Kurssikerta 5

Kurssikerran ohjelma

Tällä kerralla ei ollut varsinaista luento-osuutta vaan katsottiin yhdessä QGIS:ssa muutama työkalu. Tärkein niistä lienee bufferointi, joka oli minulle ainakin uusi käsite.  Hyödynnettiin viime kerralla luomaamme aineistoa Pornaisista ja kokeiltiin bufferoida eli rajata kartalta alue jonkun ominaisuuden perusteella, esim. enintään 1 km päässä terveysasemasta. Bufferoinnin eli puskuroinnin avulla voidaan sitten valita kartalta kohteita esim. rakennuksia tältä alueelta. Näin saadaan valittua kaikki rakennukset, jotka sijaitsevat 1 km säteen sisällä terveysasemasta.

Itsenäiset tehtävät

Suurin osa ajasta tällä kurssikerralla oli varattu itsenäisiin tehtäviin, joissa hyödynnettiin kaikkia tähän asti oppimiamme työkaluja QGIS:ssa. Tehtävissä piti myös osata itse soveltaa kaikkea opittua ja pystyi testaamaan tämän hetkisen osaamisen QGIS:in käytössä. Löysin samankaltaisia vastauksia esim. Iiriksen blogista. Pienet heitot tuloksissa varmasti johtuu siitä, että mittaukset ja piirtämiset ei mene ihan yksi yhteen.

Huomasin, että jotta pääsen tehtävissä eteenpäin, se vaatii minulta täydellisen keskittymisen, kun ei voinut vaan seurata mitä muut tekee, vaan täytyi itse keksiä, miten ratkaista tehtävä.  Monessa kohdassa minulle tuli mieleeni monia eri vaihtoehtoja, joista yritin valita helpoimman tavan. Toki joskus en viitsinyt katsoa esim. edellisen kerran materiaaleista helpompaa tapaa vaan tein vaikeammalla tavalla, koska ajattelin sen olevan nopeampaa, kun että alan etsimään materiaaleista sitä “oikeaa” tapaa tehdä. Tämä tosin tarkoittaa myös sitä, että minulla on ihan hyvät taidot QGIS:in käytössä, jos pystyn joltain osin sitä jo soveltamaan.

Tehtävien vastauksia

Kuva 1. Uima-altaiden määrä Helsingin asuinalueiden rakennuksissa.

Mitä osaan?

Keskeisimmät työkalut, joita huomasin tarvitsevani tehtävissä on “Join attributes by location”-toiminto, jolla pystyy yhdistämään kaksi eri tietokantaa tiettyjen ominaisuuksien suhteen. Tämän työkalun käyttö on minulle suht helppoa, jos ongelmia aineistossa ei ilmene. Uima-allaskarttaa tehdessä törmäsin ongelmaan, kun työkalu ei suostunut yhdistämään kahta asuinaluepolygoneista vaan aina tuli “error”. Tämän pystyi onneksi kiertämään ignore-valinnalla.

Eri valintatyökaluja tuli käytettyä paljon. Aina en heti keksinyt, mikä valintatyökalu juuri tähän tarkoitukseen sopii, joten kokeilin monia eri ennen kuin löysin oikean.  Näiden käyttöä voisin vielä harjoitella enemmän, jotta aina ei turhaan tarvitsisi kokeilla kaikkia läpi.  Tärkeä työkalu on myös Statistics. josta näkee tietokannasta erilaisia tunnuslukuja.

Työkalu, johon tarvitsisin vielä harjoitusta on diagrammien tekeminen. Sillä kurssikerralla, jolla työkalua piti käyttää, en saanut sitä ollenkaan toimimaan, koska aineisto ei ollut numeromuodossa. Nyt uima-allasteemakarttaa (kuva 1) tehdessä aineistossa ei ollut mitään vikaa, vaan siinä, että miten kartasta olisi saanut mahdollisimman selkeän ja informatiivisen. Kokeilin montaa ja montaa eri vaihtoehtoa ulkoasulle, enkä ole lopputulokseen edelleenkään tyytyväinen. Kartta tuntuu edelleen sekavalta, vaikka rajasin alueeksi vain Helsingin. Pylväiden pitäisi ehkä olla tummemman värisiä, nyt ne sekoittuvat vesialueisiin.

Bufferointi eli puskurointi on hyödyllinen työkalu ja sitä voi käyttää moniin eri tarkoituksiin.  Sillä siis rajataan kartalta jokin vyöhyke tietyn ominaisuuden suhteen. Sen avulla voidaan esim. laskea kohteiden määrä tietyn säteen sisäpuolella.

Kaiken kaikkiaan huomaan hallitsevani QGIS-ohjelman perustoiminnot jo hyvin ja kokoajan löydän uusia ominaisuuksia. Huomaan, että minun on helpompi itse etsiä ohjelmasta oikea toiminto, kuin että rupean kaivamaan tietoa kurssin materiaaleista. Näin myös se toiminto jää paremmin mieleeni, kun olen joutunut sen itse etsimään. Huomasin myös löytäväni paljon sellaisia toimintoja, joita en muista varsinaisilla kurssikerroilla käyttäneeni. Tämä kertoo minun mielestäni siitä, että osaan soveltaa ohjelmaa jo hyvin omiin tarkoituksiini. Totta kai monien toimintojen käyttö vaatii vielä harjoitusta. Voisin esim. miettiä, miten kartoistani saisi erilaisia, kun nyt kaikki tekemäni kartat on ollut aika samankaltaisia ja yksinkertaisia.

 

Lähteet:

Kurssimateriaali

 

2 Replies to “Kurssikerta 5”

  1. Näin tietämättömänä on pakko kysyä: Miten laskit QGIS:ssä ton että kuinka paljon asuu asukkaita sellaisissa taloissa, joissa on uima-allas? Tuskailen sen kanssa…

    1. Moi! Muistaakseni sen näki Statistics-paneelista, kun valitsi ensin kaikki kohteet, jossa uima-allas. Eli ensin “select by value”-toiminnolla valitset kohteet, joissa uima-allas on 1 ja sen jälkeen tarkastelet statistics-paneelia ja valitset sen alareunasta sen täpän, että vain valitut kohteet.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *