Kategoria: Tutkimustupa -työohjeita

Ennen aurinkokunnan valmistamista kannattaa muistella, mitä muita planeettoja aurinkokunnassamme on Maan lisäksi. Apua aurinkokunnan tekemiseen voi etsiä täältä, jos planeetat eivät ole vielä aivan hallussa.

Tarvitset:

erikokoisia styroksipalloja ja yhden stryroksirenkaan (esim.Tiimarista)
sormivärejä
siimaa
ison neulan
(iso keppi)

Ohjeet:

1. Maalaa ensin aurinkokuntamme planeetat: Jupiter,Maa, Mars, Merkurius, Neptunus, Saturnus, Uranus ja Venus. Aurinkokuntaamme kuuluu myös Maalle hyvin tärkeä tähti, mutta mikä se mahtaisi olla?

Anna maalin kuivua.

2. Kiinnitä neulan avulla siima planeettojen läpi ja ripusta esimerkiksi kepin varresta roikkumaan oikeassa järjestyksessä. Kuka osaisi kertoa, mikä on oikea järjestys Auringosta katsoen?

3. Voit laittaa planeettoihin nimilaput muistin virkistämiseksi.

kahvikupin
suuren läpinäkyvän kulhon
teippiä
likaista vettä
kiven
lampun tai auringonpaistetta
elmukelmua

Ohjeet:

1.Kerää läpinäkyvään kulhoon likaista vettä esimerkiksi kuralammikosta. Mitä tummempaa vesi aluksi on, sitä paremmalta lopputulos näyttää.

2. Aseta kahvikuppi kulhon keskelle, niin ettei likavesi kuitenkaan pääse kupin sisään. Peitä kulho elmukelmulla.

3. Valitse tarpeeksi painava kivi ja aseta se kelmun keskelle. Kivi ei saa rikkoa kelmua, mutta sen tulee painaa kelmua hieman kahvikuppia kohden. Teippaa kelmu kunnolla kiinni kulhoon.

4. Jätä kulho auringoiselle paikalle tai laita se pöytälampun alle lämpenemään. Anna kulhon lämmetä lampun tai auringon valossa vähintään kaksi tuntia. Huomaat, että kuravesi tippuu kirkkaana kuppiin.

5. Vaikka koe tekee vedestä puhtaampaa, se ei poista kaikkia bakteereja, joten vettä ei kannata juoda. Saman kokeen avulla voi merivedestä tehdä makeaa vettä.

Selitys:

Vesi höyrystyy lämmössä ja syntynyt höyry kohoaa ylöspäin kelmun pinnalle. Koska elmukelmu estää vesihöyryn matkan, tiivistyy höyry kelmun pinnalla vesipisaroiksi. Pisarat tippuvat kiven ansiosta kelmua pitkin kuppiin, eivätkä takaisin likaveteen. Veden epäpuhtaudet, kuten lika eivät höyrysty, vaan jäävät kulhoon. Tästä syystä kupin vesi on kirkasta.

Tarvitset:

koripallon
korin
paperia
kynän
laskimen

Ohjeet:

1. Aurinkoisena syyspäivänä on mukava lähteä ulos palloa heittelemään. Sateen sattuessa tutkimus pitää suorittaa sisätiloissa esimerkiksi liikuntatunnin yhteydessä. Kun löydät sopivan korin, voit aloitaa.

2. Valitse itsellesi hyvä etäisyys korista ja harjoitele hetki pallon heittämistä koriin. Sen jälkeen kun tuntuma on kohdillaan, kannattaa aloittaa.

3. Nyt voit alkaa tykittämään palloa koriin. Muista ottaa paperi ja kynä esille ja merkata aina heiton jälkeen menikö pallo koriin vai ei. Mitä enemmän heittoja heität, sitä tarkemman onnistumisprosentin saat. Kannattaa heittää yli 50 heittoa, jolloin onnistumisprosenttikin on lähempänä todellista osaamistasi.

4. Kun olet heittosi heittänyt, voit laskea kuinka monta heittoa heitit yhteensä ja kuinka monta niistä meni koriin. Tämän jälkeen voit laskea onnistumisprosenttisi.

5. Onnistumisprosentti laksetaan siten, että jaat koriin menneiden heittojen lukumäärän heittojen lukumäärällä. Kun kerrot tämän luvun vielä sadalla, saat onnistumisprosenttisi.

Onnistumisprosentin laskukaava: Koriin menneet heitot : kaikki heitot x 100

Esim. Jippo heitto 60 heittoa, joista 20 meni sisään. Hänen onnistumisprosenttinsa oli siis 20:60×100=33,33. Jippo heittää siis noin 33% todennäköisyydella sisään koriin.

Vinkki:

Kannattaa heittää koreja eri paikoista ja eri puolelta koria. Tällöin heittoprosenttisi ei kerro vain sitä, kuinka heität yhdestä paikkaa kenttää, vaan monesta.

Heittoja taas kannattaa olla monta siitä syystä, että onnistumisprosentti on tarkempi. Esimerkiksi jos heität vain kaksi heittoa ja toisen sisään on onnistumisprosenttisi kahdesta heitosta 50%. Pieni lukumäärä heittoja mahdollistaa satunnaisen tuurin. Mutta kun heität esimerkiksi 100 heittoa, pienenee tuuriheittojen mahdollisuus.

Ja kuten monessa urheilussa, harjoittelu tekee heittojenkin koritykin!

Tarvitset:

raa’an kananmunan
vesilasin, puolillaan vettä
kynttilän
tulitikut
pihdit

Ohjeet;

1. Kastele kananmuna ja pyyhi se kuivaksi. Sytytä kynttilä ja laita kananmuna pihteihin.

2. Pyörittele kananmunaa tulen yllä. Kananmuna pitää laittaa lähelle tulta, jotta se nokeutuisi. Yritä saada kananmunan kaikki pinnat mahdollisimman tummiksi. Jos kananmuna jää harmaaksi, eikä se nokeudu kunnolla, koe ei onnistu. Kannattaa pyytää aikuinen avuksi, jottei tulen kanssa synny vahinkoja.

3. Kun kananmuna on noesta musta, anna sen jäähtyä 15 minuuttia.

4. Kananmunan jäähdyttyä, laita muna varovaisesti vesilasiin. Huomaat, että munan pinta muuttuu hopeansävyiseksi ja pystyt näkemään oman peilikuvasi vesilasista.

Selitys

Peilikuva johtuu noen ominaisuuksista. Noki koostuu hiilipölystä, joka hylkii vettä. Koska pöly ei sekoitu veden kanssa, jää pölyn ja munan väliin aluksi ohut ilmakerros. Tämä ilmakerros saa aikaan peilikuvan muodostumisen. Vaikutus kestää muutaman minuutin, kunnes ilma liukunee veteen.

Tarvitset:

kannellisen purkin
2 dl kuohukermaa

Ohjeet:

1. Valitse tarpeeksi iso purkki, johon kerma mahtuu hyvin. Kun kerma on purkissa, sulje kansi ja ala heiluttaa.

2. Ravista purkkia kovaa, ja pidä välillä tauko jos alkaa väsyttää. Kerman muuttuminen voiksi vie suurinpiirtein 10 minuuttia, joten ole kärsivällinen.

3. Kerma muuttuu ensin vaahdoksi, ja vasta sen jälkeen kiinteytyy. Kiinteytymisen seurauksena osa kermasta muuttuu voiksi ja osa on yhä nestemäistä. Voit valuttaa nesteen pois ja jatkaa kirnuamista. Voit itse päättää haluatko voistasi pehmeämpää, vai jaksatko kirnuta sen aivan kovaksi.

Miksi kerma muuttuu kiinteäksi?

Kerma muodostuu pääosin rasvoista ja proteiineista, jotka tarrautuvat ravistuksen seurauksena toisiinsa. Voin kirnuaminen on hieman samankaltainen tapahtuma kuin lumipallon vieriminen alas mäkeä. Palloon tarttuu matkan varrella yhä enemmän lunta ja se muuttuu suuremmaksi ja kiinteämmäksi. Samoin käy kermalle, ravistuksen myötä yhä enemmän rasvaa ja proteiineja takertuu pieneen “alkupalloon”.

Tässä työssä tutkimme onko mahdollista saada keitetty kananmuna pulloon ilman että se menee rikki?

Mieti ennen työtä miten se olisi mahdollista?

Tarvikkeet

• Lasinen pullo, jossa on tarpeeksi suuri suuaukko
• 1 keitetty kananmuna kuorittuna
• kattila
• Jäämurskaa (n. 1 litra)
• vettä
• astia jäämurskalle
• Sormikkaat tai lapaset tai pannulaput

Työohje

1. Keitä kananmuna kattilassa kovaksi. Keittoaika noin 10 min.

2. Kuori kananmuna.

3. Lisää kattilaan vettä ja kiehauta se.

4. Lisää astiaan jäämurska.

5. Laita kananmuna pullon suun päälle. Pullon suun pitää olla tarpeeksi pieni, jotta kananmuna ei putoa heti pulloon, mutta tarpeeksi suuri että kananmuna pysyy itsekseen pystyssä kapea pää alaspäin pullon suun päällä.

6. Laita käsineet tai patalaput käteen ja laita pullo kiehautettuun veteen. Veden tulee olla todella kuumaa. Pidä kananmunaa toisella kädellä paikallaan pullon suulla, jotta pullossa oleva ilma ei pääse karkaamaan.

7. Pidä pulloa vedessä noin 1 minuutin.

8. Nosta pullo vedestä ja laita se heti jäihin. Kananmunan pitää pysyä pullon suulla koko ajan.

9. Havaitse mitä tapahtuu.

10. Laita pullo takaisin kuumaan veteen. Havaitse mitä tapahtuu.

Mitä kananmunalle tapahtui kun pullo laitettiin kuumasta vedestä kylmään jäähän?
Mitä kananmunalle tapahtui kun pullo laitettiin takaisin kuumaan veteen?
Mistä tämä ilmiö voisi johtua?

Työturvallisuus

Käsineet tai patalaput on hyvä pitää kädessä kun käsitellään kuumaa vettä. Vanhemmilta on hyvä pyytää lupa työhön sekä apua veden ja kananmunan keittämisessä.

^{Kuvat: Petra Raivonen}

Herra nimeltä Möbius huomasi nimittäin noin 170 vuotta sitten, että hän pystyy tekemään yksipuolisen paperin. Noudattamalla seuraavia ohjeita sinäkin pystyt samaan.

Tarvitset:
n. 30cm pitkän paperinpalan
sakset
kynän

Ohjeet:

1. Leikkaa paperista suikale, joka on n.30 cm pitkä ja 2-3 cm leveä.
2. Kirjoita suikaleen toiseen päähän A ja toiseen B.

3. Kierrä paperiliuskaa kuvan osoittamalla tavalla niin, että kirjaimet
menevät vastakkain.
4. Liimaa nyt A:n päälle B. Ja kas, sinulla on Möbiuksen paperinpala!

Kokeile

1. Aloita värittämään paperinpalaa jommastakummasta päästä. Huomaat pian, että olet värittänyt koko suikaleen puolta kääntämättä.
2. Piirrä viiva suikaleen keskelle ja leikkaa viivaa pitkin. Mitä paperinpalalle käy?
3. Kokeile tehdä uusi Möbiuksen suikale ja piirrä viiva kolmasosan etäisyydelle reunasta. Toisin sanoen jaa paperinpala leveyssuunnassa kolmeen yhtä suuren osaan ja mittaa reunasta yhden osan pituus. Kun leikkaat tarkasti piirtämääsi viivaa pitkin, sinulla on kohta yhden suikaleen sijasta kaksi.

Tarvitset:

oliiviöljyä
siirappia
elintarvikevärillä värjättyä vettä
pitkän lasin

Ohjeet:

1. Täytä vesilasista noin yksi neljäsosaa siirapilla. Eli jaat lasin neljään yhtä suureen osaan ja laitat yhden osan verran siirappia lasiin.

2. Siirapin jälkeen laita lasiin oliiviöljyä saman verran kuin siirappia. Nyt lasissa on siirappia ja öljyä kaksi neljäsosaa. Huomaa, että kuvassa öljyä on laitettu hieman vähemmän kuin yksi neljäsosaa.

3. Nyt on värjätyn veden vuoro. Sekoita muutama tippa elintarvikeväriä toiseen lasiin ja kaada yksi neljäsosa värjättyä vettä cocktailiin. Huomaat, kuinka öljy ja vesi vaihtavat väriseoksessa paikkoja.

Selitys:

Tässä kokeessa on kyse eri aineiden tiheyksistä. Tiheys ilmoittaa jonkun kappaleen kuten öljypullon massan suhteessa öljypullon tilavuuteen. Esimerkiksi öljypullo ja vesipullo voivat olla tilavuudeltaan samankokoisia eli niihin mahtuu vaikka yksi litra, mutta eri painoisia. Tällöin tiheys auttaa arvioimaan esimerkiksi sen, kumpi kelluu paremmin, vesi vai öljypullo, vaikka ne ovatkin aivan samankokoisia ja näköisiä. Tiheys siis kertoo meille eri kappalaiden ja aineiden koostumuksesta.

Kokeessa veden, siirapin ja öljyn tiheydet ovat erilaiset. Tihein neste eli siirappi jää pohjalle, toiseksi tihein eli öljy on keskimmäisena ja vesi ylimmäisenä.

Tarvitset:

kermaa
maitoa
kaakaojauhetta
kahden jääpalamuotin jääpalat
lasin
keittiöliinan
lasisen kulhon

Ohjeet:

1.Sekoita lasiin ruokalusikallinen kermaa, kaksi ruokalusikallista maitoa ja ruokalusikallinen kaakaojauhetta.

2. Kaada kaikki jääpalat kulhoon ja ripottele päälle suolaa. Kannattaa varata tarpeeksi jääpaloja kulhoa varten. Laita lasi kulhon keskelle ja keittiöliina kulhon päälle. Sekoita muutaman minuutin välein lasissa olevaa seosta.

3. Jäätelön valmistukseen menee noin 1-3 tuntia riippuen siitä, kuinka kiinteää jäätelöstä haluat.

4. Vaihtoehtoinen tapa on laittaa lasi pakastimeen. Jäätelöä ei tarvitse sekoittaa kuin vartin välein. Keittiöliina kannattaa silti laittaa lasin päälle.

Selitys:

Jääpalojen päälle ripoteltu suola saa osan jäätelöstä sulamaan. Sulaminen taas kuluttaa lämpöä ja tästä syystä nolla-asteinen jää jäähtyy pakkasen puolelle. Pakkanen taas saa seoksen muuttumaan jäätelöksi.

^{Lähde: Kotikemisti}

Jippo tutki Annelin ohjeen mukaisesti erilaisia veteen liukenevia tusseja, selvittääkseen mustan värin mysteerin.

Tarvikkeet:

Kolme erimerkkistä mustaa vesiliukoista tussia
Suodatinpaperia
Vesilasin
Vettä
Mitan

Työohje:

1. Leikkaa suodatinpaperista n. 3 cm levyinen ja 7 cm pituinen suikale. Piirrä kolme mustaa pistettä noin 2 cm etäisyydelle toisistaan ja 2 cm korkeudelle paperin alareunasta. Käytä joka pisteeseen eri tussia.

2. Kaada vesilasiin 0,5 senttimetriä vettä. Laita suodatinpaperiliuskasi veteen niin, että mustat pisteet eivät osu veteen. Eli vain alareuna kastuu.

3. Sen jälkeen odota, että vesi alkaa nousta suodatinpaperia pitkin ylös ja mustat pisteet kastuvat. Nosta sen jälkeen suikale pois vedestä ja tarkastele tuloksia.

Mitä mustalle värille on tapahtui? Koostuivatko kaikki mustat samoista väreistä?

Kerro Jipolle, millaisia tuloksia sait testistä!

Vinkki:

Kokeile samaa temppua myös muilla väreillä. Voit kokeilun avulla selvittää mistä väreistä tussit koostuvat.