Olemme käyneet läpi kurssin aikana monia mielenkiintoisia ja innostavia vaikuttamistapoja, joista ovat jääneet mieleen erityisesti vastamainos, mielenosoitus ja lakko.
Vastamainoksilla pyritään kyseenalaistamaan yritysten toimintaa sekä vaikuttamaan kuluttajien ostopäätöksiin taiteen ja journalismin keinoin. Vastamainos tehdään muokkaamalla esim. jonkin tuotteen, yrityksen tai puolueen alkuperäistä mainosta niin, että sen merkitys muuttuu päinvastaiseksi tai kriittiseksi. Tehokeinoina käytetään usein parodisointia ja ironiaa. Vastamainosten avulla kannustetaan ihmisiä suhtautumaan kriittisemmin yritysten toimintaan ja omiin kulutustottumuksiin, sekä pohtimaan kulutusta eettisistä ja ekologisista näkökulmista. Niiden avulla voidaan myös tiedottaa ihmisiä siitä, että muun muassa kulutushyödykkeiden ja yritysten taustalla on usein paljon kestävän kehityksen periaatteiden vastaisia ilmiöitä ja prosesseja, joista kuluttajien tulisi olla tietoisia.
Mielenosoitus on yksi perinteisimmistä ja suosituimmista vaikuttamiskeinoista, ja erityisesti laajat mielenosoitukset onnistuvat usein herättämään yhteiskunnallista keskustelua. Esimerkiksi ilmastonmuutos on ollut viime vuosina teema, joka on saanut ihmiset osoittamaan mieltään sankoin joukoin. Muun muassa Helsingin kaduille kerääntyi huhtikuun alussa noin 10 000 ihmistä vaatimaan poliitikoilta tiukempia toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi (YLE, 6.4.2019). Mielenosoitusten voima lieneekin niiden näkyvyydessä – joukkovoimalla voidaan saada aikaan tempaus, jota esimerkiksi media ei voi jättää huomiotta. Mielenosoituksissa nähdään usein myös erilaisia kylttejä, joiden avulla pyritään vahvistamaan haluttua viestiä. Kyltit voivat olla esimerkiksi vastamainosten kaltaisia viestejä, joissa on muokattu poliitikkojen lausahduksia, kuten kuvassa (Kimmel, 2017).
Myös lakko on vaikuttamiskeino, joka voi suuren ihmisjoukon osallistumisen johdosta saada aikaan haluttua muutosta yhteiskunnassa. Suomessa lakkoilu liittyy usein erityisesti ammattiyhdistysliikkeen vahvaan asemaan; eri ammattiliittojen työntekijät voivat järjestää ulosmarssin esimerkiksi heikon palkkatason takia. Viime viikkoina mediassa on ollut lakkoilun osalta vahvemmin esillä ilmastonmuutos, kun maaliskuussa koululaiset ympäri maailmaa marssivat ulos kouluistaan 16-vuotiaan ilmastoaktivistin, Greta Thonbergin, innoittamana. Lakkoon osallistui lapsia ja nuoria jopa 120 maasta (HS, 15.3.2019). Koululaiset ovat pyrkineet korostamaan lakkoilulla sitä, että he ovat se väestöryhmä, joka joutuu kärsimään ilmastonmuutoksen vaikutuksista eniten, jos poliittiset päättäjät eivät ala harjoittaa tiukempaa ilmastopolitiikkaa.
Erilaiset vaikuttamiskeinot ovat olleet viime vuosina vahvasti esillä yhteiskunnallisessa keskustelussa erityisesti ilmastonmuutoksen osalta. Lakot, marssit, mielenosoitukset ym. tempaukset voivat parhaimmillaan toimia tehokkaina kestävää kehitystä ajavina voimina, joilla saadaan aikaan muutoksia esimerkiksi ilmastoon liittyviin linjauksiin.
Lähteet:
Jämsen, E. (2019). Suurmielenosoitus ilmaston puolestä täytti Helsingin keskustan. Yle Uutiset. 17.4.2019. <https://yle.fi/uutiset/3-10724749>
Kimmel, E. (2017). Climate march 1569 signs. <https://www.flickr.com/photos/mdfriendofhillary/34028131880/>
Rimaila, E. (2019). Koko maailman ilmastolakko. Helsingin sanomat. 17.4.2019. <https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006036750.html>