Resursseja ja konflikteja Afrikassa sekä ATK-luokassa

Hellurei.

Viikonloppu oli ja meni, darra tuli ja jäi. Tämän sunnuntain käytin pitkälti henkilökohtaiseen huoltoon. Makaa ja nauraa yms, ei siitä sen enempää.

3. Kurssikerta keskittyi erilaisten aineistojen yhdistelyyn, suodattamiseen ja lopulta havainnointiin. Opimme, mitä kaikkia aineistonyhdistämistyökaluja on QGississä tarjolla ja miten niitä voi hyödyntää. Perusajatus on, että yhdistettävillä aineistoilla tulee olla jokin yhdistävä tekijä, kuten nimi, numero tai ID. Näin QGis osaa yhdistää datat yhteen nättiin attribuuttitaulukkoon.

Teimme opettajan johdolla kartan, joka kuvaa resursseja, konflikteja sekä internetin käyttöastetta Afrikassa.

Kartta on informaatioltaan tiivis, mutta silti vaivattomasti luettavissa. Kartan lukua helpottaakseni konfliktit näkyvät kommunistisen punaisilla tähdillä. Timanttikaivoksia kuvaa vihreä neliö, ja öljy- sekä maakaasulähteet on merkitty syntisen tummalla violetilla. Internetin käyttöaste helposti omaksuttavissa taustalla koropleettikarttana. Mielestäni onnistuin kartan visualisoinnissa tällä kertaa hyvin, sen johdosta suon omahyväiset selkääntapututtelut itselleni. *taputaputapu*

Seuraavaksi muutamia havaintoja kartasta. Internetiä käytetään eniten Etelä-Afrikan ja Kenian lisäksi Pohjois-Afrikan valtioissa. Pitkät (ja paikoin asuttamattomat) välimatkat kaupunkien välillä tuovat haasteita ihmisten yhdistämiseen Internetin välityksellä. Siksi moni turvautuu satelliittiyhteyksiin. Satelliittiyhteydellä toimiva internet on huomattavasti hintavampi kaapeliin verrattuna, ja useilla paikallisilla ei ole varaa maksaa tästä ylellisyydestä. Käyttöliittymien määrä ei kuitenkaan esimerkiksi kuvaa afrikkalaisia internetin käyttäjiä täysin, sillä esimerkiksi länsimaista pitkälti poistuneet internetkahvilat ovat kovassa huudossa useissa Afrikan valtioissa. Radiokanavat toistavat myös uutisia maailmalta radion välityksellä, joka saavuttaa miljoonat kuuntelijat. Tämä ei tietenkään ole internetin käyttöä siinä mielessä kuin minä ja Te, hyvä lukija, miellämme sen, eli kännykkä taskusta käteen ja lähintä BK:ta etsimään. Pointtina vain se, että eivät ihmiset Afrikassa täysin informaatiopimennossa elä, vaikkakaan bestiksen uuden meitsien peukuttaminen ei sulavasti luonnistu.

Aina yhtä iloinen kommaritähdistö näyttää viihtyvän vallan mainiosti luonnonvarojen keskuudessa. Tämä ei valitettavasti ole sattumaa. Kautta aikojen ihmiset ovat taistelleet luonnonvaroista, mikä on Afrikassa helppoa, kun usein valtiovallan koura, jos ei nyt kokonaan irti niin on vähintäänkin sormeton, ei kykene ylläpitämään yhteiskuntarauhaa. Teollisuusmaiden jakaessa Afrikkaa valtioihin paikallisista heimopäälliköistä ja -rajoista viis veisattiin. Tämä synnytti mantereella useita paikallisia valtakamppailuja, jonka uusia käänteitä ei odoteta yhtä innolla kuin GoTissa konsanaan. Muun muassa Angola on kärsinyt verisestä sisällissodasta, joka sai alkunsa rauhallisesta “neilikkavallankumouksesta”. Mauritania taas näyttää kartassa olevan konflikteilta säästynyt, vaikka valtiossa on ollut useita sotilasvallankaappauksia ja -yrityksiä.

Luonnonvarat ja konfliktit korreloivat positiivisesti. Tämä ei kuitenkaan kerro koko kuvaa. Perimmäinen syy konflikteihin on ollut vanhojen heimorajojen uudelleen vetäminen. Konfliktiryppäitä on toki ollut, ja on yhä, myös luonnonvarojen lähettyvillä, kuten Nigeriassa, missä toimii useita ääriryhmiä.

Tämän kurssikerran itsenäistyö koski Suomea ja meidän tulva-alueita, järvisyyttä sekä niiden korrelaatiota. Tolpat Suomen päällä kuvaavat eri valuma-alueiden järvisyyttä. Kartasta voidaan päätellä, että alueen järvisyys korreloi tulvaindeksin kanssa negatiivisesti. Eli; järvisillä alueilla tulvariski on pienempi kuin vähemmän järvisillä. Järvet toimivat sulamisvesille ja rankkasateille altaina, kuten Eemil Becker mainitsi ohimennen sohvilla (blogissaan myös). Pahimmat tulvariskialueet taas löytyvät rannikolta, missä keskivirtaama on pienempi kuin sisämaassa, kuten Riina Korhonen tiesi kertoa blogissaan.

Tulva-aluekartan teko tuotti vähintäänkin ongelmia (minä ATK-luokassa: @#!!¤&!!£*!!!!!!!!), mutta onneksi vertaistukea oli saatavilla. Eritoten hankaluuksia ilmeni attribuuttitaulukoiden yhdistämisessä. Toivottavasti sen systeemin joku kaunis päivä hiffaan.

Eiköhän tämä lässytys riitä tältä erää, hyvä lukija. Päästän Teidät tähdellisempiin toimiin. Kiitos ja näkemiin.

 

Viisaammat ihmiset kuin minä itse:

Harjoituskerta 3: Lisää soveltamista

https://blogs.helsinki.fi/riinakor/

 

Published by Justus Poutanen

Seuraa naamapalmuillen kun räpellän tän blogin kanssa

Leave a comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *