Charlotta Timmer, Juho Noro, Maiju Karhu, Helsingin yliopisto.
Linkit materiaaleihin:
Laadimme ohjeet kasvisruokatyöpajan toteuttamiseen kouluissa. Me toteutimme työpajan 9. luokkalaisille, mutta se soveltuu varmasti myös lukioikäisille. Työpajan ideana on lisätä tietoisuutta kasvisruoasta ja innostaa nuoria kasvisruoan suhteen. Työpaja liittyy etenkin ilmastonmuutokseen ja ympäristöaiheisiin. Vahvana teemana on myös vaikuttaminen ja oman toiminnan vaikutus ympäristöön. Työpajassa laaditaan joko kasvisruokaposteri, kasviruoka-aiheinen video tai adressi kasvisruoan lisäämiseksi koululla. Työpajan vaikuttavuutta voidaan lisätä julkaisemalla posterit sosiaalisessa mediassa.
Toteutimme kurssin työpajan Kirkkoharjun koulussa yhdeksäsluokkalaisille. Työpajassamme pidimme ensin oppilaille lyhyen esittelyn kasvisruoasta, jonka jälkeen oppilaat saivat itse keksiä kasvisruokareseptejä ja kirjoittaa ne posterille. Kasvusruoka-annoksista selvitettiin myös hiilidioksidipäästöt ja hinta. Yksi ryhmä kirjoitti myös adressia, jonka tarkoituksena on saada kouluun toinen kasvisruokapäivä viikossa. Oppilailla oli myös mahdollisuus kuvata lyhyt n. 1min pituinen video kasvisruoan puolesta, mutta kaikki oppilaat halusivat mieluummin tehdä postereita.
Videon esimerkkiaiheeksi keksimme väittelyn, jossa toinen väittelijöistä kannattaa ja toinen vastustaa kasvisruokaa. Adressin voi laatia adressit.com -sivustolla, tai vaihtoehtoisesti nimiä voidaan kerätä myös koulun seinällä. On hyvä huomioda, että adressit.com -sivustolla on ikäraja 16v., jotta saa allekirjoittaa adressin. Jos oppilaat ovat nuorempia, myös vanhemmilta voidaan pyytää allekirjoituksia.
Kirkkoharjun koulun oppilaiden laatimia postereita kasvisruokaresepteistä.
Työpaja ja toimintakompetenssin kehittäminen
Miten työpajamme voisi arvioida kehittävän nuorten toimintakompetenssia kasvisruoan lisäämiseksi? Annoimme tietoa kasvisruoasta, purimme siihen liittyviä myyttejä ja valotimme sen hyötyjä ympäristönsuojelulle. Lisäsimme siis nuorten tietoisuutta asian tärkeydestä, mikä asettuu toimintakompetenssin ulottuvuuteen ”tietoisuus toimintamahdollisuuksista”, Breitingin ja Mogensenin (1999) mukaan. Samaa ulottuvuutta kehitti myös reseptiposterien tekeminen. Nuoret tutkivat kasvisruokaideoita, ja siten ehkä kasvattivat ajatusta, että tätähän voisi oikeastikin tehdä. Myös adressin tekeminen kehitti tietoisuutta toimintamahdollisuuksista, ja ehkä myös toimintakompetenssin kahta muuta ulottuvuutta – halua toimia ja uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiin.
Kun yksilön toimintakompetenssi on vahva, ongelmien aiheuttamat negatiiviset tunteet eivät johda passivoitumiseen, vaan voimaantumiseen ja sen kautta ongelmien ratkaisemisen puolesta toimimiseen. Pyrimme esittämään kasvisruoan positiivisessa valossa, ilman että liikaa syyllistäisimme lihansyönnistä ja korostaisimme sen haitallisuutta. Ideoimalla hyvän asian puolesta synnytetään positiivisia tunteita sitä kohtaan. Adressin tekijät saivat ehkä parhaan oppitunnin sikäli, että he oppivat kansalaisaktiivisuuden yhden perustaidon jo hyvin nuorella iällä.
Toimintakompetenssia vahvistavan ympäristökasvatuksen edellytyksiä on: toiminta- ja ratkaisukeskeisyys, tunnekasvatus, konkreettiset näkyvät vaikutukset, kollektiivinen toiminta, osallisuus ja kriittisen ajattelun vahvistaminen. Työpaja oli kollektiivista toimintaa, joka osallisti kaikki mukaan. Se vihjasi kriittiseen ajatteluun (esim. myytit) ja johti näkyviin lopputuloksiin. Ainoa, mitä emme varsinaisesti osanneet huomioida, oli tunnekasvatus. Ehkä flingassa käsiteltiin tunteita kasvisruokaa kohtaan. Kokonaisuutena työpaja oli toimintakompetenssia hyvin kehittävä.
Lähteet: Breiting, S., & Mogensen, F. (1999). Action competence and environmental education. Cambridge journal of education, 29(3), 349–353.
(korvaava tehtävä, Juho Noro)
Sosiaalisen median hyödyntäminen työpajassa
Sosiaalinen media on nykyisin erittäin vahva vaikuttamisen keino. Sosiaalisessa mediassa monet ilmiöt voivat levitä viraaleiksi ihan muutamissa tunneissa. Työpajassamme voisi hyödyntää somea monin eri keinoin vaikuttavuuden lisäämiseksi. Oppilaat voisivat esimerkiksi luoda oman yhteisen Instagram-tilin, jonne voisi laittaa kuvia valmiista kasvisruoka-annoksista ja jakaa reseptejä. Ruokakuvat ovat edelleen todella suosittuja Instagramissa ja tunnisteiden käytöllä kuvat voivat saada nopeasti paljon näkyvyyttä. Adressin linkkiä voisi myös jakaa eri some-kanavilla (esimerkiksi Twitter, Facebook) ja sen yhteyteen voisi myös liittää hashtag-tunnisteen, jonka avulla adressi saisi lisää näkyvyyttä, kuten Ilmastoveivi-kampanjan kanssa tehtiin. Yksi vaikuttamismahdollisuus työpajassamme oli myös kuvata video kasvisruoan puolesta. Lyhyellä, mielenkiintoisella ja hauskalla videolla on esimerkiksi Youtubessa suuri potentiaali lähteä leviämään ja näin ollen vaikuttaa moniin.
(Korvaava tehtävä 12.4., Charlotta Timmer)
Liha- ja maitotuotannolla on suuri vaikutus yksilön hiilijalanjälkeen
The Guardian uutisoi kesäkuussa 2018 Science -aikakausilehden julkaisusta, jonka mukaan kasvisruokavalio vähentää hiilijalanjälkeä merkittävästi. Julkaisun tietoa kerättiin 119 maasta ja 40,000 maatilasta. Ilmastonmuutos on tällä hetkellä erittäin ajankohtainen ja tärkeä aihe, sillä se vaikuttaa tulevien sukupolvien tulevaisuuteen. Ilmastonmuutokseen voidaan vaikuttaa niin julkisella kuin yksityiselläkin tasolla. Yksittäisen ihmisen tekemät muutokset saattavat tuntua mitättömiltä, mutta artikkeli osoittaa, että ruokavaliovalinnoilla on suuri vaikutus ympäristöön. Ilman liha- ja maitotuotantoa maapallon viljelysten pinta-alaa voitaisiin pienentää jopa 75%. Ihmiset saavat liha- ja maitotuotteista vain 18% tarvittavista päivän kaloreista, mutta pinta-alaltaan nämä sektorit vaativat 83% viljelysalasta. Liha- ja maitotuotannon sektori tuottaa myös 60% maataloustuotannon kasvihuonepäästöistä. Vegaanisella ruokavaliolla on artikkelin mukaan suurempi vaikutus ympäristöön kuin esimerkiksi lentomatkustamisella. Jopa pienillä ruokavalion muutoksilla on siis paljonkin merkitystä maapallon tulevaisuuden ja oman hiilijalanjäljen pienentämisen kannalta.
(Korvaava tehtävä 26.4., Charlotta Timmer)