Opettajien näkemyksiä Miten opetan verkossa -koulutuksen vaikuttavuudesta

Sanna-Marja Heinimo

Miten opetan verkossa (myöhemmin MOV)-koulutuksen tarkoituksena oli havainnollistaa osallistujille, miten verkko-opetusta voi soveltaa opetuksessa yhdistäen sitä lähiopetukseen. Tarkoituksena oli, että osallistujat oivaltavat verkko-opetukseen sisältyvät oppimista tukevat elementit. Koulutuksessa tuettiin osallistujia kehittämään omiin opetuskäytäntöihin sopivia verkkotyöskentelytapoja. Neljän kuukauden mittainen koulutus (4 op) toteutui monimuoto-opetuksena, jossa osallistujat opiskelivat pääosin verkkojaksoilla, mutta koulutukseen sisältyi myös lähitapaamisia.

Viisi kertaa järjestettyyn MOV-koulutukseen osallistuneilta kerättiin touko-kesäkuussa 2006 kyselyn avulla tietoa ja näkemyksiä koulutuksen vaikuttavuudesta. Koulutukseen osallistui 53 henkilöä yliopiston opetus- tai hallintotehtävistä. Heistä tavoitettiin sähköpostitse 45, joille lähetettiin vaikuttavuuskysely vastattavaksi. Sähköiseen kyselyyn vastasi 37 koulutukseen osallistunutta. Vastausprosentiksi saatiin siten 82%.

Koulutuksen vaikuttavuutta selvitettiin kyselyllä, joka suunniteltiin artikkelin ”Impact evaluation of educational development programmes.” (Kreber & Brook 2001) pohjalta. Lomakkeella kerätty aineisto luokiteltiin ja ryhmiteltiin. Laadullinen aineisto ryhmiteltiin teemoittain, jolloin aineistoista nostettiin esiin tyypillisiä, samaan teemaan kuuluvia aiheita.

Kuvaan seuraavaksi, millainen merkitys koulutuksella oli osallistujille. Osallistujien arvio koulutuksen merkityksestä heille oli yksi osa vaikuttavuusselvitystä. Osallistujia pyydettiin siis arvioimaan koulutuksen merkitystä itselle. Koulutuksen merkitys -kysymys sisälsi kaksi osaa, joista ensimmäisessä pyydettiin ottamaan kantaa tiettyihin väitteisiin. Väitteiden paikkansapitävyyttä oli mahdollista kommentoida viisiasteikkoisella kannanotolla (täysin samaa mieltä – x – x – x – täysin eri mieltä).

taulukko
Taulukko 1: Koulutuksen merkitys vastaajalle

Vahvimmin osallistujat kokivat, että heidän käsityksensä TVT:n opetuskäytöstä laajeni ja että he saivat varmuutta TVT:n käyttöön opetuksessa. Vähiten koettiin koulutuksen antaneen teoreettista tietoa tai vaikuttaneen siihen, että osallistujat toisivat työyhteisössä enemmän esiin hyviä TVT:n opetuskäytänteitä. Valtaosa vastanneista oli kaikista väitteistä silti täysin tai osittain samaa mieltä.

Kysymyksen toinen osa oli avoin kysymys, jossa vastaajia pyydettiin kuvaamaan, miten heidän ajatuksensa TVT:n käytöstä opetuksessa ja oppimisessa ovat muuttuneet koulutuksen aikana tai sen jälkeen. Kysymys sisälsi oletuksen siitä, että koulutuksen merkitys osallistujalle on yhteydessä ajattelun muutokseen. Kaikista 37 kyselyyn vastanneista 23 henkilöä (60%) kommentoi ajatustensa muuttumista. Muutamat totesivat, etteivät ajatukset TVT:n opetuskäytöstä ole muuttuneet, sillä koulutus tuki ja vahvisti aiempia käsityksiä. Osa vastaajista kuvasi ajatustensa muutosta konkreettisella tavalla. Koulutuksen alussa heillä ei ollut minkäänlaista käsitystä TVT:n opetuskäytöstä, mutta koulutuksen päättyessä he olivat saaneet yleisen ymmärryksen TVT:n opetuskäytöstä. Joistakin vastauksista näkyi se, että koulutus oli muuttanut käsityksiä verkko-opetuksesta ja -oppimisesta.

”Olin yllättynyt, miten hyvin verkko voi tukea vuorovaikutteista oppimista.” (05/2/7)

”Arvelin aloittelevalle opiskelijalle verkkokeskustelun (ja itseopiskelun) olevan vaikeaa, mutta kurssin aikana vakuutuin, että verkko-opiskelua voi käyttää opintojen alusta alkaen.  Kursseilla saa aina uusia ideoita oman opetuksen soveltamiseen.” (05/1/3)

”Ennen luulin, että tarkoitus oli käyttää vanhanaikaisia luentoja mutta verkon välityksellä. Luulin myös, että TVT opetusta olisi ollut tavallista haasteellisempi, muttei ollut.” (04/2/5)

Useimmin (N= 8 kpl) ajatusten muutosta kuvattiin koulutuksen tuomalla rohkeudella ja innolla käyttää TVT:aa opetuksessa. Eräs vastaaja kuvasi tämän muutoksen vaikutuksia seuraavasti:

”Kuten jo aiemmin totesin, koulutus helpotti TVT:n mukaanottoa omaan opetukseen. Olin tänä keväänä ensimmäistä kertaa vastuussa ison luentokurssin + harjoitustöiden järjestämisestä suurelle vuosikurssille ja tämän puitteissa otin varsinaisesti ensimmäiset askeleet WebCT-alueen suunnittelussa ja hyödyntämisessä opetuksessa. Kurssista saamani opiskelijapalaute oli niin loistavaa, että luulenpa ensi vuoden kurssilla WebCT:n käytön monipuolistuvan entisestään.” (1/05/7)

Vastauksista päätellen koulutus on tukenut osallistujia omien opetusnäkemysten ja -käytäntöjen kehittämisessä. Vaikuttavuuskyselyssä selvitettiin laajemmin koulutuksen vaikutuksia useista eri näkökulmista. Koulutukseen tyytyväisyyden tai tyytymättömyyden lisäksi osallistujilta kysyttiin mm., miten koulutus on vaikuttanut heidän tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäviin opetuskäytäntöihin tai miten osallistujat hyödyntävät nykyisin tieto- ja viestintätekniikkaa omassa opetuksessaan. Kyselylomake löytyy 31.12.2006 asti netissä.

Tässä kirjoituksessa kerroin ainoastaan selvityksen yhden osan tuloksista. Vaikuttavuuskysely ja sillä kerätyt tulokset raportoidaan julkaisussa ”Yliopistopedagogiikan perusteet- ja Miten opetan verkossa -koulutukset Viikin kampuksella – Kokemuksia ja vaikuttavuuden arviointia” (bibliografiset tiedot kirjoituksen lopussa). Tässä julkaisussa kuvataan molemmat Viikin opetuksen kehittämispalveluiden tarjoamat pitkäkestoiset koulutukset ja niiden toteutus. MOV-koulutuksen vaikuttavuuskyselyn raportista on luettavissa mm. opettajien kuvauksia siitä, miten koulutus on vaikuttanut heidän opetuskäytäntöihin. Julkaisussa on myös käytännön esimerkkejä opetuksen kehittämisestä. Julkaisu sisältää 12 pedagogiseen koulutukseen osallistuneen kehittämistehtävien loppuraportit, joissa kirjoittavat kuvaavat omaa opetustaan ja sen kehittämistä. Julkaisun tarkoituksena on kertoa Viikin hyvistä kokemuksista sekä herättää keskustelua siitä, millaisilla hyvillä käytännöillä opetushenkilöstöä tuetaan opetuksen kehittämisessä.

Lähteet

Kreber Carolin  & Brook Paula, Impact evaluation of educational development programmes, International Journal for Academic Development Volume 6, Number 2 / 2001

Levander, L, Heinimo, S-M, & Ruohisto, J. 2006. Yliopistopedagogiikan perusteet- ja Miten opetan verkossa -koulutukset Viikin kampuksella – Kokemuksia ja vaikuttavuuden arviointia. Viikin opetuksen kehittämispal
velut: julkaisuja 3/2006. 

 

One thought on “Opettajien näkemyksiä Miten opetan verkossa -koulutuksen vaikuttavuudesta

  1. Tutkimusaihe oli itsessään itselleni ajankohtainen; tällaista tutkimustietoa olen kaipaillut. Monesti koulutuksia järjestäessä miettii sen vaikuttavuutta. Tuloksia voi pitää jokseenkin yleispätevinä, vaikka oma työpaikkani onkin toisen asteen ammtillisessa oppilaitoksessa. Artikkeli oli hyvin selkeä ja ytimekäs, oli esitetty vain osa tuloksista mutta sekin vain oli hyvä, jaksoi hyvin lukea yhdellä kertaa. Kiitos 🙂

Vastaa käyttäjälle Hanna Toijala Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *