Tällä kertaa tunnilla oli täysin eri fiilis verraten viime kurssikertaan. Olen varsin aktiivinen ihminen ja tykkään tehdä asioita konkreettisesti, joten kun saimme GPS-laitteet käsiimme ja pääsimme ulos, olin valmis toimintaan. Ryhmämme päätyi kartoittamaan Kumpulan kampuksen roskiksia. Takaisin luokkaan mentyämme siirsimme merkitsemämme pisteet Excelin avulla MapInfoon. Harjoittelimme myös geokoodausta koodaamalla Helsingin pelikoneet kartalle osoitetietojen avulla.
Toinen tehtävä oli luoda kolme karttaesitystä maanjäristyksistä, tulivuorista ja/tai meteoriiteista. Päädyin itse tarkastelemaan maanjäristysten ja tulivuorten sijaintia ja suhdetta toisiinsa.
Kuvio 1. Tulivuoret ja maanjäristykset, joiden voimakkuus on 4-5 magnitudia
Kuvio 2. Tulivuoret ja maanjäristykset, joiden voimakkuus on 5-6 magnitudia
Kuvio 3. Tulivuoret ja maanjäristykset, joiden voimakkuus on yli 6 magnitudia
Kartoissa olen esittänyt tulivuorten sijaintia sinisellä neliöllä ja maanjäristyksiä punaisella ympyrällä. Kartoissa on se ero, että mitä suuremmaksi maanjäristyksien voimakkuus kasvaa, sitä vähemmän niitä esiintyy. Tämän eron selkeyttämiseksi laitoin maanjäristyksiä merkitsevät symbolit päälimmäiseksi, jotta ne varmasti erottuvat tulivuorista. Kartoista näkee selkeästi, kuinka nämä kaksi ilmiötä sijoittuvat samoille alueille. Tällaiset ovat hyviä havainnollistajia opetuskäytössä, koska kuvien avulla oppilaat voivat itsekin päätellä asioiden välisiä yhteyksiä. Eräs kartta, jonka voisi vielä liittää mukaan, on mannerlaattojen rajoja kuvaava esitys, koska tämä on nimenomaan se tekijä, joka vaikuttaa suurimman osan maanjäristyksistä ja tulivuorista. Laattojen rajat voisivat näkyä myös tekemissäni kartoissa, mutta toisaalta ne voisivat olla hieman piilossa toisten symbolien alla. Jos symbolien koko olisi pienempi, se voisi mahdollisesti auttaa tässä asiassa. Karttoja vertaamalla huomaa, kuinka pienempiä järistyksiä tapahtuu enemmän kuin isoja. Olisin voinut periaatteessa ottaa mukaan vielä pienemmät ja isommat järistykset, jotta ero olisi selkeämpi, vaikka kyllä sen jo tekemistäni kartoista huomaa. Suomalaisille oppilaille voisi olla myös silmiä avaavaa nähdä, kuinka paljon maailmalla tapahtuukaan pienempiä järistyksiä. Vilja Jokinen toteaakin blogissaan, että järistysherkilllä alueilla maanjäristykset ovat arkipäivää ja näistä tapahtumista ei kuitenkaan uutisoida kovinkaan paljon.
Kuviossa 4 on esitetty samoja asioita, mutta siihen on liitetty tiedot muun muassa erilaisista mannerlaattojen rajoista. Tämän avulla huomaa, että maanjäristyksiä ei ole tasaisesti aina laattojen rajakohdassa, vaan esimerkiksi Tyynenmeren tulirenkaan alueella on todella paljon maanjäristyksiä, koska laatat törmäävät toisiinsa. Toisilla alueilla, joilla mannerlaatat erkanevat toisistaan, maanjäristyksiä ei ilmene yhtä paljon. Tämän voi huomata selkeästi kuviosta 5. Opetuksen kannalta on tärkeää, että oppilaat oppisivat tietämään eroja mannerlaattojen liikkeiden suhteen, joten kuviot 4 ja 5 ovat siihen tarkoitukseen oikein hyviä.
Kuvio 4. Mannerlaattojen rajat ja ilmiöt niiden alueella (http://clarkscience8.weebly.com/patterns-of-earthquakes-and-volcanoes.html)
Kuvio 5. Maanjäristykset ja tulivuoret (http://clarkscience8.weebly.com/patterns-of-earthquakes-and-volcanoes.html)
Eräs hyvä tehtävä, jonka oppilaille voisi antaa tulivuoriin tai maanjäristyksiin liittyen olisi se, että heidän pitäisi valita muutama eri katastrofi ja vertailla niitä keskenään. Toisilla alueilla magnitudi-voimakkuudeltaan heikompi järistys on aiheuttanut enemmän tuhoa kuin voimakkaampi järistys jossain muualla. Myös tulivuorenpurkaukset ovat hyvin erilaisia tulivuoresta riippuen. Tässä tehtävässä oppilaille tulisi tutuksi muun muassa hyposentrumin ja episentrumin käsitteet, erilaiset tulivuori- ja laavatyypit sekä varallisuuden ja infrastruktuurin asettamat valmiudet selvitä luonnonkatastrofista. Myös esimerkiksi tsunamien syntyminen linkittyy maanjäristyksiin, joten tämäkin asia tulisi käytyä samalla läpi.
Lähteet:
Patterns of earthquakes and volcanoes. Luettu 24.2.21017
<http://clarkscience8.weebly.com/patterns-of-earthquakes-and-volcanoes.html>
Jokinen, Vilja (2017) Kurssikerta 6: GPS-paikannusta, pistekarttoja ja hasardeja (22.2.2017) <https://blogs.helsinki.fi/jokinenv/> Luettu 24.2.2017