Kurssikerta 2

Kurssikerran ohjelma

Aluksi kävimme läpi erilaisia tietokantoja ja aineistolähteitä: eli mistä kaikkialta aineistoa voi ladata ja miten sitä käsitellään. Kertasimme QGIS-ohjelman perustoimintoja. Kokeilimme tuoda avoimia WFS-tietokantoja esim. Tilastokeskukselta.

Kurssikerran tehtävä

Kurssikerran tehtävänä oli vertailla eri projektioita ja sitä, kuinka paljon ne vääristävät pinta-alaa verrattuna meillä yleisesti käytössä olevaan TM35FIN-projektioon. Oletuksena oli, että varsinkin maailmanlaajuiset projektiot heittävät täällä pohjoisessa. Vertailin yleistä maailmankartan projektiota Mercatoria TM35FIN-projektioon ja tein teemakartan siitä, miten Suomen kuntien pinta-alat eroavat toisistaan näiden projektioiden välillä. Kokeilin ensin tehdä kartan suhdeluvuilla, mutta totesin, että prosentit ovat kuvaavampia, joten tein lopullisen kartan prosenteilla (kuva 1). Kartasta voi selkeästi huomata sen, että mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä enemmän kuntien pinta-alat eroavat. Suurimmillaan pinta-alaero on pohjoisessa 141,2 %. Etelässä erot eivät ole niin suuret ja pienimmillään ero on 118,2 %. Samankaltaista väriskaalaa löysin esim. Heidin kartasta. Lukuarvot olivat meillä kyllä eri ja jäin miettimään, jos laskin sittenkin prosentit ihan väärin tai sitten meillä on suhde laskettu eripäin.

 

Kuva 1

 

Mitä opin?

Kurssikerralla opin, miten QGIS:ssa voi käyttää erilaisia valintatyökaluja ja luoda niiden avulla uusia tietokantoja. Harjoiteltiin myös erilaisten mittaustyökalujen käyttöä ja sitä, miten tuoda WFS-aineisto ohjelmaan. Vaikeuksia tuotti minulle aluksi keksiä sopiva laskutoimitus pinta-alojen vertailuun ja se, miten “field calculator” -kenttää käytetään.

Olen lopputulokseen tyytyväinen ja mielestäni kartta on helppolukuinen ja selkeä. Värivalinnat ovat tarkoituksella liioiteltuja, jotta erot hahmottuvat selkeämmin. Tällä kerralla myös legenda onnistui paremmin kuin viime kerralla.

 

Lähteet:

Kurssimateriaali

Kurssikerta 1

 

Kurssin esittely

Maanantaina 18.1. oli Geoinformatiikan menetelmät I -kurssin ensimmäinen kurssikerta. Kurssi pidetään etäyhteyksin ja tapasimmekin toisemme zoomin välityksellä. Tällä kurssilla käytetään paikkatiedon käsittelyyn QGIS-ohjelmaa, jonka voi lataa ilmaiseksi verkosta.

Kurssikerran ohjelma

Ensimmäisellä kurssikerralla tutustuttiin aluksi muihin ryhmäläisiin ja kurssin ohjelmaan ja tavoitteisiin. Käytiin läpi paikkatiedon ja QGIS-ohjelman perusominaisuuksia. Aluksi ohjelma vaikutti sekavalta, koska siinä on niin paljon eri työkaluja paneeleissa näkyvillä. Niitä saa kuitenkin piilotettua ja järjestettyä uudelleen, mikä helpotti itseäni ohjelman hahmottamisessa. Tehtiin kurssikerralla yhdessä typen päästöistä Itämeren HELBUS-merialueella teemakartta (Kuva 1).

Kuva 1

Mitä opin?

Kurssikerran harjoituksen myötä nopeasti jäi ohjelman perustoiminnot mieleen ja tehdessäni kotitehtävää minun ei tarvinnut luntata ohjeista mitään. Opin, kuinka tuodaan shp. -tiedosto, muokataan valmista tietokantaa ja luodaan siitä uusi muuttuja, tehdään siitä teemakartta ja muokataan sitä. Opin myös, kuinka luodaan karttatuloste ja siihen karttaselite eli legenda, mittakaava sekä pohjoisnuoli.

Kotitehtävä

Tehtävänä oli laatia valmiista Suomen kunnat 2015 -aineistosta haluamansa koropleettikartta. Aineisto sisälsi paljon erilaisia muuttujia Suomesta kuntatasolla mm. väestöstä ja taloudesta. Valitsin omasta mielestä mielenkiintoisen muuttujan syntyneiden määrästä. Syntyneiden enemmyys -muuttuja eli luonnollinen väestönlisäys tarkoittaa elävänä syntyneiden ja kuolleiden erotusta. Koko maan luku vuonna 2015 oli 2980 eli omien odotusten vastaisesti kuitenkin positiivinen.  (Tilastokeskus 2021). Kartalta näkee, että positiivisena eli vihreänä on pääkaupunkiseutu ja mm. Oulu (kuva 2). Suurin eli tummimman vihrein kunta on Espoo. Se on rauhallista aluetta, mutta Helsingin lähellä eli siksi kuntana lapsiperheiden suosiossa. Sen takia siellä syntyy eniten lapsia.

Kun vertasin omaa karttaani muiden kurssilaisten tekemiin vastaaviin, huomasin yhdenmukaisuuksia mm. Susannan tekemään karttaan kuntien suhteellisista väestömääristä. Väestöltään suurimmissa kaupungeissa kuten pääkaupunkiseudulla myös syntyvyys on suurta.

Kuva 2

Kartta itsessään on mielestäni ihan onnistunut, mutta muuttuja ei ole kovin mielenkiintoinen tai informatiivinen, koska suurin osa Suomesta on valkoisena eli miinuksella. Legenda eli karttaselite ei nyt jälkeenpäin ajateltuna kerro tarpeeksi muuttujasta: miten syntyneiden määrä voi olla miinuksella?. Eli sen tekisin nyt ainakin uudelleen ja ilmaisisin muuttujan informatiivisemmin. Kaiken kaikkiaan kuitenkin ihan ok ensimmäiseksi tuotokseksi. Tehtävän tärkein tavoite eli ohjelman perustoimintojen oppiminen kuitenkin saavutettiin.

 

Lähteet:

Kurssimateriaali

Tilastokeskus. 2021. Kuntien avainluvut. https://www.stat.fi/tup/alue/kuntienavainluvut.html#?year=2016&active1=SSS. (luettu 19.1.2021).