Kurssikerta 5

Bufferointia ja itsenäisiä tehtäviä

Kurssikerralla tuli tutuksi uusi toiminto, bufferointi tiesin jo ennestään että puskurivyöhykkeen avulla voidaan kartoittaa esimerkiksi tulvariskialueita joille. Itsenäisissä tehtävissä oivalsin, että bufferointia voi käyttää hyvin laajasti monen laisien asioiden havainnollistamiseen ja tutkimiseen. Muiden kurssilaisten blogeista löysin kiinnostavia keksintöjä puskurivyöhykkeen käyttöön esimerkiksi Santeri Saarinen mainitsee ydinvoimalaonnettomuuksien riskivyöhykkeen kartoituksen ja Roosa Harmonen pohtii josko puskuroinnin avulla voitaisiin etsiä ideaalista kokouspaikkaa. Kuvassa 1 näkyy malmin lentokentän alueella tehty bufferointi, jossa näkyy se, kuinka moni asuu pahimmalla melualueella.

Kuva 1. Bufferoitu vyöhyke lentokentän ympärillä.

Itsenäisien tehtävien tekeminen sujui melko hyvin. Aina välillä tuli hetkiä, jolloin en muistanut/tajunnut että mitä työkalua pitäisi käyttää, jotta pääsisi etenemään tehtävässä. Silloin sitten ongelma yleensä ratkesi vähän selailemalla ja testailemalla eri toimintoja. Muiden blogeja lukiessani huomasin, että Pinja Pikkarasiella on saman tyylinen lähestymistapa, eli tuntuu helpommalta ja hyödyllisemmältä etsiä toiminto itse, kuin ruveta etsimään kurssimateriaaleista. Sandra Nyström mainitsee blogissaan, että tehtävien teko selkeytti käsitystä siitä, mitä osaa hyvin ja mitä ei vielä niin hyvin ja olen samaa mieltä, tämän takia koin itsenäistehtävät todella hyödyllisiksi.

Työkaluja, joita tuli käytettyä paljon oli esimerkiksi “join atributes” ja “select by location”. Tajusin myös statistics ikkunan hyödyllisyyden. QGIS:issä on todella paljon työkaluja ja toimintoja, tämä mahdollistaa paljon mutta luo myös vaikeuksia.

Taulukko tulossa

Lähteet:

Sandra Nyström https://blogs.helsinki.fi/nystroms/ luettu 2.3

Pinja Pikkarainen https://blogs.helsinki.fi/pinjapik/ luettu 2.3

Santeri Saarinen https://saarinengeoinformatiikka.blogspot.com/ luettu 3.3

Roosa Harmonen https://blogs.helsinki.fi/harmoroo/ luettu 3.3