University of Helsinki
QGIS matkan alku
Ensimmäisellä kurssikerralla tutustuttiin QGIS-ohjelmistoon. QGIS on paikkatieto-ohjelmisto, jolla pystyy tutkimaan ja muokkaamaan tiedostoja. Ohjelma ei ollut minulle ennestään tuttu, joten kaikki tunnilla käydyt asiat tulivat uutena.
Tunnilla teimme Qgis-ohjelmassa harjoituksen yhdessä. Harjoituksessa oli aineisto, joka piti purkaa ja tuoda sovellukseen. Aineiston avulla ruvettiin tutustumaan sovelluksen ominaisuuksiin. Tunnilla etenemisvauhti oli sopiva ja lopullisesta kuvassa 1 näkyvästä kartastani tulikin mielestäni hyvin onnistunut. Kartta esittää valtioiden Itämereen päästämää typpimäärää prosentuaalisesti. Kartan aiheen kannalta järvet ja syvyyskäyrät eivät ole oleellisia ja ne olisin voinut jättää pois lopullisesta kartasta. Esimerkiksi Sarianna oli jättänyt kartastaan pois järvet ja tulos oli mielestäni selkeämpi. Sovelluksessa pidin siitä, miten helppoa legendan, pohjoisnuolen ja mittakaavan luominen karttaan oli.
Kuva 1 Koropleettikartta valtioiden typpipäästöistä Itämereen
Kurssikerran harjoitus
Tehtävänä oli tehdä koropleettikartta hyödyntäen Suomen kuntien tietokantaa. Kun silmäilin aineiston muuttujia koin, että helpointa olisi valita aineisto, joka olisi jo valmiiksi prosentti muodossa, jotta en joutuisi itse muuttamaan osuuksia suhteellisiksi osuuksiksi kuten Ronja blogissaan kertoo tehneensä. Päädyin siis tekemään kartan palvelualan työpaikkojen osuuksista Suomessa kunnittain (kuva 2). Karttaa tehdessäni en seurannut ohjeita kovin tarkasti vaan pyrin tekemään karttaa tunnilta muistamieni ohjeiden avulla. Läheskään kaikkea en muistanut mutta kärsivällisesti kokeilemalla kaikki lopulta onnistui. Aikaa kartan tekoon kului luultavasti enemmän näin, kuin jos olisi seurannut tarkkoja ohjeita mutta ehkä kokeilemalla tuli tutustuttua ohjelman ominaisuuksiin enemmän.
Kuvan 2 kartasta tuli mielestäni informatiivinen ja selkeä lukuinen. Mitä tummempi väri kartalla on, sitä enemmän palvelualan työpaikkoja kunnassa on prosentuaalisesti. Kartalta tummana alueena erottuu Lapin alue, jossa suurin selittävä tekijä palvelualan työpaikoille on alueelle kohdistuva turismi. Myös opiskelijakaupunkien kunnat, kuten Oulu, Kuopio ja Turku erottuvat kartalta tummina, johtuen siitä, että opiskelija kaupungit lisäävät väkilukua kunnissa ja täten kysyntää palveluille. Kartan selkeyttämiseksi olisin voinut vaihtaa legendassa näkyvät prosenttiluvut kokonaisluvuiksi, sillä desimaalit eivät ole tarpeellisia kyseistä karttaa lukiessa. Mietin myös, että olisiko ollut parempi käyttää viiden kategorian sijaan kuutta, mutta pyrin pitämään kartan mahdollisimman selkeänä ja sen lisäksi kartassa näkyvä ero viiden ja kuuden luokan välillä oli niin pieni, että päädyin viiteen luokkaan.
Kuva 2 Koropleettikartta Suomen kuntien palvelujen työpaikkojen osuuksista.
Lähteet:
Waldén Sarianna https://blogs.helsinki.fi/waldensa/
Siurua Ronja https://blogs.helsinki.fi/ronjasiu/