Artikkelit

Julkaistu

Kognitiivisen remediaation vaikutus kognitiivis-behavioraalisen psykoterapian vasteeseen psykoosipotilailla

Tässä kirjallisuuskatsauksessa selvitettiin kognitiivisen remediaation vaikutusta kognitiivis-behavio­raalisen psykoterapian (CBT) vasteeseen psykoosipotilailla. Kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli saada tietoa, parantaako kognitiivinen remediaatio CBT:n tuloksellisuutta ja näkyykö näiden kahden psykososiaalisen intervention yhdistäminen potilaan elämässä esimerkiksi toimintakyvyn ja suoriutumisen parantumisena.  Tätä kirjallisuuskatsausta varten tehtiin haku PubMed-tietokannasta hakulausekkeella ”cognitive remediation” AND ”cognitive behavioral therapy” AND ”psychosis”. Haun perusteella löytyi 150 artikkelia, joista lopulta kirjallisuuskatsaukseen valikoitui kaksi kriteerit täyttävää tieteellistä tutkimusta. Toisen tutkimuksen tulosten mukaan kognitiivisen remediaation jälkeen potilaat tarvitsivat vähemmän CBT-interventioita kuin sosiaalisen kontaktin kontrolli­ryhmässä. Toisessa tutkimuksessa puolestaan ryhmässä, jossa potilaat saivat sekä kognitiivista remediaatiota että CBT:a (= KR+CBT-ryhmä), viikoittainen työtuntien määrä oli merkittävästi suurempi kuin muissa ryhmissä ja myös työkäyttäytymistä mittaavat WBI-pisteet olivat merkittävästi korkeammat muihin ryhmiin verrattuna. Lisäksi KR+CBT-ryhmässä kognitiivinen suoriutuminen ja sosiaalinen kognitio paranivat merkittävästi.

Tämä kirjallisuuskatsaus antaa viitteitä siitä, että kognitiivisen remediaation yhdistäminen CBT-interventioon voi parantaa CBT:n tuloksellisuutta ja parantaa potilaiden toimintakykyä. Tämän katsauksen heikkoutena on pieni tutkimusten määrä. Edelleen tarvitaan lisää tutkimuksia kognitiivisen remediaation integroimisen eduista potilaan kokonaishoidon ja toimintakyvyn kannalta.

 

Mirja Laurila: Kognitiivisen remediaation vaikutus kognitiivis-behavioraalisen psykoterapian vasteeseen psykoosipotilailla

Kognitiivinen aikuisten yksilöpsykoterapia sisältäen hypnoterapiaa 2020-2023

Julkaistu

Transdiagnostinen, tunnefokusoitu lyhytpsykoterapia Taitava tunnemieli -työkirjalla

Psykoterapiamanuaaleja on julkaistu runsaasti. KIT-koulutusohjelmassamme opiskelimme useita ns. kolmannen aallon kognitiivisia psykoterapiamenetelmiä tavoitteenamme integroida niistä itselle soveltuvimmat tulevaan psykoterapeutin työhön. Kognitiivinen psykoterapia on kehittynyt viime vuosikymmeninä diagnoosikohtaisista hoito-ohjelmista kohti transdiagnostisia terapiamenetelmiä. Terapiamenetelmä luokitellaan transdiagnostiseksi, jos siinä keskitytään tietyn diagnoosin sijaan hoitamaan psykologisia prosesseja, jotka ovat yhteisiä eri mielenterveyden häiriössä. DSM-5 ja ICD-11 diagnoosijärjestelmät suuntaavat psykiatrista arviointia kohti oirejatkumoja ja diagnoosikategorioiden tarpeellisuutta psykoterapiainterventioita suunniteltaessa on alettu kyseenalaistaa. Kognitiivisen psykoterapian kehitysnäkymissä on lueteltu transdiagnostisten työtapojen voimistuminen, kokemuksellisten työtapojen merkitys, kehon ja tunteiden yhteyden huomioiminen, kehollisen harjoittelun vaikutus tunteisiin ja ajatuksiin sekä ajattelun prosessien ja tunnetyöskentelyn korostaminen.

Tässä opinnäytetyössä käydään läpi transdiagnostista teoriaa ja hoitomalliin liittyvää tutkimusnäyttöä kirjallisuuskatsauksen muodossa. Kliininen osa työstä kattaa transdiagnostisen, tunnetaitoharjoittelua painottavan Taitava tunnemieli- työkirjan käyttöä. Aineistonani ovat ensimmäiset omat lyhytpsykoterapiapotilaani terapeuttiopintojeni aikana. Taitava tunnemieli- työkirja on suomennettu maailmalla laajasti tutkitusta ja käytetystä Unified Protocol for Transdiagnostic Treatment of Emotional Disorders -työkirjasta, jonka on kehittänyt professori David Barlow kumppaneineen. Taitava tunnemieli-työkirja ohjaa kokemukselliseen tunnetaitoharjoitteluun, josta kaikki mielialahäiriöpotilaat hyötyvät diagnoosista ja oirehdinnan monimuotoisuudesta riippumatta. Lyhytpsykoterapiaprosessi etenee hyvin tiiviisti ja vaatii terapeutilta suunnitelmallisuutta, jotta potilas saa interventiosta parhaan mahdollisen avun. Taitava tunnemieli-työkirja on tutkitusti tehokas apu terapeutille tulokselliseen, tunnefokusoituun lyhytpsykoterapiainterventioon ja työkirjajakso voidaan yhdistää muuhun psykoterapeuttiseen työskentelyyn.

 

Noora Tiili: Transdiagnostinen, tunnefokusoitu lyhytpsykoterapia Taitava tunnemieli -työkirjalla

Kognitiivis-integratiivinen aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma 2020–2023

Julkaistu

“Mähän oon vaan säälittävä tyttö Oulussa” -itsemyötätunnon löytymisen havainnointi itsekriittisen potilaan puheilmaisussa

Itsemyötätunnolla tarkoitetaan kykyä huomata oma kärsimys ja kykyä sitoutua tämän lievittämiseen. Itsemyötätuntosuuntautunut terapia kuuluu kognitiiviskäyttäytymisterapian sateenvarjon alle ja on alun perin kehitetty erityisesti voimakkaasti itsekriittisten potilaiden hoidoksi. Tutkimusnäyttö itsemyötätunnosta on lisääntynyt eksponentiaalisesti viimeisellä vuosikymmenellä. Tutkimusnäyttö on edelleen suurilta osin kvantitatiivista ja kvalitatiivista tutkimusta on tehty vähemmän. Opinnäytetyöni tarkoitus oli havainnoida, miten itsemyötätunnon löytyminen näkyy yhden itsekriittisen potilaan puheilmaisussa. Puheilmaisun pystyi jakamaan tarkastelun perusteella neljään kategoriaan: myötätunto ei näy, myötätunnon esteet ja ennakkoluulot, muutosvaihe sekä myötätunto näkyy. Opinnäytetyöni toi esille, kuinka itsemyötätunnon löytyminen ja kehittyminen ei ole suoraan lineaarista vain pikemminkin eteen-ja taaksepäin kulkevaa ja muutoksessa kaikki vaiheet esiintyvät samanaikaisesti.

Suvi Ylläsjärvi: “Mähän oon vaan säälittävä tyttö Oulussa” -itsemyötätunnon löytymisen havainnointi itsekriittisen potilaan puheilmaisussa
Kognitiivis-integratiivinen psykoterapia 2020-2023

Julkaistu

Päihderiippuvuuden hoito HOT -terapiaa ja mindfulness-harjoittelua yhdistävässä psykoterapiassa.

Tässä työssä tarkastellaan potilastapauksen avulla hyväksymis- ja omistautumisterapeuttisessa viitekehyksessä päihderiippuvuuden hoitoa. Työskentelyssä painotetaan mindfulness-harjoittelua. Työn tarkoituksena on selvittää, onko työskentelyyn valituilla menetelmillä ja mindfulnessin käytöllä myönteistä vaikutusta potilaan kokemaan hyvinvointiin ja auttaako se potilasta riippuvuudesta toipumisessa ja retkahdusten vähenemisessä. Hoito toteutettiin strukturoidusti kahdeksan vastaanoton aikana. Kaikki vastaanotot pitivät sisällään mindfulness-harjoituksen.

Sari Fältmars: Päihderiippuvuuden hoito hyväksymis- ja omistautumisterapiaa sekä mindfulness-harjoittelua yhdistävässä psykoterapiassa. 

Kognitiivinen aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma sisältäen hypnoterapiaa 2020-2023

Julkaistu

Kognitiivisen psykoterapian vaikutus aivotoimintaan yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoidossa

Psykoterapeuttisten interventioiden vaikutusta aivotoimintaan on usein tutkittu niputtamalla eri mielenterveyshäiriöitä yhteen. Tutkimuksia, joissa selvitettäisiin aivokuvantamismenetelmien avulla tietyn terapiasuuntauksen toimivuutta tietyn häiriön hoidossa on vähän.

Tässä lopputyössä tarkastellaan aivotoiminnan muutoksia kognitiivisen psykoterapian aikana yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoidossa. Lopputyön tarkoituksena on selvittää vilkastuuko tai vaimeneeko aivotoiminta joillain alueilla terapiajakson seurauksena ja minkälaisiin tunnetason tai ajattelun muutoksiin nämä aivotoiminnan muutokset viittaavat.  Menetelmänä käytetään suppeaa systemaattista kirjallisuuskatsausta, jonka julkaisujen valintaprosessi eteni PRISMA 2020 -julkilausuman mukaisesti.

Tämän suppean systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tulokset osoittavat, että tehokkaasti ahdistusoireita laskeneen CBT-jakson seurauksena aivotoiminta limbisillä alueilla ja etuotsalohkolla vaimenee. Tulokset ehdottavat, että limbisen järjestelmän herkkyys ahdistusta aiheuttaville ärsykkeille vähenee terapiajakson seurauksena. Lisäksi ahdistuksen säätelyyn ja murehtimiseen liitetty toiminta etuotsalohkon alueilla vähenee.

Emma Salo: Kognitiivisen psykoterapian vaikutus aivotoimintaan yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoidossa

Kognitiivinen aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma sisältäen hypnoterapiaa (2020-2023)

Julkaistu

Hypnoterapeuttiset menetelmät peliriippuvuuden hoidossa

Peliriippuvuus on riippuvuussairaus, joka aiheuttaa haittoja laaja-alaisesti sekä yksilölle itselleen, läheisille että laajemmin yhteiskunnallisesti. Peliriippuvuuden tehokkaalla hoidolla voisi lievittää tehokkaasti sekä yksilön kärsimystä että säästää yhteiskunnan resursseja. Vakiintuneista hoitomuodoista ainakin kognitiivisen käyttäytymisterapian on todettu vähentävän pelaamista. Hypnoterapeuttisista menetelmistä peliriippuvuuden hoidossa ei ole tutkimustietoa. Lähinnä tapausselotustyyppisten tutkimusten pohjalta on arvioitu, että hypnoterapeuttisista menetelmistä voisi olla hyötyä yleisesti riippuvuussairauksien hoidossa ja retkahdusten ehkäisemisessä. Tässä opinnäytetyössä pyrittiin selvittämään soveltuvatko tietyt hypnoterapeuttiset menetelmät, jaettu ruutu – ja neuvotteluhuonetekniikka, peliriippuvuuden hoitoon ja onko näistä menetelmistä hyötyä peliriippuvuuden hoidossa tutkimuspotilaan kohdalla. Tuloksena oli, että potilaan pelaaminen väheni terapian aikana mutta ei loppunut kokonaan. Potilaalla oli terapian päättyessä kokemus, että pelaaminen ei enää hallitse häntä vaan hänellä on mahdollisuus hallita pelaamista. Potilas koki, että hypnoterapeuttisessa työskentelyssä saadut elävät mielikuvat antoivat hänelle vahvuutta olla pelaamatta. Terapeutin osalta hypnoterapeuttiset menetelmät toivat vaihtelua terapian kulkuun ja perinteistä kognitiivista terapiaa monipuolisemmat työvälineet riippuvuuden käsittelyyn. Tämän opinnäytetyön perusteella hypnoterapeuttiset menetelmät tarjoavat keinon lisätä kokemuksellisia menetelmiä tavallisesti käytettyjen kognitiivisten menetelmien rinnalle ja ne soveltuvat peliriippuvuuden hoitoon ainakin kognitiivisten menetelmien ohessa käytettyinä.

Saara Ojala: Hypnoterapeuttiset menetelmät peliriippuvuuden hoidossa 

Kognitiivinen aikuisten yksilöpsykoterapia sisältäen hypnoterapiaa 2020 – 2023

Julkaistu

Työnnä sieltä mistä liikkuu: Ongelmallisten suhteiden assimiloituminen ja lähikehityksen vyöhyke psykoterapiassa

”Työnnä sieltä mistä liikkuu” on psykoterapeuttien käyttämä, usein intuitioon viittaava ohje terapeuttiseen työskentelyyn. Opinnäytetyössäni tutkin tätä ohjetta tarkemmin assimilaatiomallin sekä lähikehityksen vyöhykkeellä työskentelyn näkökulmasta. Assimilaatiomallin ja terapeuttisen yhteistyön mallin käyttö psykoterapiatutkimuksen kontekstissa esitellään. Tapausesimerkissä pyrin selvittämään, mikä on lähikehityksen vyöhyke potilaan isä- ja äitisuhteessa sekä tapahtuuko terapiatyöskentely lähikehityksen vyöhykkeellä. Litteroidut istunnot analysoitiin assimilaatioanalyysin ja terapeuttisen yhteistyön analyysin menetelmillä. Lähikehityksen vyöhyke oli sekä isä- että äitisuhteessa APES-tasoa 2 – 3,6. Näissä teemoissa potilas-terapeutti -pari työskenteli pikemminkin lähikehityksen vyöhykkeen ylä- kuin alarajalla. Opinnäytetyön perusteella näyttää siltä, että ”työnnä sieltä mistä liikkuu” ei ole tyhjentävä tai yksiselitteinen ohje kuvaamaan muutosprosessia tukevaa työskentelyä psykoterapiassa.

Jan Nyberg: Työnnä sieltä mistä liikkuu: Ongelmallisten suhteiden assimiloituminen ja lähikehityksen vyöhyke psykoterapiassa

Kognitiivinen aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma sisältäen hypnoterapiaa 2020-2023

Julkaistu

Miten KIT-psykoterapiaopintojen koetaan vaikuttavan psykoterapeutin omaan hyvinvointiin ja jaksamiseen?

Opinnäytetyöni tavoitteena oli tutkia KIT psykoterapiaopintojen vaikuttavuutta opiskelijoiden omaan koettuun hyvinvointiin ja työssä jaksamiseen toimiessaan psykoterapeuttina. Yhtenä näkökulmana oli itsetietoisuuden lisääminen ja itsehoidon aktivoituminen jaksamisen tukikeinoina.  Opinnäytetyön alussa on taustatietoa psykoterapeuttien tutkitusta työuupumuksesta ja aiemman teoriatiedon koontia jaksamista haastavista sekä edistävistä tekijöistä. Myös KIT taustaa on hieman avattu. Varsinaisessa tutkimusosiossa esitellään tulokset. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla psykoterapia opiskelijoita toiseksi viimeisenä lukukautena. Näiden haastattelujen pohjalta KIT psykoterapiaopintojen koetaan melko hyvin tukevan psykoterapeutin omaa hyvinvointia, koska koulutuksen koetaan kehittävän keinoja juuri itsetuntemuksen vahvistamiseksi ja avaavan näkökulmia oman hyvinvoinnin tukemiseksi – niin itse luentojen, työnohjauksen kuin myös vertaistuen kautta. Myös toiveita syvemmästä keskittymisestä suoraan psykoterapeutin omaan jaksamiseen nostettiin esille.

 

Minna Virtanen: Miten kit-psykoterapiaopintojen koetaan vaikuttavan psykoterapeutin omaan hyvinvointiin ja jaksamiseen?

Kognitiivis-integratiivinen aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma 2020-2023

Julkaistu

Terapeutin aggressio sadomasokistisen ansan purkajana

Opinnäytetyössä tutkitaan psykoterapeutin vaikeita tunteita heikosti terapiaansa sitoutuvia nuoruusikäisiä potilaita hoitaessa, sekä terapeutin haasteita puuttua hoitosuhdetta tuhoavaan käytökseen. Terapeutin passiivisuutta tarkastellaan psykodynaamisena ilmiönä, missä terapeutin aggression esteet yhdessä terapeutissa heräävien negatiivisten vastatransferenssitunteiden kanssa muodostavat sadomasokistisen kehän. Työssä kuvaillaan terapeutin kehittyvää ymmärrystä tähän pysähtyneisyyteen liittyvistä ja sitä ylläpitävistä voimista, sekä terapeutin rakentavan aggression merkityksestä sen ratkaisukeinona.

Tutkimuksen lopputuloksena on kuvaus, miten tätä ilmiötä ymmärtäessään terapeutti voi säilyttää toimintakykynsä hankalien vastatransferenssitunteiden vallitessa, sekä siitä, millainen merkitys terapeutin aktiivisella puuttumisella hoitosuhdetta sabotoivaan käytökseen on potilaan sisäisen konfliktin esiin tuojana.

 

Janne Salomaa: Terapeutin aggressio sadomasokistisen ansan purkajana
Psykodynaaminen nuorten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma 2020-2023

Julkaistu

Vastatransferenssi, kehollinen vastatransferenssi ja reverie-kokemukset nuoren psykoterapiassa

Tämän lopputyön tarkoituksena on kuvata vastransferenssituntemuksia, kehollista vastatransferenssia ja reverie-kokemuksia nuoren psykoterapiassa. Teoriaan nojaten pohditaan, mikä merkitys näillä nuoren psykoterapiassa esiin tulleilla ilmiöillä voi olla nuoren psykoterapiahoidon kannalta. Tässä työssä nuoren koulutuspsykoterapiahoito kulkee tapauksenomaisesti mukana ja siitä tuodaan lopputyöhön esimerkkejä vinjettien avulla. Lopputyössä kuvataan nuoren psykoterapiahoidon etenemistä vastatransferenssitunteiden, kehollisen vastatransferenssin ja reverien näkökulmasta. Potilastapauksen seurannan kautta voitiin todeta, että terapeutissa heränneet tunteet, niin psyykkiset kuin kehollisetkin, auttavat usein lisäämään terapeutin ymmärrystä potilaasta, ja tämä siten auttaa paykoterapiaprosessia.

Sari Peltoniemi:  Vastatransferenssi, kehollinen vastatransferenssi ja reverie-kokemukset nuoren psykoterapiassa

Psykodynaaminen nuorten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma 2020 – 2023