Kolmannella kurssikerralla astuttiin tietokantojen maailmaan. Tarkoituksena oli oppia muokkaamaan ja yhdistelemään eri tietokantoja tehokkaasti niin ohjelmien sisällä kuin niiden välilläkin. Lopuksi tehtävänä oli tuottaa itsenäisesti kartta, jossa näkyy Suomen eri alueiden järvisyysprosentti sekä tulvaherkkyyden voimakkuus.
Tuottamastani kartasta näkee tulvaherkkyyden kasvun sinisen sävyn tummenemisena, ja taustasta hyvin erottuvat punaiset pylväät osoittavat järvisyysprosentin. Ensimmäinen selvä havainto on, että niillä alueilla, joilla on suhteessa enemmän järviä on selvästi vähemmän tulvia. Muuttujien välillä vaikuttaisi siis olevan negatiivinen korrelaatio; toisen kasvaessa toisen arvot pienenevät. Kaikista tulvaherkin alue on Suomen länsirannikolla sekä Varsinais-Suomen alueella. Järvi-Suomen alueella puolestaan ei esiinny tulvia paljoakaan. Tämä johtuu siitä, että vesi varastoituu järviin, joita etenkin Keski- ja Itä-Suomessa on runsaasti. Pohjanmaalla taas järvien puuttuminen aiheuttaa sen, että virtaavalla vedellä ei ole altaita, joihin se kerääntyisi vaan se nousee joesta maalle aiheuttaen tulvia. Keväällä esimerkiksi joissa oleva jää sulaa koko matkaltaan suurin piirtein samaan aikaan, joten uomien vedenpinta nousee voimakkaasti. ”Pohjanmaa on perinteistä viljelysseutua ja alueella on tehty paljon ojituksia ja metsien hakkuuta. Sitovan kasvillisuuden puute ja ojitukset lisäävät veden virtausnopeutta jokiin, mikä nostaa tulvahuippuja”, nostaa Reeta Saloniemi eräänä selittävänä tekijänä esille blogissaan (Saloniemi, 2017).
Toinen tehtävämme liittyi saamaamme Afrikka-tietokantaan, jossa oli valmiina tietoa muun muassa Afrikan valtioiden väestöstä, konflikteista, timanttikaivoksista, öljyvaroista ja internetin käytöstä. Tehtävänä oli pohtia, mitä tietoa saisi tuotettua, kun mukaan lisättäisiin tietoa esimerkiksi konfliktien tapahtumavuosista, timanttikaivosten tuottavuudesta ja internetin käyttäjistä eri vuosina. Ensinnäkin on selvää, että valta- ja omistussuhteet uusien öljyvarojen löytyessä eivät todellakaan ole aina selkeitä, joten olisikin mielenkiitoista tarkastella kartalla, kuinka nopeasti öljykenttien löytämistä on joillakin alueilla seurannut konflikti. Uusien esiintymisten löytyminen johtaa vaurastumiseen, joka on hyvä asia. Toisaalta tämäkin vaurastuminen voi jakautua epätasaisesti ihmisten kesken. Työläisiä kuitenkin tarvitaan, joten ihmisten rahallinen tilanne voi helpottua sen verran, että he voivat ostaa itselleen esimerkiksi puhelimen. Tämä voisi näkyä netin kasvavissa käyttäjämäärissä, kuten Sanni Väisänenkin toteaa blogissaan (Väisänen, 2017).
Lähteet:
Saloniemi, Reeta (2017) Viikko 3: Paikkatietokantojen käsittelyä (6.2.2017)
<https://blogs.helsinki.fi/saresare/> Luettu 6.2.2017
Väisänen, Sanni (2017) Kurssikerta 3. Dataa siellä sun täällä (3.2.2017)
<https://blogs.helsinki.fi/sannivai/> Luettu 6.2.2017