Turisti lumi-infernossa

Moro moro. Viime kerrasta on aivan liian vähän aikaa (<27h). No tässä sitä taas ollaan. Hyvä lukija, juuri saaneeni kokemuksen mukaan QGis koettelee käyttäjänsä vitutusmittarin rajoja aivan ennennäkemättömällä tavalla. Tähän väitteeseen yhtyy mm. Juuso Kervinen, hieman eri sanavalinnoin. Matikkapääni ei ole ikinä ollut huippuluokkaa, ja se näkyi etenkin funktioiden muodostamisen haastavuutena.  Olisi pitänyt koulussa uskoa matikanmaikkoja kun sanoivat, että näitä taitoja tarvitsee tulevaisuudessa. Keskityin tällä kertaa enemmän karttojen siistimiseen ja yhdenmukaistamiseen. Toivottavasti arvostat tätä eforttia.

Tällä kurssikerralla keskityimme projektioiden välisiin eroihin tarkasteltaessa pinta-aloja. Alkulämmittelynä tehtävänä oli visualisoida yksinkertaisen taulukon muodossa, miten eri projektiot eroavat toisistaan.


En mene taulukon yksityiskohtiin, ja toivon, ettei yllä oleva taulukko näyttäydy yhtä pieneltä Teille, hyvä lukija, kuin minulle. Anyways, vertailuprojektioni on ETRSTM35FIN. Vertasin sitä mm. Popular Visualisation CRS / Mercator -projektioon. Kuten taulukosta huomaa, jana ETRSTM35FIN -projektiolla kattaa vain 35% Popular Visualisation CRS / Mercator -projektion samanpituisesta janasta. Jana on otettu suunnilleen Suomi-neidon pään ympärysmitasta. Pinta-aloissa on samanlaista heittoa.


Yllä oleva kuva havainnollistaa hyvin, miten pinta-alat vääristyvät pohjoiseen mentäessä. Sama meno jatkuu alla, nyt vertailussa oli World Gall Stereographic -projektio. Kahta kuvaa vertailemalla voi huomata, miten eri projektioita venytetään eri tavalla.


Ensisilmäyksellä huomio molemmissa kartoissa kiinnittyy pohjoisen voimakkaisiin väreihin. Tämä oli tarkoituskin, mutta suosittelen silti vilkaisemaan legendoja. Vaikka Etelä-Suomen haalean kellertävä väri on lempeä, ovat karttavirheet täällä etelän Auringossakin huomattavat, liki 300% (Pop Vis CRS / Mercator), kuten Nestori Grönholm mainitsee blogissaan.

Pienten alkuhankaluuksien jälkeen voin jo melkein hymyssä suin todeta, että alan päästä jyvälle QGissistä. Älä huoli, Hyvä lukija, että viimeviikkoinen nöyryys olisi jo vaihtunut ääliömäiseksi itsevarmuudeksi. Ehei. Toistojen kautta tekemiseen on kylläkin tullut hivenen varmuutta. Kertaus on opintojen äiti jne, eikös se ollutkin tämän kurssikerran motto.

Tosin alla oleva sananlasku kuvaa mielentilaani paremmin.

“Eteenpäin!”, sano mummo lumes.

 

Salaiset ihailun kohteeni:3

https://blogs.helsinki.fi/kejuuso/

Luku 2. QGIS, tuo ikuinen mysteeri

Published by Justus Poutanen

Seuraa naamapalmuillen kun räpellän tän blogin kanssa

Leave a comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *