5. kurssikerta: Buffereita ja lentokenttiä

Viidennellä kurssikerralla jatkoimme Pornaisten kartan parissa, johon viime kerralla digitoimme teitä sekä rakennuksia. Alkuun harjoittelimme bufferointi-työkalun käyttöä ja laskimme sen avulla koulusta ja terveyskeskuksesta tietyn matkan päässä asuvien talojen ja asukkaiden lukumääriä. Onnistuin muuten tekemään kaiken kuten kuuluukin, mutta jostain mysteerisestä syystä laskelmani näyttivät olevan kaksinkertaisia opettajan ja muiden opiskelijoiden tuloksiin verrattuna. 

Alla olevassa kuvassa (kuva 1) näkyy bufferoimani alueet. Vaaleanpunainen ympyränmuotoinen bufferi on tehty 500 m säteelle terveyskeskuksesta, ja vaaleansininen bufferi puolestaan on tehty 1 km säteelle koulusta. Punaiset pisteet esittävät taloja. Select Features By Location -työkalulla valittiin sitten haluttavat rakennukset, eli ensin terveyskeskuksen ympärillä olevan bufferin sisällä olevat kohteet ja seuraavaksi koulun ympärillä olevan bufferin ulkopuolella olevat talot. Sen jälkeen tilastoja pystyi tarkastelemaan Statistics-paneelista. 

Kuva 1. Pornaisten kartalle tekemäni bufferit 

Tämä Pornaisiin liittyvä harjoitus oli kuitenkin vaan lämmittelyä, koska seuraavaksi päästiin omatoimisesti työskentelemään muun muassa lenttokenttiin liittyvien tehtävien parissa. Ensimmäisen tehtävän tarkoituksena oli bufferoida Malmin ja Helsinki-Vantaa-lentokenttien ympäriltä melualueita ja edellisen harjoituksen tapaan laskeskella niiden sisällä asuvien ihmisten lukumääriä. Samoilla työkaluilla operoitiin myös Vantaan juna- ja metroasemien kanssa. Tehtävät sujuivat suhteellisen mutkattomasti. 

Tein lentokenttätehtävän heti samana päivänä kurssikerran kanssa, mutta muut itsenäiset harjoitukset jäivät myöhemmälle. Tehdessäni kotona asemiin liittyvää tehtävää nyt lähes pari viikkoa myöhemmin huomasin, että bufferointityökalun käyttö sujui hienosti. Olen ehdottomasti kehittynyt QGIS:n käytössä, sillä nykyään perustoimintojen tekeminen tuntuu paljon helpommalta kuin aluksi! 

Kuva 2. Vantaan asemien ympärille tehdyt bufferit

Yllä olevassa kuvassa (kuva 2) näkyy työvaihetta metro- ja juna-asemiin liittyvästä tehtävästä. Saamani tulokset kaikista tehtävän 1 tuloksista löytyy puolestaan alla olevasta taulukosta (taulukko 1). Toisessa tehtävässä tarkasteltiin pääkaupunkiseudun taajama-alueita ja jatkettiin bufferointia niiden parissa. 

Taulukko 1. Lentokentät, asemat ja taajamat  

QGIS alkaa tämän kurssin myötä olemaan luonnollisesti tutumpi ja tutumpi joka kurssikerran jälkeen. Jotkut alkuun vaikealta tuntuvat toiminnot sujuvat nyt jo automaattisen helposti ilman sen kummempia miettimättä. Hallitsen sellaiset työkalut parhaiten, joita on tullut eniten harjoiteltua. Tällaisia ovat esimerkiksi bufferointi, Join attributes by location, Field calculator, valintatyökalut sekä visuaaliseen esitystapaan liittyvät työkalut. Näiden kanssa on tullut väännettyä jo aika paljon, joten niiden käyttö on alkanut sujua hienosti. 

Field calculatorilla saa luotua attribuuttitaulukkoon uusia sarakkeita eli laskeskeltua uutta tietoa jo valmiina olevan datan pohjalta. Bufferoinnilla saa rajattua alueita tietyn välimatkan päähän jostakin kohteesta, kuten tiestä tai jostakin yksittäisestä rakennuksesta. Bufferoinnin avulla pystyy kätevästi tarkastelemaan luotujen puskurivyöhykkeiden sisä- tai ulkopuolelle rajautuvan alueen tietoja, kuten asukkaita. 

Vaikka QGIS avautuu itselleni vielä melko teoreettisesta näkökulmasta, on esimerkiksi bufferoinnista varmasti joissain tilanteissa aivan konkreettista hyötyä arkipäivän kysymyksiin liittyen. Emilia Oinas kirjoittaa tästä oivaltavasti blogissaan näin: “Puskurianalyysillä voitaisiin myös tarkastella tietyn alueen asukkaiden eli mahdollisen asiakaskunnan ominaisuuksia, jos suunniteltaisiin uuden yrityksen, esimerkiksi ravintolan perustamista tiettyyn paikkaan.” 

QGIS:ssä on valtavasti kaikenlaisia työkaluja ja toimintoja, joten ohjelman kanssa on vielä paaaaljon opittavaa. Pikkuhiljaa kuitenkin hyvä tulee. Huomaan, että usein ongelmaksi koituu se, että ongelmaa ratkaistessani alan testailemaan erilaisia vaihtoehtoja ja heti onnistuessani saamaan halutun tuloksen, unohdan totaalisesti miten olin päätynyt oikeaan ratkaisuun. Myös lähiopetussessioiden jälkeen pyyhkiytyy lähes aina mielestä, mitä toimintoja olikaan tehty matkan varrella. Pitäisi varmaan kirjoittaa tarkat step by step ohjeet ja lukea niitä sitten kotona silloin kun kaipaan apua tehtäviin… 

 

Lähteet: 

Oinas, E. (2022). Viides kerta, Emilian GIS-blogi (luettu 28.2.2022). Saatavilla https://blogs.helsinki.fi/elmoinas/