3. Kurssikerta: Erilaiset tietokannat

Kolmannella kurssikerralla työskentelimme erilaisten tietokantojen parissa. Harjoittelimme muun muassa Excel-taulukoiden tuomista QGIS:iin sekä Excelistä tuodun taulukkodatan yhdistämistä muihin tietokantoihin. Tunnilla oli tarkoitus tuottaa Afrikasta kartta, joka havainnollistaa öljynporausalueiden, timanttikaivosten ja konfliktien sijoittumista ympäri maanosaa. 

Aluksi opettelimme siistimään attribuuttitaulukkoa yhdistelemällä sen sisältämiä kohteita, jotta tietokannasta saataisi selkeämpi ja tiiviimpi. Alun perin taulukossa jokainen saari oli merkitty omalle rivilleen, minkä takia kohteita oli valtava määrä. Kun sain liitettyä saaret valtioille, joille ne kuuluvat, näytti attribuuttitaulukko huomattavasti paremmalta ja sen tietoja oli helpompi tarkastella ja operoida. Sitten päästiin itse harjoitukseen, jossa laskeskeltiin ja yhdisteltiin tietokantoja. Tehtävä sujui suhteellisen mutkattomasti ja lopputulos (kuva 1) näyttää mielestäni aika hyvältä ja selkeältä. 

Kuva 1. Öljynporausalueet, timanttikaivokset ja konfliktit Afrikassa

Kartasta voidaan havaita yhteyksiä timanttikaivosten ja konfliktien välillä, etenkin Afrikan “kainalon”, Saharan eteläosan sekä Afrikan keskiosan alueella sijaitsevissa valtioissa. Öljyn ja konfliktien välillä voidaan huomata yhteys puolestaan Pohjois-Afrikassa. Pelkän kartan perusteella voitaisi siis periaatteessa todeta timanttikaivosten ja öljyn määrän olevan suorassa yhteydessä konfliktien syntymiseen. Näin ei kuitenkaan mitä todennäköisimmin ole. 

Eevi Raappana kirjoittaa aiheeseen liittyen omassa blogissaan näin: “Karttoja analysoidessa täytyy kuitenkin muistaa, että kartalla näkyvien tietojen välillä ei välttämättä ole syy-seuraussuhdetta ja että konfliktien määrään voi vaikuttaa myös moni muu asia” (Raappana, 2022). Tällaisia muita tekijöitä voisi olla esimerkiksi luonnonkatastrofit ja kuivuus, uskonto, politiikka sekä yleinen eriarvoisuus. Timanttikaivoksilla ja öljyllä on kuitenkin varmasti oma osuutensa epävakauteen, ovathan ne todella haluttua tavaraa. 

Haluan myös jakaa Sanni Tiaisen ottaman mielenkiintoisen, ajallisen näkökulman: “Jos esimerkiksi tarkastellaan konfliktien tapahtumavuosia ja verrataan niitä timanttikaivosten perustamisvuoteen, voidaan tutkia, kuinka paljon timanttikaivosten perustaminen alueelle on lisännyt konflikteja” (Tiainen, 2022). 

 

Kotona pääsin vääntämään vähän lisää QGIS:n kanssa, kun tehtävänä oli tehdä Suomen tulvaindeksiä ja järvisyyttä kuvaava kartta. Tehtävässä jatkettiin tunnilta tuttujen työkalujen parissa. Harjoitus onnistuikin yllättävän sujuvasti, kun oppimani asiat olivat vielä tarkasti muistissa. Ongelmia tuli vasta sitten vastaan, kun järvisyysprosenttia esittävät pylväät eivät aluksi suostuneet näkymään kartalla. 

Uppouduin niin syvälle QGIS:in ja tietokantojen pyörteisiin, että melkein jäi sisäistämättä, mitä tässä tehtävässä nyt sitten käytännössä piti saavuttaa ja mitä siinä oikein tehtiin. Tuomas Hartikainen avaa tehtävän ohjeistuksessa ja tietokannoissa vilisseet käsitteet hyvin ymmärrettävästi blogissaan seuraavasti: “Tulvaindeksillä tarkoitetaan keskiylivirtaaman ja keskialivirtaaman välistä suhdetta. Keskiylivirtaama on joen uoman poikkileikkauksen läpi kulkevan vesimäärän ylimpien mitattujen arvojen keskiarvo, ja keskialivirtaama vastaavasti pienimpien mitattujen arvojen keskiarvo.” 

Eli siis mitä suurempi keskiylivirtaaman ja keskialivirtaaman vaihteluväli, sitä suurempi tulvaindeksi. Mitä suurempi tulvaindeksi, sitä suurempi tulvariski. Näyttäisi myös kartan (kuva 2) perusteella siltä, että korkea järvisyysprosentti on yhteydessä matalaan tulvaindeksiin ja päinvastoin. 

Kuva 2. Valuma-alueiden tulvaindeksit ja järvisyys 

 

Lähteet: 

Hartikainen, T. (2022). 3. Kurssikerta, Maa-gis-ta menoa (luettu 14.2.2022). Saatavilla https://blogs.helsinki.fi/tuomhart/ 

Raappana, E. (2022). Kolmas kurssikerta: tietokannat, Eevin GIS-blogi (luettu 14.2.2022). Saatavilla https://blogs.helsinki.fi/eeviraap/ 

Tiainen, S. (2022). MAA-202 Geoinformatiikan menetelmät, viikko 3, Sanni Tiainen (luettu 14.2.2022). Saatavilla https://blogs.helsinki.fi/santiain/?lang=en