Kategoria: Tutkimustupa -työohjeita

Työn tavoitteet

• Tutustua tutkijoihin ja tieteeseen elämyksellisen pakohuonepelin avulla
• Ryhmätyöskentelyn harjoitteleminen
• Ongelmanratkaisutaitojen harjoitteleminen

Kohderyhmä

• Alakoulu
• Työohjeessa annetaan tehtävärunko, mutta töiden haastavuutta voi helposti muokata kohderyhmää varten:
  • Vihjeiden ja ohjeiden määrää lisäämällä/vähentämällä
  • Muokkaamalla tehtävien haastavuutta (esimerkiksi kieltentutkijatehtävässä tehdään pidempiä koodeja ja käytetään haastavampia merkkejä)

Työn kesto

• 60 min / yksi ryhmä. Työn voi suorittaa samanaikaisesti useamman ryhmän kanssa.

Työohje

Pakohuoneissa ideana on ratkaista erilaisia ketjutettuja tehtäviä ja saavuttaa annettu tavoite tietyn aikarajan sisällä. Pakohuoneissa yhdistyvät ongelmanratkaisu, pelillisyys ja elämyksellisyys. Pakohuoneisiin rakennetaan usein jokin taustatarina, johon tehtävät ja annettu tavoite liittyvät. Seuraavassa on esitelty pakohuone tutkijateemalla.

Nimestään huolimatta tässä pakohuonetehtävässä ei paeta huoneesta, vaan suoritetaan huoneessa erilaisia tehtäviä, kunnes tarinan loppuratkaisu selviää. Alla on kuvattu yksi esimerkkitarina, mutta voitte luoda sen tilalle kokonaan uuden.

Eräänä päivänä Kaarlo oli siivoamassa työhuonettaan yliopistolla. Kaarlo oli tähtitieteilijä ja hän tutki työkseen tähtiä ja avaruutta. Hän oli juuri nostamassa raskasta mittavälinettä, kun se suureksi epäonneksi putosi lattialle hirmuisesti rymisten. Mittalaitteen palasia lenteli ympäri huonetta ja yksi niistä osui lattialastaan niin kovalla voimalla, että lista irtosi kokonaan seinästä. Pahus! ajatteli Kaarlo ja lähti keräämään laitteen palasia huoneesta. Samalla hän kuitenkin huomasi, että lattialistan takaa pilkotti jokin esine. Kaarlo siirsi listaa varovasti ja poimi listan takaa paljastuneesta pienestä kolosta paperikäärön. Kaarlo avasi käärön ja luki sen innokkaasti. Käärössä sanottiin näin:

Hei arvon tutkijaystäväni! Työskentelin tässä samassa huoneessa monta vuotta sitten ja yhtäkkiä minulle tuli tylsää. Sitten keksinkin, että teen salaisen tehtävän, jonka ratkaisun vain taitavimmat ja kekseliäimmät voivat ratkaista! Piilotin suosikkikappaleeni nuotteja ympäri työhuonettani ja jätin erilaisia vihjeitä niiden olinpaikoista. Pystytkö sinä löytämään nuotit ja kokoamaan ne yhteen? Saatko sinä selville, mikä suosikkikappaleeni oikein on? ps. saatat tarvita maantieteilijöiden, biologien, kemistien, kielitieteilijöiden ja arkeologien apua tässä haastavassa tehtävässä, onnea matkaan!

Kaarlo innostui valtavasti ja halusi välittömästi selvittää, mikä tämän mysteeritutkijan lempikappale oikein on ollut? Ja mistä hän saisi apua vihjeiden etsimiseen, sillä hän ei yksin selviäisi tästä tehtävästä. Osaisittekohan te auttaa?

 

Työohje

Jaa oppilasryhmä sopivan kokoisiin ryhmiin, noin 3-5 oppilasta per ryhmä. Tarinan juonta varten valitse jokin kappale, jonka nuotit kootaan lopuksi yhteen. Tulosta kappaleen nuotit / sanat ja leikkaa paperi niin moneen osaan, kuin ryhmiä on. Huom! Kappaleen kannattaa olla sellainen, jota voidaan lopuksi laulaa yhdessä.

Tarkoitus on, että jokainen ryhmä saa pakohuoneen lopuksi käsiinsä yhden nuottipalan, jotka lopuksi kootaan yhteen kokonaiseksi kappaleeksi. Nuottien sijasta työssä voidaan koota esimerkiksi kuva tai palapeli.

Työ voidaan suorittaa joko siten, että yksi ryhmä kerrallaan suorittaa kaikki tehtävät tai siten, että ryhmät etenevät tehtävästä tehtävään porrastetusti. Jos ryhmät suorittavat koko pakohuoneen yksi ryhmä kerrallaan, voidaan tehtävät sijoittaa samaan huoneeseen. Jos useampi ryhmä suorittaa pakohuonetta samanaikaisesti, tulee eri tehtävät sijoittaa eri huoneisiin siten, että yksi ryhmä on yhdessä huoneessa kerrallaan.

Huom! Jos kaikki tehtävät ovat samassa huoneessa, kannattaa tehtäväpisteet numeroida selkeyden vuoksi ja asettaa kaikki tarvittavat välineet pisteen luokse.

 

Työskentely

Tehtävässä työskennellään ryhmissä yksi ryhmä kerrallaan opettajan tai ohjaajan kanssa joko siten, että yksi opettaja kiertää koko ajan saman ryhmän kanssa tai jokaisella tehtäväpisteellä on yksi vastuuopettaja.

Lapsille voidaan jakaa roolit, joihin liittyy tietty vastuualue. Näin voidaan esimerkiksi varmistaa se, että jokainen ryhmäläinen saa osallistua tehtävien tekemiseen. Ohjaajat voivat ryhmänsä tuntien päättää tarvitaanko vastuualueita vai ei. Vastuutehtävä voi esimerkiksi olla aina oman pisteen vihjeen lukeminen. Pienempien oppilaiden kanssa ohjaaja voi lukea vihjeet ryhmälle.

Pakohuoneen tehtävät, tarvikkeet ja esivalmistelut kuvattu seuraavassa dokumentissa: Pakohuonepeli varhaiskasvatukseen

Tarvikkeet

• Sähköinen usb-mikroskooppi ja tietokone, johon se yhdistetään (vaatii ohjelman asentamisen)
• Erilaisia tarkasteltavia kohteita

Työn turvallisuus

• Mikroskopilla voi turvallisesti tarkastella esimerkiksi omaa ihoa. Mikroskooppia ei kuitenkaan saa missään tapauksessa osoittaa silmään mikroskoopista tulevan kirkkaan valon vuoksi

Työohje

Tässä työohjeessa esitellään muutamia ideoita, kuinka voit käyttää sähköistä usb-mikroskooppia osana opetusta. Erilaisten usb-mikroskooppien, kuten easi-scopen hyöty on, että mikroskoopin läpi katsottava kuva voidaan heijastaa tietokoneen näytölle ja siitä vaikka valkotaululle kaikkien katsottavaksi. Lisäksi usb-mikroskoopit ovat pieniä ja kevyitä ja ne voidaan ottaa mukaan vaikka luontoretkelle (tarvitaan tosin myös tietokone, jolle kuva heijastetaan).

Näin käytät sähköistä mikroskooppia:

1. Kiinnitä mikrsokooppi tietokoneeseen (heijasta koneen näyttö valkokankaalle), vaatii ohjelman asentamisen koneelle
2. Valitse tarkasteltava kohde, kuten hius
3. Aseta mikroskoopin pää kiinni kohteeseen
4. Tarkenna tietokoneen ruudulla näkyvää kuvaa pyörittämällä mikroskoopin päässä olevaa säädintä
5. Useassa mallissa on mahdollisuus ottaa kuva kohteesta

A: Tutkitaan ihoa

1. Katso mikroskoopilla sormenpäätäsi, tarkenna mikroskooppia tarvittaessa, että iho näkyy selkeästi. Mitä näet?
2. Kun olet katsonut ihoasi, laske mikroskooppi alas ja pompi ainakin 20 kyykkyhyppyä. Katso sormenpäätäsi uudestaan: Mitä näet nyt? Mitä iholla tapahtuu?

Ohjaajalle:

Hyppimisen jälkeen iholle nousee hikipisaroita, jotka näkyvät hyvin esimerkiksi sormenpäässä. Jos hikipisaroita ei näy, kannattaa hyppimistä jatkaa vielä hetki ja kokeilla uudestaan.

B: Mysteerikohde

Erilaiset materiaalit näyttävät hyvin erilaisilta, kun niitä tarkastellaan mikroskoopin läpi. Tässä tehtävässä yksi oppilas valitsee jonkin sähköisen mikroskoopin läpi tarkasteltavan kohteen ja muiden tehtävä on arvata, mikä kohde on kyseessä. Kuva heijastetaan yhteiselle isolle näytölle, kuten valkokankaalle. Tarkasteltavia kohteita voivat olla esimerkiksi:

• hius
• iho
• erilaiset kankaat
• pyyhekumi
• multa
• lehti
• kukka
• puhelimen nahkainen suojakuori

Tulostettava oppilaan ohje: Sahkoinen_mikroskooppi_oppilaanohje

Työn kohderyhmä

• Varhaiskasvatus
• Alakoulu

Huom! Kaikki työt eivät sellaisenaan sovellu sekä varhaiskasvatukseen ja alakouluun, mutta voit muokata niitä sopimaan paremmin omalle ryhmällesi. Töiden yhteydessä on esitelty vinkkejä eriyttämiseen.

Työn taustaa

Tutkijaseikkailuissa  päästään tutustumaan eri tieteenalojen tutkijoiden työskentelyyn. Tutkijaseikkailuiden tarkoitus on leikin ja toiminnallisuuden avulla innostaa tutkimaan ja kysymään sekä samalla oppimaan erilaisia tutkijan työskentelyyn liittyviä taitoja. Erilaisten taitojen harjoittelemisen lisäksi tutkijaseikkailuissa avataan samalla hieman tieteen ja tutkijoiden mystistä maailmaa, joka on arvoitus usein monelle aikuisellekin.

Eri tieteenalojen tutkijat tarvitsevat työssään monenlaisia taitoja, jotka ovat hyödyllisiä meille kaikille – ei ainoastaan tutkijoille. Tällaisia taitoja ovat esimerkiksi havaintojen tekeminen, päättely, luokitteleminen, yhteistyö, kysymysten esittäminen, kyseenalaistaminen ja ongelmien ratkaiseminen. Varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa luodaan pohjaa näiden taitojen hallitsemiselle ja tutkijaseikkailut tarjoavat oivan kontekstin näiden laaja-alaisen osaamisen alle kuuluvien taitojen harjoittelemiselle.

Alla olevalla videolla avataan hieman sitä, mitä tutkijat oikein tekevät ja miksi tutkijoiden työ on meille kaikille tärkeää. Videon lopusta löytyy myös kysymyshaaste oppilaille.

Autenttisia tieteen ja tutkimuksen piirteitä

Koska tässä työssä pyritään havainnollistamaan tieteen ja tutkijoiden maailmaa sekä harjoittelemaan tutkijoille tyypillisiä taitoja, kannattaa työskentelyssä hyödyntää mahdollisuuksien mukaan erilaisia autenttisia tieteen ja tutkimuksen piirteitä. Lisäksi erityisesti pienten lasten kanssa tutkimusvälineiden ja muun rekvisiitan käyttäminen innostaa eläytymään seikkailuun mukaan. Seuraavassa muutamia keinoja, joiden avulla voit lisätä työskentelyyn autenttista tutkijatunnelmaa:

• Minkälaisessa ympäristössä tutkija tyypillisesti työskentelee? Viedään leikki kyseiseen ympäristöön tai muokataan tila muistuttamaan sellaista (esim. metsä, kirjasto, laboratorio, maatila…).
• Minkälaisia välineitä tai varusteita tutkija käyttää tutkimuksessaan? Käytetään leikissä samoja tai samankaltaisia välineitä (esim. mittavälineitä, mikrofoneja, kirjoja, valokuvia, laboratoriotakkeja, työkaluja…).
• Minkälaisia työvaiheita tutkijan työ sisältää? Liitetään leikkiin samoja työvaiheita (esim. suunnittelua, hypoteesien tekemistä, pohdintaa, tulosten esittämistä…).
• Minkälaisia taitoja tutkija työssään tarvitsee? Harjoitellaan kyseisiä taitoja leikin aikana (esim. havaintojen tekemistä, päättelyä, luokittelua, ongelmien ratkaisua…)
• Mitä asioita tai kysymyksiä tutkija tyypillisesti tutkii? Etsitään leikissä tietoa samankaltaisiin ongelmiin tai kysymyksiin .
• Tutkijoiden ja tieteen tulee noudattaa tiettyjä ”tieteen sääntöjä”. Luokaa tutkijaleikille omat tutkijaryhmän säännöt.

Eri alojen tutkijoita

Alla on esitelty tutkijaseikkailuja liittyen eri tieteenaloihin. Työohjeissa mainitaan, minkälaisia tutkijan taitoja työssä harjoitellaan sekä esitelty vinkkejä, kuinka leikkiin voi lisätä kyseiseen tieteenalaan liittyviä autenttisia tutkimuksen piirteitä lapsille sopivalla tavalla. Sitten vain tutkimaan!

• Leikitään arkeologeja
• Leikitään biologeja
• Leikitään historiantutkijoita

Työn tavoitteet

• Tutustua tutkimusten tekemiseen
• Innostua tekemään tutkimuksia
• Harjoitella tiedon tuottamista ja esittämistä

Kohderyhmä

• varhaiskasvatus ja alakoulu

Työn taustaa

Tässä työohjeessa tutustutaan tutkimusblogin tekemiseen. Tutkimusblogin tekemisen aikana lapset saavat tehdä hauskoja tutkimustöitä ja samalla harjoitella tiedon esittämisen eri muotoja. Tutkimusblogin tarkoitus on myös tallentaa tutkimuksen tekemisen vaiheita, jotta niihin voidaan palata yhdessä lasten kanssa tutkimusten tekemisen jälkeen.

Blogialusta

Sopivan blogialustan valitsemisessa kannattaa ottaa huomioon kuka tallentaa tiedot blogiin (ohjaaja vai lapset itse?), kenelle blogin halutaan näkyvän (vain oman ryhmän käyttöön, oppimisyhteisön muille ryhmille, vanhemmille, avoin kaikille?) sekä mitä halutaan dokumentoida ja miten (kuvaamalla, kirjoittamalla, videoimalla, äänittämällä, piirtämällä?). Ohjaajien kannattaa keskenään valita, minkälaista alustaa blogin pitämisessä käytetään. Blogialustana voi toimia lähes mikä tahansa alusta, jolle voi kirjoittaa ja laittaa kuvia. Tässä muutamia esimerkkejä:

• Word ja powerpoint (blogin jakaminen vain omalle ryhmälle)
• Instagram, padlet (blogin oikeuksien jakaminen vain valituille ryhmille, kuten vanhemmille)
• Nettisivut, blogialustat (avoimia kaikille)

Työohje

Tutkimusblogia voi pitää todella monella erilaisella tavalla. Tässä työohjeessa esitellään tutkimusblogityö, jossa hyödynnetään tutkimustuvan lyhyitä tutkimustöitä. Työssä lapset toimivat ryhmissä, joiden sisällä on jaettu erilaisia vastuutehtäviä. Vastuutehtäviä kierrätetään eri tutkimustöiden kohdalla siten, että kaikki pääsevät kokeilemaan erilaisia tehtäviä tutkimusblogin pitämisen aikana. Vastuutehtävät mahdollistavat sen, että kaikki pääsevät kokeilemaan erilaisia tutkimuksen ja blogin tekemisen vaiheita. Työskentely tutkimusblogin pitämisen aikana voidaan jakaa esimerkiksi seuraaviin tehtäviin, joita voi omien suunnitelmien ja kohderyhmän mukaan poistaa, lisätä ja muokata:

Tutkimustiimi

Tutkimustiimi päättää, mikä tutkimus tehdään. Ohjaajat tai opettajat voivat etukäteen tehdä listan esimerkiksi tutkimustuvasta löytyvistä sopivista töistä, joista tutkimustiimi saa sitten valita heidän mielestään kiinnostavimman. Opettajat voivat esimerkiksi valita vain tiettyyn teemaan kuuluvia töitä (matematiikka, luonto, ruoka tms). Tutkimustyöt kannattaa valita hyvissä ajoin etukäteen, että tarvittavat tarvikkeet ovat varmasti kasassa. Laatikaa tutkimustöistä esimerkiksi kalenteri, josta lapset näkevät milloin tehdään mitäkin tutkimuksia.

Kun tutkimuksen aika koittaa, pääsee tutkimustiimi suorittamaan tutkimuksen. Opettaja tai ohjaaja auttaa ohjeistuksessa. Tutkimuksen tekemiseen kannattaa sisällyttää ainakin seuraavat vaiheet:

• Mitä luulet, että tutkimuksessa tulee tapahtumaan / mikä tutkimuksen tulos tulee olemaan?
• Mitä tutkimuksessa tapahtui ja miksi?
• Mitä kysymyksiä nousi mieleen?

 Kuvaustiimi

Kuvaustiimin tehtävä on dokumentoida tutkimus ottamalla kuvia. Lasten kanssa voidaan ensin tutustua muutamiin erilaisiin kuvakulmiin (esimerkiksi suoraan ylhäältäpäin tai sivusta) ja etäisyyksiin (lähikuva vai kaukokuva). Ennen kuvaamista on tärkeää sopia mitä ja ketä saa kuvata. Kuvaustiimi valitsee lopulta muutaman kuvan, jotka he haluavat blogiin laittaa. Ohjaaja tai opettaja auttaa kuvan siirtämisessä blogialustalle. Kuvan alle laitetaan kuvaajien nimet.

Blogipostaajat

Blogipostaajat suunnittelevat ohjaajan tai opettajan avustuksella, mitä blogipostauksessa sanotaan tutkimuksesta. Lapset voivat esimerkiksi kertoa ja opettaja kirjoittaa tekstin lasten kertoman pohjalta. Opettaja tai ohjaaja auttaa kirjoittamisessa ja blogipostauksen tekemisessä. Tämän voi tehdä myös aina yhdessä koko ryhmän kesken. Blogipostauksen tekemisessä kannattaa hyödyntää tutkimuksen aikana pohdittuja kysymyksiä (mitä ennustitte, että tutkimuksessa tapahtuu, mitä tapahtui, jäikö mieleen kysymyksiä?)

Työn tavoitteet

• Harjoitella kokojen arvioimista ja asettamista järjestykseen
• Pohtia, miksi osa eläimistä on isoja ja osa pieniä
• Tutustua muutamiin Suomessa eläviin eläimiin

 

Varhaiskasvatussuunnitelma (2018)

• ”Lapsille tarjotaan mahdollisuuksia luokitella, vertailla ja asettaa järjestykseen asioita ja esineitä sekä löytää ja tuottaa säännönmukaisuuksia ja muutoksia.”
• ”Lapsia innostetaan pohtimaan ja kuvailemaan matemaattisia havaintojaan ilmaisemalla ja tarkastelemalla niitä esimerkiksi kehollisesti tai eri välineiden ja kuvien avulla.”
• ”Eri kasvi- ja eläinlajien tunnistamisen harjoitteleminen vahvistaa luonnon tuntemusta.”

Kohderyhmä

• Varhaiskasvatus ja alakoulu

Esivalmistelut

• Lataa ja tulosta Eliökortit
• Päällystä kortit esimerkiksi kontaktimuovilla

Tarvikkeet

• Kuvia erilaisista eliöistä (esim. ladattavat eliökortit)

Työn taustaa

Tehtävässä harjoitellaan kokojen arvioimista. Kappaleen koon arvioinnissa voidaan lähteä liikkeelle vertailemalla erikokoisia kappaleita: kumpi on suurempi tai pienempi? Tehtävään tuodaan lisähaastetta asteittain lisäämällä vertailtavien kappaleiden määrää tekemällä kappaleista jono pienimmästä suurimpaan.

Tehtävän haastavuutta voidaan kasvattaa vertailemalla kappaleita, joiden kokoa voi olla vaikeaa suoraan arvioida (esim. pitkä keppi ja kivi). Tästä voidaan johdatella pohtimaan, minkälaisia ominaisuuksia kappaleella voi olla. Kappaleen koosta kertovia ominaisuuksia ovat esimerkiksi pituus ja paino: mitä ne kuvaavat ja mitä hyötyä on esimerkiksi siitä, että tiedetään kappaleen pituus ja paino?

Pohdittavaksi ennen työtä

• Mitä eliöt ovat? Entä eläimet?

Eliöillä tarkoitetaan kaikkia eläviä organismeja. Elävilla organismeilla on useita yhteisiä tekijöitä, kuten solut, oma aineenvaihdunta ja kyky aistia ympäristöään. Eläviksi organismeiksi lasketaan arkeonit ja bakteerit (esitumaiset), alkueliöt, sienet, kasvit, eläimet (aitotumaiset). Viruksia ei lasketa eliöihin, sillä niillä ei esimerkiksi ole omaa aineenvaihduntaa.

• Tutustutaan korteissa esiintyviin eliöihin: ovatko ne tuttuja, onko jokin eliö vieras?

Työohje

Työssä harjoitellaan kokojen arvioimista ja muutamien Suomessa elävien eliöiden tunnistamista. Tehtävässä on tarkoitus laittaa korteissa olevat eliöt suuruusjärjestykseen, alkaen kaikkein pienimmästä ja loppuen suurimpaan. Pienin laitetaan jonon vasempaan päähän ja suurin oikeaan päähän.

Tehtävän haastavuutta voi muokata eri tavoin. Tehtävän haastavimmassa muodossa lapselle annetaan kaikki kortit kerralla, jonka jälkeen hän itse järjestää ne suuruusjärjestykseen. Tehtävää voi helpottaa siten, että opettaja antaa lapselle yhden kortin kerrallaan, jota vertaillaan aiemmin laitettuihin kortteihin.

Tehtävässä ei kaikkien eliöiden osalta ole välttämättä täysin oikeaa vastausta: eliöiden koot voivat vaihdella yksilötasolla siten, että esimerkiksi ahven voi olla suurempi kuin hiiri tai toisinpäin. Samoin osaa eläimistä on vaikea vertailla koon puolesta: entä jos toinen onkin pidempi, mutta toinen painavampi? Esimerkiksi kyy on haastava vertailtava muotonsa puolesta. Tämä tarjoaa oivan tilaisuuden pohtia kokoon liittyviä käsitteitä, kuten pituutta ja painoa lapsen kanssa.

Tehtävää voi helpottaa poistamalla kortteja ja jättämällä ainoastaan sellaiset eliöt, joiden kokoerot ovat selkeät. Tehtävää voi helpottaa poistamalla esimerkiksi seuraavat eliöt: joutsen, kyy, käpytikka, punkki ja ahven.

Pohdittavaksi tehtävän jälkeen:

• Miksi osa eläimistä on pieniä ja osa suuria?

Evoluution myötä maapallolle on kehittynyt erikokoisia eliöitä. Eliöiden rakenteelliset ominaisuudet vaikuttavat eliön kokoon. Esimerkiksi sisäinen tukiranka on mahdollistanut nisäkkäiden kasvamisen isoksi.

Eliön on sopeutunut elinympäristöönsä, mikä näkyy eliön rakenteessa. Siten elinympäristö vaikuttaa siihen, kuinka isoksi eliö voi kehittyä. Esimerkiksi vesiympäristössä elävät nisäkkäät, kuten valaat ja hylkeet ovat usein suurikokoisia, jotta ne pystyvät pitämään elimistön lämpötilan tasaisena (pienellä nisäkkäällä lämpöä haihtuisi vesiympäristössä niin kovalla tahdilla, ettei eliö kykenisi hankkimaan ravintoa tarpeeksi nopeasti).

• Minkälaiset eläimet ovat usein pieniä?

Esimerkiksi hyönteiset ovat kooltaan pieniä, verrattuna nisäkkäisiin ja lintuihin. Hyönteisten ulkoinen tukiranka, eli kova kitiinikuori, estää niiden kasvamisen isoiksi (kasvavat tiettyyn pisteeseen saakka vaihtamalla kuorta).

• Mitä pituus tarkoittaa? Entä paino?

Lähteet:

• www.luontoportti.com
• www.riista.fi
• www.suurpedot.fi

 

 

 

 

Työn tavoitteet:

• Tutustua tietokirjallisuuteen tiedonhakulähteenä
• Innostua tietokirjallisuudesta
• Harjoitella kysymysten muodostamista

Kohderyhmä

• Alakoulu (soveltaen varhaiskasvatus)

Työn kesto:

• 30-60 min

Esivalmistelut

• Eri alojen tietokirjojen kokoaminen esimerkiksi lainaamalla kirjastosta

Pohdittavaksi ennen työtä:

• Mikä tietokirja on?
• Kuka kirjoittaa tietokirjoja?
• Mitä tietokirjoja olet lukenut tai katsonut?

Työohje

Tietokirjoja käytetään kouluissa usein esimerkiksi pulpettilukemisena. Tässä työohjeessa esitellään muutamia ideoita, kuinka tietokirjoja voi hyödyntää opetuksessa lukemisen lisäksi myös muilla tavoilla. Alla on esitelty kolme erilaista työohjetta: tietovisa, taideteos ja näytelmä.

A: Tietovisa

Tässä tehtävässä tehdään tietovisoja tietokirjojen avulla.  Tehtävän tarkoitus on tutustua  tietokirjojen maailmaan hauskalla ja pelillisyyttä hyödyntävällä tavalla. Tehtävässä oppilaat saavat valita itseään kiinnostavia tietokirjoja. Oppilaat etsivät tietokirjoista erilaisia lauseita, joissa esitellään jokin tieto, kuten ”Jupiter on aurinkokunnan suurin planeetta”. Tämän jälkeen oppilaat muokkaavat lauseet kysymyksiksi – ”Mikä on aurinkokunnan suurin planeetta?” Kysymykset kootaan tietovisoiksi joko perinteisille paperilapuille tai tietovisasovellukseen, kuten Kahootiin.

B: Taideteos

Tässä tehtävässä tutustutaan eliölajien tunnistamisen taitoon lajintunnistusoppaiden kautta. Lajintunnistusoppaat ja luontokirjat sisältävät usein upeita ja mielenkiintoisia kuvia mitä erilaisimmista eliöistä.

Tehtävässä oppilaat saavat tutkia lajintunnistusopasta (tai muuta erilaisia lajeja esittelevää teosta) ja valita sieltä mielestään kiinnostavimman, hienoimman tai jännittävimmän näköisen eliön. Oppilaan tehtävä on tehdä eliöstä oma taideteos esimerkiksi rakentamalla, muovailemalla, maalaamalla tai piirtämällä. Oppilasta ohjataan kiinnittämään huomiota kyseisen lajin tunnusomaisiin piirteisiin, eli mistä lajin tunnistaa? Onko kovakuoriaisella jokin erityinen värikuvio? Löytyykö linnun päästä töyhtö? Montako terälehteä kukalla on?

Taideteoksen yhteyteen kirjoitetaan muutamia keskeisiä tietoja kyseisestä eliöstä. Lopuksi taideteoksista kootaan yhteinen näyttely.

C: Näytelmä

Tehtävää varten kootaan eri tieteenaloihin liittyviä tietokirjoja, joihin oppilaat voivat tutustua. Oppilaiden tehtävä on ryhmissä etsiä tietokirjoista  kiinnostavia faktoja ja koota niitä esimerkiksi paperille tai tietokoneelle.

Kun tarpeeksi faktoja on koossa (esim. vähintään 10), oppilaiden tehtävä on rakentaa niiden pohjalta lyhyt näytelmä. Oppilaille voidaan jakaa valmiit näytelmärungot, joihin lisätään tietokirjoista poimitut faktat. Näytelmässä tulee olla jokainen fakta jotenkin sijoitettuna esimerkiksi vuorosanoihin, juoneen tai lavasteisiin.

Muut oppilaat voivat näytelmän jälkeen yrittää arvata, mitä faktoja ryhmä oli alun perin näytelmäänsä valinnut.

Pohdittavaksi työn jälkeen:

• Mihin tietokirjoja tarvitaan?
• Mistä aiheesta sinä haluaisit kirjoittaa tietokirjan? Entä lukea?
• Onko tietokirjassa oleva tieto aina oikein? Miksi ei? (esim. vanhentunut tieto)

Tutustu tarkemmin:

• Suomen tietokirjailijat.fi: Tietokirjoja alakouluun
• Tietokirja.fi

Työn tavoitteet

• Ymmärtää, että ihminen on kehittänyt erilaiset teknologiat
• Avata tieteen merkitystä
• Pohtia erilaisten keksintöjen hyviä ja huonoja puolia

Työn kohderyhmä

• Varhaiskasvatus ja alakoulu

Työn kesto

• 30 min

Työn taustaa

Ihminen on yksi maapallon menestyneimpiä lajeja, kun tarkastellaan esimerkiksi ihmisen levinneisyyttä maapallolla. Ihminen on myös yksi hyvin harvoista lajeista, joka osaa käyttää hyväkseen työkaluja. Ihmisen lisäksi työkaluja osaavat käyttää esimerkiksi muutamat Australiassa elävät petolinnut (Milvus migrans, Haliastur sphenurus, Falco berigora), jotka osaavat poimia maasta palavia keppejä ja pudottaa niitä palamattomille alueille, jotta saaliseläimet tulisivat paetessaan petolinnun näköpiiriin.

Ihmislajin menestymistä selittävät erilaiset teknologiset saavutukset, kuten tulen käyttö ruuan kypsentämisessä, pyörän käyttö kuljetuksessa ja paljon myöhemmin sähkön hyödyntäminen virtalähteenä. Tässä tehtävässä tarkastellaan erilaisia ihmiskunnan teknologisia saavutuksia, asetetaan niitä aikajanalle sekä pohditaan niiden merkitystä – niin hyvässä kuin pahassa.

Kannattaa huomioida, että kaikkiin keksintöihin ei ole yksiselitteistä yhtä ”keksijää”. Esimerkiksi pyörä on keksitty moneen kertaan, monessa eri paikassa ja vieläpä moneen eri tarkoitukseen. Lisäksi osa keksinnöistä koostuu useammasta ”palasesta” jotka ovat eri ihmisten saavutuksia.

Työssä tarvittavat välineet

• Tulostettavat
  • Keksintökorttipohja_kaikkikortit
  • Keksintökorttipohja_kaikkitaustat
• Maalarinteippiä

Pohdittavaksi ennen työtä

• Mitä teknologiaa olet käyttänyt viimeisen 24 h aikana?
• Mitä ihmisten keksimiä keksintöjä tiedät?
• Keitä keksijöitä tiedät?
• Mitkä ovat mielestäsi tärkeimpiä ihmisten keksintöjä?
• Onko olemassa huonoja keksintöjä?
• Keksintöjen läpikäynnin yhteydessä: mitä hyviä seurauksia keksinnöstä on ollut? entä huonoja?

Esivalmistelut

• Lataa keksintökorttipohjat ja halutessasi niiden taustat ja tulosta ne paperille
• Leikkaa kortit irti ja liimaa oikea tausta oikeaan korttiin
• Päällystä kortit kontaktimuovilla
• Tee teipistä aikajana esimerkiksi lattialle tai seinälle
  • Vanhempien oppilaiden kanssa voit laittaa aikajanalle myös vuosilukuja / ajankohtia

Työohje

Tehtävään kuuluu pohdintaosuus ja aktiviteettiosuus. Ne voi suorittaa kummin päin vain. Pohdintaosuudessa käydään keksintöjä läpi ja katsotaan, mitä ne oikein ovat. Esimerkiksi onko rokote kaikille tuttu? Oppilaiden kanssa myös pohditaan, mitä hyviä ja huonoja puolia keksinnöistä on ollut. Pohdinnassa nostetaan esille myös itse keksijät (jos mahdollista).

Aktiviteettiosuudessa oppilaiden tehtävänä on laittaa keksinnöt oikeaan järjestykseen teipistä tehdylle aikajanalle. Kortteja kannattaa tulostaa useammat tai sitten tehtävää tehdään pieni ryhmä kerrallaan. Vanhempien oppilaiden kanssa voidaan yrittää asettaa keksinnöt lähelle oikeaa ajankohtaa.

Pohdittavaksi työn jälkeen

• Mitä keksintöjä ihmiset vielä tarvitsevat?
• Keksi aivan uusi laite haluamaasi tarkoitukseen

Kansalaistiede on mahtava mahdollisuus kokeilla itse tutkijana olemista. Tässä tehtävässä esitellään kansalaistiedettä ja erilaisia mahdollisuuksia osallistua kansalaistiedetyyppiseen toimintaan.

Kansalaistieteellä (eng. citizen science) tarkoitetaan tutkimusmuotoa, jossa tutkimuksen tekemiseen osallistuu varsinaisen tutkijaryhmän lisäksi ns. tavallisia kansalaisia (Kruger & Shannon 2000). Kansalaisten rooli hankkeissa vaihtelee hyvin paljon tiedon välittämisestä, todelliseen aineiston keräämiseen ja tutkimuksen suunnitteluun asti (Bonney, Ballard, Jordan ym. 2009). Yksi kansalaistieteen muoto on joukkoistaminen (eng. crowdsourcing), jossa aineiston kerääminen on joukkoistettu kansalaisille, jotka voivat tallentaa havaintonsa tai tietonsa avoimeen tietokantaan. Wikipedia on yksi esimerkki joukkoistamista hyödyntävästä avoimesta tietokannasta. Kansalaistiede antaa tutkijoille mahdollisuuden kerätä suuria määriä dataa laajoilta maantieteellisiltä alueilta (Onikki-Rantajääskö & Pitkänen-Heikkilä 2015).

Opetuskäyttöön suunnatuissa kansalaistiedehankkeissa oppilaat pääsevät osalliseksi tutkimuksen tekemiseen, jolloin tieteellisen tutkimuksen tekemisestä tulee hyvin konkreettista. Toiminta on myös merkityksellisempää, kun tuloksia todella käytetään ja niistä on tutkijoille hyötyä. Vaikka kansalaistiedehankkeiden määrä on ollut tasaisessa kasvussa, vielä tänä päivänä suoraan kouluille ja päiväkodeille suunnattuja kansalaistiedehankeita on melko vähän. Internet tarjoaa kuitenkin monia eri sivustoja, jotka ovat koonneet erilaisia ”matalan kynnyksen” kansalaistiedehankkeita. Lisäksi Suomessa eri yritykset ja tutkimuslaitokset ovat perustaneet avoimia tietokantoja, joita voi mainiosti käyttää osana opetusta.  Suurin osa näistä tietokannoista on luonnontieteisiin liittyviä, sillä aineiston keruu on niissä usein hyvin yksinkertaista.

Seuraavassa muutamia esimerkkejä kansalaistieteeseen ja joukkoistamiseen liittyvistä sivustoista ja tietokannoista:

Zooniverse (www.zooniverse.org)

Sivustolle on koottu eri tieteenalojen kansalaistiedehankkeita, joissa osallistumisen rooli ja kohderyhmä vaihtelevat paljon yksinkertaisista kuvien tarkastelusta vanhojen tekstien tulkitsemiseen. Sivuston eräässä hankkeessa osallistuja merkitsee kilkkaamalla galaksien keskustat ja kirkkaat kohdat (uudet syntyvät tähdet) galakseista otetuista kuvista. Sademetsä-aiheisessa hankkeessa osallistujan tehtävä on katsoa satelliittikuvia sademetsistä ja arvioida kuvissa olevan metsän peittävyys prosentteina. Historian hankkeissa osallistujan tehtävänä on esimerkiksi tallentaa historiallisten dokumenttien, kuten laivojen lokitietojen sisältöä sähköiseen muotoon. Suurin osa hankkeista on suunnattu aikuisille, mutta sivustolle avautuu välillä myös lapsille suunnattuja hankkeita.

Lajitietokanta (www.laji.fi)

Laji.fi on Suomen lajitietokeskuksen sivu, josta löytyy avoin tietokanta lajihavaintojen (kasvit, eläimet, sienet, levät) ilmoittamiselle. Sivustolta löytyy loistavia kuvia Suomen eri eliöryhmien lajistosta, joita kuka tahansa voi käyttää oman opetuksen tukena. Lajitietoihin on myös lisätty uhanalaisuusluokat, joihin voi tutustua oppilaiden kanssa. Päiväkodissa tai koulussa sivustoa voi käyttää yhteisenä projektina, jonne tallennetaan yhdessä havaintoja löydetystä lajeista. Samalla keskustellaan, mihin sivustoa käytetään ja miksi tutkijoille on tärkeää saada tietoa eri eliölajeista ja niiden levinneisyyksistä.

Järviwiki (www.järviwiki.fi)

Järviwiki on Suomen ympäristökeskuksen avoin tietokanta, jonne voi käydä ilmoittamassa vesien kuntoon liittyviä havaintoja. Järviwikiin voi merkata esimerkiksi veden lämpötilan tai levä- ja jäätilanteen. Oppilaiden kanssa tietokantaan voidaan tallentaa lähivesistöön liittyvää tietoa. Innokkaimmille tutkijoille SYKE:n sivuilta löytyy myös ohje päiväkodin tai koulun oman vesitutkimuslaukun kokoamiseksi.

Tiira-lintutietopalvelu (www.tiira.fi)

Tiira on BirdLife Suomen avoin tietokanta, jonne voi käydä ilmoittamassa lintuhavaintojaan. Kirjautumalla voi myös pitää omaa lintupäiväkirjaa, mikä olisikin hyvä yhteinen aktiviteetti koko luokalle! Oppilaiden kanssa voidaan harjoitella lajintunnistusoppaiden ja internetin lajisivustojen avulla päiväkodin tai koulun pihan yleisimpien lintulajien tunnistamista.

Taivaanvahti (www.taivaanvahti.fi)

Taivaanvahti on Ursan havaintojärjestelmä, jonne voi kirjata havaintoja tähtitieteellisistä ilmiöistä sekä ilmakehän ilmiöistä. Sivustolta löytyy myös hyviä kuvia ajankohtaisista taivaalla näkyvistä ilmiöistä, joita voi käyttää esimerkiksi johdantona avaruusaihetta käsiteltäessä. Ilmiöt on merkitty myös karttapohjalle, jonka avulla voi tarkastella, mitä ilmiöitä on tavattu oman päiväkodin tai koulun lähistöllä.

Luonto-Liiton kevätseuranta (http://www.kevatseuranta.fi)

Kevätseurannassa kansalaiset voivat havainnoida kevään edistymistä ja raportoida havaitsemiaan eläin- ja kasvilajeja. Aktiviteetti sopii mainiosti koululuokille ja samalla voidaan harjoitella keväisten eliölajien tunnistamista ja havainnointia. Lapsille on saatavilla oma lasten kevätkortti. Kevätseurannan tulokset lähetetään verkkolomakkeen kautta ja ne tallentuvat Luonnontieteellisen keskusmuseon tietokantaan. Kevätseurannan tulosten sivuilta pääsee seuraamaan kevään edistymistä koko Suomessa:  http://kevatseuranta.luomus.fi

Lähteet

• Bonney, R., Ballard, H., Jordan, R., McCallie, E., Phillips, T., Shirk, J., Wilderman, C. 2009: Public participation in Scientific research: Defining the field and assessing its potential in informal science education. A CAISE inquiry group report. Washington D. C.: Center for Advancement of informal science education (CAISE). 54 s.
• Kruger, L. & Shannon, M. 2000: Getting to know ourselves and our places through participation in civic social assessment. – Society and Natural Resources. 13: 461–478.
• Onikki-Rantajääskö, T. O. & Pitkänen-Heikkilä, K. 2014: Joukkoistamisen haasteita ja mahdollisuuksia Tieteen Termipankin wikitalkoissa. – Tieteessä tapahtuu. 6: 14-19.

Työn tavoitteet

• Innostaa tutkimaan ja kysymään kysymyksiä
• Harjoitella tutkimuksen tekemisen vaiheita
• Harjoitella projektimuotoista työskentelyä

 

Työn kohderyhmä

• Varhaiskasvatus soveltuvin osin ja alakoulu

Työn kesto

• Työskentelymuoto on projektityöskentely, jonka kestoa voi itse säätää

Työn taustaa

Tutkiminen, ihmettely ja kysymyksien kysyminen ovat tärkeitä taitoja niin tutkijalle kuin oppivalle lapsellekin. Tutkimusten tekemiseksi ei kuitenkaan tarvitse olla tutkija, vaan tutkimuksia voi tehdä kuka vain!

Työ sisältää tutkimuksellisuuteen kuuluvia piirteitä – eli oppilaiden omia kysymyksiä ja tutkimusten tekemistä niiden pohjalta. Työhön voi lisätä autenttisia tutkimuksen tekemisen vaiheita (tutkimuskysymykset, hypoteesit, tutkimussuunnitelmat, tutkimuksen toteuttaminen, tulosten pohdinta) sen verran kuin haluaa kohderyhmä huomioiden.

Työssä tarvittavat välineet

• Kartonkeja ja kyniä ajatusten ja luokkahuoneen tutkimuskohteiden hahmotteluun. Vaihtoehtoisesti tutkimuskohteet voidaan koota esim. liitutaululle tai jollekin sähköiselle alustalle, kuten padletille.
• Erilaisia mitta- ja tutkimusvälineitä (kepit, narut, mittanauhat, lämpömittarit, tietokirjat, internetsivustot, luupit, suurennuslasit jne) riippuen tutkimuskohteista.

Esivalmistelut

Opettaja voi etukäteen miettiä erilaisia tutkimuskohteita ja tutustua erilaisiin tutkimisen ja mittaamisen tapoihin ja työohjeisiin (esim. täältä:))

Pohdittavaksi ennen työtä

• Mitä tutkijat tekevät?
• Miten saamme tietoa ympäröivästä maailmasta?
• Mitä mittaaminen tarkoittaa?
• Mitä sinua kiinnostavaa asiaa sinä haluaisit tutkia?

Työturvallisuus

• Kiinnitetään huomiota erilaisten mittavälineiden oikeaoppiseen käyttämiseen
• Kiinnitetään huomiota turvallisuuteen liikuttaessa ulkona

Työohje

Työssä tutustutaan tutkimiseen ja tutkimisen vaiheisiin. Työtä tehdään projektiluontoisesti, eli pidemmällä aikavälillä osa kerrallaan. Projektin voi jakaa esimerkiksi seuraaviin tutkimuksen vaiheisiin:

1. Tutkimuskysymys
2. Tutkimussuunnitelma
3. Tutkimus
4. Tulosten esittely

Projektin ja työskentelyn ei tarvitse olla vakavaa ”oikeaa tutkimista” vaan tutkimustavoissa ja tutkimuskohteissa saa käyttää mielikuvitusta. Ennen varsinaisen projektin aloittamista oppilaiden kanssa keskustellaan siitä, mitä tutkijat tekevät ja että tutkijat hankkivat uutta tietoa tutkimuskohteista tekemällä erilaisia tutkimuksia.

Tutkimuskysymys

Itse projektissa tutkitaan jotakin tuttua kohdetta, jota voi tutkia monesta eri näkökulmasta. Hyvä tutkimuskohde on esimerkiksi luokkahuone tai piha. Tutkimuskohteesta pyritään keksimään mahdollisimman paljon erilaisia tutkittavia asioita. Ohjaaja voi auttaa ideoinnissa esimerkin avulla: mitä asioita voi ihmisisestä tutkia (pituus, paino, hiusten väri jne.) ja sitten pohtia yhdessä, mitä nämä olisivat luokkahuoneen kohdalla. Erityisesti korostetaan sitä, että tyhmiä kysymyksiä ei ole! Oppilailta nousevat tutkimuskohteet ja kysymykset kootaan yhteiselle alustalle, kuten liitutaululle, paperille tai jollekin sähköiselle alustalle, kuten padletille.

Alla muutamia esimerkkejä, mitä luokkahuoneesta voi tutkia:

• Luokkahuoneen mitat (Pohjapiirrustus luokkahuoneesta?)
• Luokkahuoneen esineet (Esineiden listaaminen, luokittelu, pohjapiirrustus, jossa esineet omilla paikoillaan)
• Luokkahuoneen värit (mitä värejä luokkahuoneesta löytyy, laaditaan värikartta)
• Luokkahuoneen sijainti (Missä luokkahuone sijaitsee koulussa? Missä koulu sijaitsee? Missä ovat eri ilmansuunnat?)
• Luokkahuoneen materiaalit (Mistä löytyy kiveä, puuta, metallia tai lasia? koputellaan materiaaleja ja vertaillaan ääniä, Miksi käytetään eri materiaaleja?)
• Luokkahuoneen eliöt (Onko akvaariota? Kasveja? Ötököitä nurkissa? Mitä hyötyä kasveista voisi olla? Entä ötököistä? Mitä haittaa kasveista voisi olla? Entä ötököistä? Tunnistetaan eliöitä ja haetaan niistä tietoa)
• Luokkahuoneen ihmiset (esim. haastattelut)
  • Mitä mielipiteitä luokkahuone herättää?
  • Mitä kehittämisehdotuksia luokkahuoneeseen liittyen?
  • Mitä kieliä luokkahuoneessa puhutaan?
  • Mitä uskontoja luokkahuoneesta löytyy?
• Luokkahuoneen historia (Milloin luokka on rakennettu? Tiedonhaku)
• Luokkahuoneen tulevaisuus (Minkälainen luokkahuone on 100 vuoden päästä? )

Tutkimussuunnitelma ja tutkimus

Kun tutkimuskysymykset on päätetty, opettaja voi tehdä halutessaan taustatyötä ja etsiä sopivia tutkimuskeinoja ja työtapoja esimerkiksi täältä: https://blogs.helsinki.fi/pikku-jipot/

Oppilaat jaetaan omiin tutkimusryhmiin, joissa he pääsevät itse pohtimaan, kuinka he voisivat tutkia omaa kohdettaan (esim. luokkahuoneen mitat?) Opettajan rooli on ohjata ja auttaa sopivien tutkimuskeinojen löytämisessä. Työskentelytapoja voi olla monia ja projektia voi edistää halutussa tahdissa.

Tulosten esittely

Yksi tutkimuksen tärkein vaihe on tulosten esittely. Tutkijaryhmät voivat yhdessä miettiä, mikä olisi paras tapa esitellä oman tutkimuksen tulokset. Olisiko se esimerkiksi pohjapiirrustus tai kuva? Video? Teksti? Juliste? Näytelmä? Tulosten esittelyn yhteydessä on hyvä keskustella esimerkiksi siitä, kuinka tutkijat aina jakavat tuloksensa muille, jotta myös muut voivat oppia niistä.

Tässä tehtävässä tutustutaan ötököiden ja erityisesti hyönteisten ja hämähäkkieläinten rakenteeseen. Tehtävä sopii hyvin perheen pienimmille.

 

Tarvikkeet:

• kiviä, keppejä, lehtiä ja kaikkea muuta luonnosta löytyvää rakennusmateriaalia
• luuppi tai suurennuslasi

Tehtävää varten etsitään luonnosta muutamia kiviä ja keppejä, joiden avulla rakennetaan malli hyönteisen ja hämähäkin ruumiinrakenteesta.

Työohje

Etsi luonnosta muurahainen, joka on yksi yleisimpiä hyönteisiämme. Tutki muurahaista luupin tai suurennuslasin avulla ja tarkastele, kuinka monesta osasta muurahaisen vartalo muodostuu? Entä kuinka monta jalkaa muurahaisella on? Tee havaintojesi perusteella malli muurahaisen vartalosta kivien ja keppien avulla.

Yritä löytää myös hämähäkki ja tarkastele sitä luupin avulla: kuinka monesta osasta hämähäkin vartalo muodostuu? Entä kuinka monta jalkaa sillä on? Tee havaintojesi perusteella malli hämähäkistä muurahaisen viereen. Vertaile muurahaista ja hämähäkkiä: miten ne eroavat toisistaan?

Mitä muita ötököitä löydät? Tee niistä samanlaisia malleja käyttäen apunasi kaikkea ulkoa löytyvää materiaalia, mielikuvitus on rajana! Kun olet valmis, pyydä kaveria tai vanhempia tunnistamaan rakentamasi eliöt.

Aikuinen voi ohjata pohtimaan esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:

• Kuinka hyönteiset ja hämähäkit eroavat toisistaan rakenteeltaan?
• Mistä tunnistat hyönteisen?
• Monestako osasta sinun vartalosi muodostuu ja montako raajaa sinulla on?

Näin tunnistat:

• Hyönteisen tunnistaa siitä, että sen ruumis muodostuu kolmesta osasta: etu-, keski- ja takaruumiista sekä kolmesta jalkaparista eli yhteensä kuudesta jalasta.
• Hämähäkin tunnistaa siitä, että sen ruumis muodostuu vain kahdesta osasta; etu- ja takaruumiista. Lisäksi hämähäkillä on neljä jalkaparia eli yhteensä kahdeksan jalkaa!
• Lisäksi luupin avulla voit laskea hämähäkin silmät, joita on yleensä 6-8 kappaletta kun taas hyönteisillä niitä on vain 2.

Huom! Tehtävää voi laajentaa halutessaan esimerkiksi tekemällä mallit taikataikinasta tai muotoilusavista. Pienemmille lapsille voi antaa myös valmiit pohjat, joihin he asettavat oikeat kappaleet.

Työohje pdf-muodossa: Rakennetaan ötököitä