Kurssikerta 6

Kurssikerran ohjelma

Kurssikerran aluksi lähdimme ulos keräämään pisteitä puhelimen Epicollect5-sovelluksella. Kukin kurssilainen keräsi aineistoa omalta alueeltaan. Tutkimme kaupunkiympäristön turvallisuutta ja viihtyisyyttä kävelijän näkökulmasta. Toimme pisteet sitten QGIS:iin ja teimme interpoloimalla teemakartan. Meidän ryhmän aikaansaamasta kartasta voi katsoa näytteitä esim. Villen blogista.

Itsenäinen tehtävä

Loppu kurssikerrasta oli varattu itsenäisen tehtävän tekoon. Tarkoituksena oli harjoitella lisää pisteaineiston esittämistä kartalla ja muokkaamaan internetistä saatua dataa haluttuun muotoon.  Noudin internetistä dataa hasardeista: maanjäristyksistä (ncedc.org/anss/catalog-search.html) ja tulivuorista (https://www.ngdc.noaa.gov/hazel/view/hazards/volcano/loc-data#).  Maanjäristysdata ladattiin csv.-tiedostona ja sitä piti muokata notepadissa, mutta tulivuoridatan sai sellaisenaan QGIS:iin tsv.-tiedostona.

Tuloksena tein kolme erilaista karttaa. Ensimmäisessä (kuva 1) nähdään 1950-2013 vuosina yli 6,0 Richterin maanjäristysten sijoittuminen maailman kartalle. Toisessa (kuva 2) on lisää maanjäristyksiä: yli 4,0 Richterin järistykset vuosina 1990-2002. Niitä olisi ollut liikaa, joten jouduin pienentämään aikaikkunaa. Kolmannessa kartassa (kuva 3) olen lisännyt siihen vielä tulivuorien sijainnit.

Kuva 1
Kuva 2
Kuva 3

Mitä opin?

Olin käyttänyt Epicollect5-sovellusta jo aikaisemmin, joten sen käyttö oli tuttua. Sen sijaan opin, miten aineiston saa sieltä csv.:nä Notepadiin ja sieltä QGIS:iin. Interpolointi eli se, että lasketaan omien arvojen väliin uusia arvoja, oli minulle uusi menetelmä. Tällä tavoin sai tehtyä hyvän teemakartan, jossa näkyy muutakin kuin vain kerätyt pisteet. Opiskelen aineenopettajaksi ja mietin, että tällä tapaa olisi kiva tehdä joskus oman opetusryhmän kanssa yhteinen projekti. Ryhmä keräisi aineistoa lähiympäristöstä ja tekisimme yhdessä teemakartan ja analysoisimme sitä.

Maanjäristys- ja tulivuoriaineistoja olin aikaisemminkin tuonut netistä. En vaan ollut käsitellyt niitä QGIS:ssa aikaisemmin, joten se oli uutta. Toki tekstiaineistoa olimme jo aikaisemminkin tuoneet. Aina erilaista aineistoa tuodessa pitää saada se muokattua halutunlaiseksi, jotta sen käsitteleminen QGIS:ssä onnistuu. Esim. minulla kävi tulivuoridatan kanssa ensin niin, että koordinaatit menivät väärinpäin ja aineisto näkyi ensin kartalla ihan väärin. Sitten tajusin vaihtaa longitude- ja latitudearvot toisinpäin ja sain aineiston näkymään oikein.

 

Lähteet:

Kurssimateriaali

the NCEI Volcano Location Database

Northern California Earthquake Data Center.

Kurssikerta 5

Kurssikerran ohjelma

Tällä kerralla ei ollut varsinaista luento-osuutta vaan katsottiin yhdessä QGIS:ssa muutama työkalu. Tärkein niistä lienee bufferointi, joka oli minulle ainakin uusi käsite.  Hyödynnettiin viime kerralla luomaamme aineistoa Pornaisista ja kokeiltiin bufferoida eli rajata kartalta alue jonkun ominaisuuden perusteella, esim. enintään 1 km päässä terveysasemasta. Bufferoinnin eli puskuroinnin avulla voidaan sitten valita kartalta kohteita esim. rakennuksia tältä alueelta. Näin saadaan valittua kaikki rakennukset, jotka sijaitsevat 1 km säteen sisällä terveysasemasta.

Itsenäiset tehtävät

Suurin osa ajasta tällä kurssikerralla oli varattu itsenäisiin tehtäviin, joissa hyödynnettiin kaikkia tähän asti oppimiamme työkaluja QGIS:ssa. Tehtävissä piti myös osata itse soveltaa kaikkea opittua ja pystyi testaamaan tämän hetkisen osaamisen QGIS:in käytössä. Löysin samankaltaisia vastauksia esim. Iiriksen blogista. Pienet heitot tuloksissa varmasti johtuu siitä, että mittaukset ja piirtämiset ei mene ihan yksi yhteen.

Huomasin, että jotta pääsen tehtävissä eteenpäin, se vaatii minulta täydellisen keskittymisen, kun ei voinut vaan seurata mitä muut tekee, vaan täytyi itse keksiä, miten ratkaista tehtävä.  Monessa kohdassa minulle tuli mieleeni monia eri vaihtoehtoja, joista yritin valita helpoimman tavan. Toki joskus en viitsinyt katsoa esim. edellisen kerran materiaaleista helpompaa tapaa vaan tein vaikeammalla tavalla, koska ajattelin sen olevan nopeampaa, kun että alan etsimään materiaaleista sitä “oikeaa” tapaa tehdä. Tämä tosin tarkoittaa myös sitä, että minulla on ihan hyvät taidot QGIS:in käytössä, jos pystyn joltain osin sitä jo soveltamaan.

Tehtävien vastauksia

Kuva 1. Uima-altaiden määrä Helsingin asuinalueiden rakennuksissa.

Mitä osaan?

Keskeisimmät työkalut, joita huomasin tarvitsevani tehtävissä on “Join attributes by location”-toiminto, jolla pystyy yhdistämään kaksi eri tietokantaa tiettyjen ominaisuuksien suhteen. Tämän työkalun käyttö on minulle suht helppoa, jos ongelmia aineistossa ei ilmene. Uima-allaskarttaa tehdessä törmäsin ongelmaan, kun työkalu ei suostunut yhdistämään kahta asuinaluepolygoneista vaan aina tuli “error”. Tämän pystyi onneksi kiertämään ignore-valinnalla.

Eri valintatyökaluja tuli käytettyä paljon. Aina en heti keksinyt, mikä valintatyökalu juuri tähän tarkoitukseen sopii, joten kokeilin monia eri ennen kuin löysin oikean.  Näiden käyttöä voisin vielä harjoitella enemmän, jotta aina ei turhaan tarvitsisi kokeilla kaikkia läpi.  Tärkeä työkalu on myös Statistics. josta näkee tietokannasta erilaisia tunnuslukuja.

Työkalu, johon tarvitsisin vielä harjoitusta on diagrammien tekeminen. Sillä kurssikerralla, jolla työkalua piti käyttää, en saanut sitä ollenkaan toimimaan, koska aineisto ei ollut numeromuodossa. Nyt uima-allasteemakarttaa (kuva 1) tehdessä aineistossa ei ollut mitään vikaa, vaan siinä, että miten kartasta olisi saanut mahdollisimman selkeän ja informatiivisen. Kokeilin montaa ja montaa eri vaihtoehtoa ulkoasulle, enkä ole lopputulokseen edelleenkään tyytyväinen. Kartta tuntuu edelleen sekavalta, vaikka rajasin alueeksi vain Helsingin. Pylväiden pitäisi ehkä olla tummemman värisiä, nyt ne sekoittuvat vesialueisiin.

Bufferointi eli puskurointi on hyödyllinen työkalu ja sitä voi käyttää moniin eri tarkoituksiin.  Sillä siis rajataan kartalta jokin vyöhyke tietyn ominaisuuden suhteen. Sen avulla voidaan esim. laskea kohteiden määrä tietyn säteen sisäpuolella.

Kaiken kaikkiaan huomaan hallitsevani QGIS-ohjelman perustoiminnot jo hyvin ja kokoajan löydän uusia ominaisuuksia. Huomaan, että minun on helpompi itse etsiä ohjelmasta oikea toiminto, kuin että rupean kaivamaan tietoa kurssin materiaaleista. Näin myös se toiminto jää paremmin mieleeni, kun olen joutunut sen itse etsimään. Huomasin myös löytäväni paljon sellaisia toimintoja, joita en muista varsinaisilla kurssikerroilla käyttäneeni. Tämä kertoo minun mielestäni siitä, että osaan soveltaa ohjelmaa jo hyvin omiin tarkoituksiini. Totta kai monien toimintojen käyttö vaatii vielä harjoitusta. Voisin esim. miettiä, miten kartoistani saisi erilaisia, kun nyt kaikki tekemäni kartat on ollut aika samankaltaisia ja yksinkertaisia.

 

Lähteet:

Kurssimateriaali

 

Kurssikerta 4

Kurssikerran ohjelma

Teoriaosuudessa käytiin läpi millaista on rasteriaineisto ja sitä, miten sitä voi tuottaa. Harjoiteltiin, miten QGIS:ssa luodaan ruudukko ja sen avulla teemakartta. En saanut aluksi aineistoa toimimaan kunnolla, koska olin ladannut sen zip.-paketin väärin. Jouduin siis tekemään tämän osion myöhemmin itsenäisesti.

Tehtävä 1

Aineistona meillä oli käytössä laaja aineisto pääkaupunkiseudun rakennuksista ja niiden asukkaista. Ensin piti luoda sopivan kokoinen ruudukko ja poistaa ruudut, joiden alueella ei asunut ketään. Se helpotti aineiston käsittelyä. Tämän jälkeen yhdistettiin nämä kaksi tietokantaa, ensimmäisestä valitsin tarkkailuun muuttujan muunkielisistä asukkaista. Tästä sain tehtyä kuva 1:n mukaisen teemakartan. Kartalta näkee siis muun kuin suomen- tai ruotsinkielisten määrän ja sijoittumisen pääkaupunkiseudulla. Kartalta voi huomata pientä painottumista pääkaupunkiseudun itä- ja koillisosiin, mutta aika tasaisesti kuitenkin ne jakautuvat ympäriinsä. Huomasin Nooran blogista, että tällaisesta kartasta saisi selkeämmän, jos laittaisi ruudukkoa läpinäkyväksi ja merenraja, järvet yms. näkyisivät ruudukon alta. Myöskin voisi kokeilla tehdä pienempiä ruutuja, niin kartasta saisi vielä informatiivisemman.

Kuva 1

Tehtävä 2

Toisena tehtävänä tällä kurssikerralla oli valmistella ja luoda tietokantaa ensi kertaa varten. Pornaisten keskustan pohjakarttaan piti itse luoda vektoritietokantaa rakennuksista ja teistä. Rakennukset merkittiin ihan pisteinä kartalle ja tiet piirrettiin viivoina. Tätä aineistoa käytetään sitten seuraavalla kurssikerralla.

 

Lähteet:

Kurssimateriaali

Kurssikerta 3

Kurssikerran ohjelma

Tällä kerralla ei ollut varsinaista teoriaosuutta, vaan mentiin suoraan asiaan eli QGIS:n käyttöön. Siellä harjoiteltiin sitä, miten tietokantoja pystyy yhdistelemään. Ennen sitä, alkuperäisestä tietokannasta täytyy tehdä yksinkertaisempi, jos se on liian yksityiskohtaista. Esimerkiksi meillä oli käytössä tietokanta Afrikasta, jossa kaikki saaret oli merkitty omaksi riveikseen. Meidän täytyi yhdistää kaikki samaan valtioon liittyvät osaset yhdeksi.

Harjoiteltiin myös sitä, miten uutta dataa pystyy tuomaan Excelistä csv.-tiedostona. QGIS:ssä toimii parhaiten tekstimuotoinen csv., joten ensin alkuperäinen Excel-dokumentti täytyy tallentaa csv:ksi. Tämän jälkeen harjoiteltiin tietokantojen yhdistämistä toisiinsa eri tavoin. Tällöin tietokannoilla täytyy olla yksi yhteinen sarake, joka on kaikissa sama, esim. valtioiden nimet.

Pohdintaa aineistosta

Yhdistimme samaan Afrikan karttaan aineistot konflikteista sekä timanttikaivosten ja öljyesiintymien sijainnista (kuva 1). Näillä aineistoilla saisi paljon erilaisia mielenkiintoisia teemakarttoja tehtyä, koska niihin on tallennettu erilaista tietoa.  Olisi mielenkiintoista tutkia esim. timanttikaivosten tai öljykenttien löytämisvuotta suhteessa konfliktin tapahtumavuoteen ja katsoa, että onko niillä jotain yhteistä. Myös voisi tutkia kaivosten ja kenttien tuottavuusluokkaa suhteessa konfliktin laajuuteen ja tutkia, onko konflikti sitä suurempi, mitä luonnonvaran tuottavuus. Aineistoon on myös tallennettu tietoa internetkäyttäjien määrästä eri vuosina. Sen voisi yhdistää konfliktiaineistoon ja katsoa, onko konfliktin tapahtumavuotena enemmän vai vähemmän internetkäyttäjiä.

Kuva 1

Kurssikerran tehtävä

Tehtävänä oli luoda teemakartta Suomen vesistöalueiden valumaominaisuuksista ja tulvaherkkyydestä käyttäen tulvaindeksiä ja järvisyyttä. Tulvaindeksi on luku, joka lasketaan keskiylivirtaaman MHQ (tulvahuippujen keskiarvo) ja keskialivirtaaman MNQ (kuivien kausien alimpien arvojen keskiarvo) suhteena: MHQ/MNQ. Tämän laskutoimituksen aikaansaamiseksi minun piti yhdistellä eri tietokantoja. Lopputuloksena oli kuvan 2 mukainen koropleettikartta.

Kuva 2

Kartta on minusta ihan ok: informatiivinen ja selkeä. Seuraavassa kartassa voisin vielä miettiä, saisiko värejä paremmaksi. Huomasin nyt virheen legendassa: tulvaindeksin pitäisi olla tietenkin MHQ/MNQ eikä MQ niin kuin kuvassa. Kartalta voi huomata sen, että kaikista voimakkaimmin tulvii Itämeren rannikon joet. Luin Lotan blogista, että näillä alueilla tulvia aiheuttaa esim. keväällä lumien voimakas sulaminen.

 

Lähteet:

Kurssimateriaali