Kurssikerran ohjelma
Tänään oli viimeinen kurssikerta. Ohjelmana oli tehdä itsenäisenä työnä kartta valitsemastansa aiheesta ja alueesta. Itse tein kartan vaihtoehto 1:n mukaan eli kartta, jossa on kaksi muuttujaa. Halusin tehdä yleistajuisen kartan ja lopputulokseksi sain kartan syntyvyydestä ja ensisynnyttäjien keski-iästä (kuva 1). Valitsin alueeksi Euroopan, josta löytyy paljon ilmaista dataa Euroopan komission ylläpitämästä Eurostat-tietokannasta (http://ec.europa.eu/eurostat), josta myös minun käyttämäni aineistot on otettu. Käytin vuoden 2018 tilastoja. Myös pohjakartta on Eurostatin vuodelta 2020.
Valitsin nämä muuttujat, koska halusin tarkastella, että onko näillä jotain yhteyttä: onko alhainen ensisynnyttäjien keski-ikä yhteydessä korkeaan syntyvyyteen, mitä voisi kuvitella. Kartalta näkee, että tällaista yhteyttä ei ole, eli esim. Ukrainassa nähdään olevan melko alhainen ensisynnyttäjien keski-ikä, mutta kuitenkin syntyvyyskin on alhainen. Korkein syntyvyys näyttäisi olevan Turkissa. Itselle tuli yllätyksenä, että Etelä-Euroopan maissa, kuten Espanjassa ja Italiassa ensisynnyttäjien keski-ikä on Euroopan korkeimpia ja syntyvyys alhaisinta. Itse Espanjassa asuneena olin kiinnittänyt huomiota maan perhekeskeiseen kulttuuriin ja olin ajatellut, että syntyvyys olisi siellä korkeampaa kuin Suomessa. Alhaisin ensisynnyttäjien keski-ikä näyttäisi olevan Azerbaidžanissa.

Mitä opin?
Tässä tehtävässä aineisto piti etsiä itse internetistä ja se osoittautuikin tehtävän haastavimmaksi asiaksi. Ensinnäkin se, että osaa valita, mitä aineistoa tarvitsee. Pelkästään Eurostatin sivuilla oli niin paljon aineistoa Euroopasta. Syntyvyydestäkin oli montaa eri muuttujaa verrattu keskenään. Toiseksi oikeanlaisen ja omiin tarkoituksiin soveltuvan pohjakartan etsiminen oli vaikeaa. Niitäkin oli monia erilaisia, monissa eri projektioissa ja tiedostomuodoissa saatavilla. Pohjakartta-aineiston piti olla shapefile-muotoinen ja siinä piti olla valtioiden nimet, jotta saisin muun aineiston yhdistettyä siihen. Lopulta löysin sopivan Eurostatin sivuilta.
Seuraava ongelma, johon törmäsin, oli datan saaminen oikeaan muotoon QGIS:iä varten. Yritin ensin ladata sitä tsv.-muotoisena, mutta en saanut sitä tuotua siinä muodossa QGIS:iin, vaan kaikki merkit muuttuivat oudoiksi. Päädyin lataamaan sen ensin Exceliin, jossa muokkasin aineistoa ja poistin siitä kaiken tarpeettoman. Euroopasta teemakartan oli myös tehnyt Amanda, joka oli ottanut oman aineistonsa niin ikään Eurostatin sivuilta. Hänelläkin oli mennyt paljon aikaa siihen, että taulukon saa siistittyä sopivaan muotoon.
Tämän jälkeen toin taulukon csv.:nä QGIS:iin. Sen jälkeen yhdistin nämä kaksi taulukkoa pohjakarttaan. Sitten esiin nousi seuraava ongelma: kaikki valtioiden nimet ei mennyt yksi yhteen, jonka takia aineistot ei yhdistyneet kunnolla. Jouduin mennä takaisin Exceliin muokkaamaan niitä.
Vielä yksi haaste ilmeni, kun yritin tehdä koropleettikarttaa: syntyvyyden arvot ei ollutkaan lukuja, vaan QGIS oli tulkinnut ne tekstiksi. Näin ollen jouduin vielä säätämään niiden kanssa, jotta sain teemakartan tehtyä. Eli monenlaista haastetta tuli vastaan, mutta sain kaikki ongelmat ratkotuksi itse. Tällaista se varmasti sitten on, kun yrittää oikeasti tehdä alusta lähtien itse karttoja.
Yhteenveto kurssista
Kurssilla opin perusasiat QGIS-ohjelman käytöstä ja kuten tämä viimeinen tehtävä osoitti, osaan nyt tehdä ihan perus teemakartan alusta lähtien itse. Kurssin tavoite on siis aika lailla saavutettu. Tottakai ohjelman käyttö on vielä minulla vähän takkuilevaa, mutta osaan soveltaa jo osaamistani hyvin: löydän ongelman ja osaan ratkaista sen. Kuten viime kurssikerrasta kirjoitin, tulen varmasti hyödyntämään QGIS-osaamistani työssäni aineenopettajana. Ehkä myös graduunkin saisin tehtyä jonkun kartan, kuka tietää. Kaiken kaikkiaan kurssi oli hyvää vaihtelua pääaineeni mikrobiologian kurssin aiheista ja mielestäni kurssin toteutus onnistui hyvin näin etäyhteyksinkin.
Tämä blogi on nyt valmis, eikä muutoksia enää tule.
Lähteet:
Kurssimateriaali