään yleensä yksinkertaisilla web-pohjaisilla julkaisujärjestelmillä. Järjestelmien ansiosta julkaiseminen ja sivuston hallinta on vaivatonta: uusia merkintöjä voi kirjoittaa yksinkertaiseen webbilomakkeeseen ja järjestelmä huolehtii päivämäärän merkitsemisestä, merkintöjen arkistoimisesta ja muista rutiinitoimenpiteistä. Blogit ovatkin tällä hetkellä vaivattomin tapa julkaista verkkosivuja mistä tahansa aiheesta.

Paitsi julkaisuformaatti, blogit ovat myös vuorovaikutusväline: blogimerkinnät ovat usein ajatuksia tai huomioita erilaisista asioista ja usein myös linkitettyjä kommentteja muualla blogeissa esitettyihin merkintöihin. Yksittäiset blogit muodostavatkin yhdessä julkisen keskustelun ja tiedonvälityksen verkostoja. Päivittämisen helppouden lisäksi julkaisujärjestelmät tarjoavat erilaisia toimintoja myös vuorovaikutukseen ja keskustelujen seuraamisen helpottamiseen:

  • Kommentointitoiminnon avulla jokaiseen merkintään voidaan liittää yksinkertainen keskustelupalsta lukijoiden palautteelle.
  • Uutisvirrat ovat XML-kielisiä koosteita sivuston uusimmista merkinnöistä, joiden avulla useiden eri blogien uusimpia merkintöjä voi lukea keskitetysti erilaisilla uutistenlukuohjelmilla. RSS ja Atom ovat uutisvirtojen erilaisia formaatteja, joiden eroavaisuuksille ei tavallisille käyttäjille ole kuitenkaan merkitystä.
  • Trackback on useimmista järjestelmistä löytyvä toiminto, joka lisää merkintöjen yhteyteen tiedon sivuista, jotka ovat linkittäneet merkintään, laajentaen keskustelulinkin kaksisuuntaiseksi.

Blogien erilaiset tyylit ja sovellukset vaihtelevat suuresti: blogeista löytyy henkilökohtaisia päiväkirjoja, poliittisia kampanja- ja mielipideblogeja, kolumneja ja uutissivustoja, photoblogeja, ääniblogeja

8 thoughts on “Lyhyt johdatus weblogeihin

  1. En minä sitä toimittamiseksi sanoisi, muuntelu on sen verran rankkaa ja on vähän uuttakin. Jostakin syystä tämä ”kääntäminen” ja ”toimittaminen” tässä nyt pyörii koko ajan.

    Lähteeni ovat kuten artikkelini lopussa sanon:

    Barrett, Cameron: Anatomy of the weblog.
    Blockstar, Timeline of Early Blogs
    Blood, Rebecca: ”weblogs: a history and perspective”. 7.9.2000.
    Bonus, Sabrina (Indiana); Herring, Susan (Indiana University); Scheidt, Lois; Wright, Elijah: Beyond The Unusual: Weblogs As Genre
    Garret, Jesse James: Infosift. 22.11. 1999.
    Timmermans, Tricia: A Short History of Blogging
    Wikipedia-ensyklopedian hakusana blogeista.

  2. Hei. Selvyyden vuoksi heti artikkelin alkuun olis voinut laittaa

    blogi = verkkopäiväkirja

  3. Blogien ja verkkopäiväkirjojen suhde on itseasiassa hieman monimutkaisempi. Verkkopäiväkirjat ovat yksi bloggauksen muodoista, mutta blogeja voi käyttää myös moniin muihin tarkoitukseen. Ehkä tärkein ero verkkoäiväkirjojen ja yleisemmin blogien välillä on siinä, että kaikki blogit eivät välttämättä liity suoranaisesti kehenkään henkilöön, vaan enemminkin johonkin asiaan. Usein verkkopäiväkirja -termiä pyritään välttämään sen takia, etteivät ihmiset ajautuisi miettimään bloggausta

  4. En myöskään kannattaisi verkkopäiväkirja -sanan käyttöä. Itse käytin sitä blogia käyttävällä kurssillani opiskelijoiden ohjaamisessa ja se selkeästi vaikutti joihinkin kirjoittamisen tyyliin (joka ei ollut toivottua). Ehkä verkkoloki on parempi, jos erityisesti haluaa suomentaa. Blogi alkaa kyllä vakiintumaan ihmisten kieleen, joten kunhan alkuun päästään niin hyvä on.

  5. Hyvä tiivistelmä blogeista. Tuntuu siltä, että mahdollisuuksia esimerkiksi juuri opiskelun rikastamiseen on todella paljon – kunhan vain osaisi poimia parhaat kaikista mahdollisuuksista! Itsellänikin oli aikaisemmin suhteellisen suppea käsitys blogeista, minkä vuoksi en ole jaksanut niihin juurikaan perehtyä.

  6. Erinomainen johdantoteksti. Kiitos Jere tästä!

    Linkitin laatimasi sivun kotisivullemme sillä vielä 2008 on paljon ihmisiä joille business blogit ja weblogien lukeminen on vaikeaa.
    Moni tuntee tästä tekemästäsi työstä kiitollisuutta, Kiitos !
    Risto

Vastaa käyttäjälle Jere Majava Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *