Lähiohjaus ja ulkopuolinen työnohjaus

Mitä lähiohjaus on? 

Lähiohjaus on erikoistuvan lääkärin oppimistapahtuma, jossa lähiohjaajana toimiva psykiatrian erikoislääkäri edistää ja arvioi oppimista. Lähiohjaaja opettaa kliinisiä taitoja ja toimii erikoistujalle ammatillisena roolimallina. Lähiohjaus ei ole vain lääketieteelisen osaamisen tarkastelua, vaan siinä tarkastellaan vuorovaikutustaitoja, yhteistyötaitoja, organisaation toimintaa ja resurssien kohdentamista, oman työn hallintaa sekä ammatillisia ja eettisiä kysymyksiä. 

Erikoistujalla on oikeus hyvään lähiohjaukseen. Hänellä on myös velvollisuus osallistua aktiivisesti tarjottuun lähiohjaukseen. 

Miten lähiohjausta toteutetaan? 

Ohjaus tapahtuu pääosin kahdenkeskisenä, etukäteen sille varatulla ajalla, kerran viikossa, kerrallaan n. 45 min., rauhallisessa tilassa, esim. työhuoneessa. Se voi tarvittaessa tapahtua myös hoitotilanteessa tai pienryhmässä (2-3 erikoistuvaa), jos siihen on koulutukselliset perusteet. 

Erikoistuja ja lähiohjaaja tekevät suullisen lähiohjaussopimuksen. Siinä selvitetään koulutettavan nykyosaaminen ja sovitaan kliinisen työn kannalta keskeisistä oppimistavoitteista. Erikoistuja ja lähiohjaaja pohtivat yhdessä lähiohjauksessa käsiteltäviä sisältöjä, jotta ne vastaisivat erikoistujan yksilöllisiä tarpeita. Molempien tulee valmistautua tapaamisiin. Mahdollisuuksien mukaan edellisessä tapaamisessa sovitaan seuraavan kerran tapaamisen fokus. Lähiohjaaja pitää kirjaa lähiohjaustapaamisista (pvm, erikoistuva, keskustelun/opetuksen pääteemat; erityiset ongelmat, mahd. muut seikat). 

Erikoistuva voi edistää oppimistaan pitämällä vapaamuotoista oppimispäiväkirjaa. 

Mitä lähiohjaus voi konkreettisesti sisältää? 

  • Potilaan ongelmien käsitteellistäminen ja kliininen päätöksenteko 
  • Lääkäri-potilashoitosuhteiden tarkastelu tapausesimerkkien valossa sekä pohdintaa niiden merkityksestä hoidon onnistumisen kannalta
  • Vuorovaikutuselementit ja niiden hyödyntäminen potilas-lääkärisuhteissa
  • Sairauskertomusmerkintöjen, arvioiden ja muun kirjallisen materiaalinen läpikäynti sekä palautteen anto; tapausjäsennyksen opettaminen
  • Bedside-opetus: potilaan tutkiminen ja havainnointi (erikoistuva voi seurata lähiohjaajan kliinistä työskentelyä; vastaavasti lähiohjaaja voi seurata erikoistuvan toimintaa hoitotilanteessa) 
  • Lisäkoulutus kliinisessä työssä esiin tulevista seikoista
  • Tuoreen tutkimustiedon huomioiminen ja hyödyntäminen hoitokäytännöissä 
  • Erikoistuvan ammatillisen identiteetin rakentumisen tukeminen
  • Erikoistuvan urasuunnittelu 

Miten lähiohjaaja arvioi erikoistujan oppimista 

Lähiohjaajan tulee seurata erikoistujan toimintaa ja antaa siitä palautetta koskien muun muassa kliinistä työtä, moniammatillista työryhmätyöskentelyä ja työryhmän johtamista.
Erikoistuva vastaa, että kahdesti vuodessa toteutuu vastaanottotilanteen arviointi (Lähiohjaaja Mini-CEX tai EPA), jossa erikoistuva saa yksilöityä palautetta. Tämän perusteella tehdään yhdessä kehittymissuunnitelma. Erikoistuva vastaa lomakkeiden arkistoinnista Elsaan.
Kahdesti vuodessa lähiohjaaja ja erikoistuva tapaavat yhdessä alueellisen koulutuslääkärin. Tapaamisessa käydään läpi erikoistuvan oppimistavoitteiden saavuttamista keskustellen. 

Kuka voi olla lähiohjaaja? 

Lähiohjaaja on psykiatrian erikoislääkäri, joka toimii samassa hoito-organisaatiossa kuin erikoistuva. Useimmiten lähiohjaaja on sen toimipisteen seniorilääkäri, jossa erikoistuva työskentelee. Ohjaus sisältyy lähiohjaajan työaikaan, mikä tulee huomioida suoritetavoitteissa. Lähiohjaajalla tulee myös huolehtia oman osaamisensa kehittämisestä lähiohjaajana. 

Ulkopuolinen työnohjaus

Ulkopuolinen työnohjaus: oman organisaation ulkopuolinen työnohjaaja; minimissään yksi kertaa kuukaudessa 45–90 min. koulutus psykologi-psykoterapeutti tai psykiatrian erikoislääkäri, kahden
kalenterivuoden ajan.

Linkki HUS Eetteriin: Työnohjauksen hankinta ja toteutus

 

Vastaa