Tällä kurssikerralla käytiin läpi erilaisia kartografisia esityksiä, kuten esimerkiksi pylväsdiagrammi- ja Graduated-teemakarttoja. Saimme myös itse luoda jokaisen läpikäydyn esitystavan mukaisen kartan MapInfolla. Nimenomaan tämä tyyli, että saan itse kokeilla, miten karttoja luodaan ja miten niitä voi muokata, on todella tehokas oppimistapa. Pelkät sanalliset ohjeet eivät jäisi muistiin kovinkaan hyvin.
Tämän kerran konkreettisena tuotteena meidän oli määrä valmistaa jokin teemakartta vapaavalintaisesta aiheesta. Päätin mielenkiinnosta vertailla Etelä-Savon kuntien taajama-asteen ja alkutuotannon välistä suhdetta, itse kun olen Mikkelistä kotoisin. Esitystavaksi valikoitui Graduated-teemakartta. Mielestäni tämä esitystapa on selkeä, ja täytyy sanoa, että hieman innostuin kaikista niistä mahdollisuuksista, joita MapInfon symbolivalikoima mahdollistaa. Alkutuotantoa päädyin kuvaamaan sympaattisilla lehmillä.
Luokitteluksi valitsin luonnollisen jakauman, joka mielestäni sopii tälle aineistolle hyvin. Luokkavälit ovat järkevät ja niihin on sijoittunut suurin piirtein saman verran arvoja. Koropleettikarttaan valitsin aluksi valmiin väriskaalan, mutta lopuksi kuitenkin säädin värit uudestaan, jotta ne eroittuisivat toisistaan kunnolla, kuten olin oppinut viime kurssikerralta. Värien tummeneminen kertoo loogisesti kartassa kuvatun ilmiön voimistumisesta. Lehmä-symbolien koko kasvaa myös arvojen kasvaessa.
Kartasta näkee selvästi kuinka alueilla, joilla on korkea taajama-aste on myös alkutuotannon osuus elinkeinorakenteesta pienempi. Esimerkiksi näistä kunnista Mikkeli on suurin kaupunki väestöä tarkasteltaessa, se kuuluu taajama-asteen suhteen korkeimpaan luokkaan ja pikkuruinen lehmä kertoo alkutuotannon pienestä osuudesta. Rantasalmi taas kuuluu taajama-asteen perusteella alimpaan luokkaan ja iso, hyvinsyönyt märehtijä kertoo alkutuotannon kukoistamisesta. Tämä onkin hyvin yleinen ja looginen kuvio. Mitä korkeampi taajama-aste on, sitä vähemmän alueella voi olla peltoja eläimille tai viljelyyn. Nykyään alkutuotannon kannattavuus on voimakkaasti verrannollinen tilusten kokoon, koska esimerkiksi pieniä karjatiloja ei ole välttämättä kannattavaa pitää ja alkutuotanto tarvitsee muutenkin aika paljon maa-alaa toimintaansa. Taajama-alueet ovat siis täynnä taloja ja palveluja sekä teollisuuden toimintaa. Eräs mielestäni mielenkiintoinen havainto löytyy Enonkoskea ja Savonlinnaa verratessa. Enonkoski sijoittuu kokonaan Savonlinnan kunnanrajojen sisäpuolelle, mutta taajama-asteen ja erityisesti alkutuotannon osuuksien välillä on suuret erot. Savonlinnassa asukkaita on noin 35 000 ja sen väestöntiheys on 15,73 as/km². Enonkoskella asukkaita on puolestaan 1500 ja asukastiheys on 4,75 as/km². Enonkoskella on siis väestön puolesta paljon enemmän tilaa alkutuotannolle, mutta toki asiaan ovat vaikuttaneet monet seikat historiassa ja esimerkiksi kuntapolitiikassa. Emma Piela oli tehnyt samasta aiheesta kartan ja hänellä oli vielä eräs tekijä, joka selittää taajama-asteen ja alkutuotannon korrelaatiota. ”Maan hinta vaikuttaa toimintojen sijoittumiseen ja koska alkutuotannon muotona mm. maatalous ja viljanviljely tarvitsevat runsaasti maa-alaa, on niiden järkevä sijoittua sinne missä maa on edullisempaa”, Piela selittää (Piela, 2017).
Eräs asia, joka voisi olla hieman selkeämpi kartassa on symbolien koossa tapahtuvien erojen näkyvyys. Lehmien koosta näkyy suurin piirtein kuntien alkutuotannon osuus, mutta nautojen muoto kaikkine päineen ja jalkoineen voi olla hieman haastava vertailuun. Aluksi kartassa ei myöskään ollut kuntien nimiä, mutta lisäsin ne jälkikäteen, jotta lukija saisi irti jotain konkreettista tietoa. Kokonaisuudessa olen kuitenkin tyytyväinen luomaani karttaan.
Lähteet:
Savonlinnan ja Enonkosken väestöä koskevat tiedot. Luettu 1.2.2017
https://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Etusivu
Piela, Emma (2017) VKO2: Lisää teemakarttoja (3.2.2017)
<https://blogs.helsinki.fi/emmapiel/> Luettu 6.2.2017