Artikkelit

Julkaistu

Kognitiivinen hypnoterapia ahdistuksen hoidossa

 

Kognitiivinen hypnoterapia ahdistuksen hoidossa

Tässä opinnäytetyössä tutkin kuinka kognitiivisella hypnoterapialla toteutettu terapiajakso vaikutti yhden asiakkaan ahdistusoireisiin. 

Asiakasta tavattiin jakson aikana 16 kertaa, tapaamiset toteutuivat kerta viikkoisina.

Muutosta seurattiin sekä GAD-7 mittarin avulla että  Assimilaatiomallin mukaisesti APES-asteikolla. 

Jakson lopulla voitiin todeta että asiakkaan ahdistusoireet olivat jonkin verran laskeneet. 

Asiakkaan itsehavainnointi lisääntyi, asiakas koki ajatusten selkiytyneen, hän alkoi myös löytää uusia toimintatapoja. joka näkyivät toimintakyvyn lisääntymisenä.

 

Laura Ahlgren: Ahdistuksen hoito

kognitiivisessa hypnoterapiassa: Tapaustutkimus

Kognitiivinen aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma sisältäen hypnoterapiaa 2020-2023

Jatka lukemista ”Kognitiivinen hypnoterapia ahdistuksen hoidossa”

Julkaistu

Ahdistuneisuuden kuvallinen työstäminen kognitiivisessa psykoterapiassa: Tapaustutkimus

Ahdistuneisuushäiriöt ovat yleisiä mielenterveydenhäiriöitä, jotka aiheuttavat yksilöllistä haittaa ja yhteiskunnallista kuormitusta. Ahdistuneisuushäiriöiden hoito koostuu tyypillisesti psykososiaalisesta hoidosta, lääkityksestä ja näiden yhdistelmistä. Kognitiivinen psykoterapia on eniten tutkittu sekä vaikuttavaksi että tehokkaaksi todettu ja tästä syystä myös eniten käytetty psykososiaalinen hoitomuoto ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa.

Tämän tapaustutkimuksen tarkoituksena on selvittää, onko kuvallisesta työstämisestä apua ahdistuneisuuteen liittyvien tunteiden ja ajatusten tunnistamisessa, ja onko kuvallisesta työstämisestä apua ahdistuneisuuteen lievittymiseen.

Tämän tapaustutkimuksen tulokset ovat linjassa aikaisempien tutkimusten kanssa. Kuvallinen työstäminen auttoi ahdistuneisuuteen liittyvien tunteiden ja ajatuksien tunnistamisessa. Tämän seurauksena itseymmärrys lisääntyi ja kyky sanoittaa ahdistuneisuutta kehittyi. Kuvallinen työstäminen johti ahdistuneisuuden lievittymiseen ja toimintakyvyn lisääntymiseen.

Tässä tapaustutkimuksessa kyseessä on yksittäinen tapaus, joten kuvallisen työstämisen hyödyllisyyttä ahdistuneisuuden hoidossa ei voida yleistää.

 

Juha Olkkola: Ahdistuneisuuden kuvallinen työstäminen kognitiivisessa psykoterapiassa: Tapaustutkimus

Kognitiivinen aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma sisältäen hypnoterapiaa 2020-2023

Julkaistu

Kiltit tytöt pääsevät taivaaseen, pahat tytöt minne vaan

Perinteisesti naisen aggressiota on pidetty tabuna. Naisten on tästä syystä vaikea näyttää ja tunnistaa omaa aggressiota ja vihaansa. Naisen aggressio kääntyy yleensä sisäänpäin, on piilotettua ja voi manifestoitua masennuksen tai itsetuhoisuuden kautta. Koska nainen piilottaa tai ei aina edes tunnista omaa vihaansa, vaikuttaa se naisen mahdollisuuksiin ymmärtää sekä tiedostaa omia tarpeitaan ja puolustaa omia rajojaan. Tarkastelen opinnäytetyössäni naisen aggressiota sekä vihaa, ja niitä psyykkisiä tekijöitä meissä kaikissa, jotka estävät naista ilmaisemasta omaa aggressiotaan suoraan.

Emma Kolehmainen: Kiltit tytöt pääsevät taivaaseen, pahat tytöt minne vaan

Psykodynaaminen nuorten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma 2020-2023

Julkaistu

Yksin jäämisestä, itsensä varaan joutumisesta ja traumasta

Traumaattinen tapahtuma ylittää yksilön psyykkisen sietokyvyn ja minuuden jatkuvuuden kokemus hajoaa. Etenkin lapset ja nuoret, joiden psyykkinen kasvu on vielä keskeneräinen, ovat alttiita trauman vaikutuksille. Jos lapsi joutuu toistuvasti tilanteisiin, joissa tämä sietokyky ylittyy ja hän jää tämän sietämättömän tilan kanssa yksin ilman aikuisen kannattelua, hän joutuu löytämään itselleen erilaisia selviytymiskeinoja. Nämä selviytymiskeinot voivat myöhemmässä vaiheessa aikaansaada erilaisia oireita ja aiheuttaa elämän kapeutumista.

Pohdin potilastapauksen kautta monimuotoisen trauman vaikutusta nuoren kehitykseen, hänen oireiluunsa sekä tapaansa hahmottaa sekä itseä että ympäristöä. Pyrin ymmärtämään retrospektiivisesti psykoterapeuttisen hoidon kulkua ja psykoterapian myötä esiin tulleita ilmiöitä kuten eriytymiskehitystä, kehityksellistä illuusiota ja kehityksellisen objektin syntyä etenkin hoidon alkuvaiheessa. Hoidon edistyessä keskityn erityisesti Léon Wurmserin luomaan ajatukseen masokistisesta kehästä ja sen vaikutuksesta superegoon. Lisäksi pohdin Novickien kuvaamaa avointa ja suljettua systeemiä ja miten nämä näyttäytyvät hoidon eri vaiheissa.

Kaarina Pasila: Yksin jäämisestä, itsensä varaan joutumisesta ja traumasta 

Psykodynaaminen nuorten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma 2020-2023

Julkaistu

Ensisynnyttäjän synnytyspelon hoito loppuraskauden aikana kognitiivisella hypnoterapialla: tapaustutkimus

Synnytyspelko on monitahoinen ilmiö, johon liittyy niin fysiologisia, psykologisia kuin sosiaalisia tekijöitä. Vaikeasta synnytyspelosta kärsii tutkimusten mukaan jopa 6–14 % odottajista, ja synnytyspelon tiedetään altistavan sekä äidin että vauvan useille psyykkisille ja somaattisille ongelmille sekä raskaus- ja synnytysaikana että synnytyksen jälkeen. Valtaosa kognitiiviseen psykoterapiaan tai hypnoterapiaan pohjautuvista interventioista on osoittautunut vaikuttaviksi synnytyspelon hoidossa, ja hypnoterapian assimilatiivisen yhdistämisen kognitiiviseen psykoterapiaan on aiemmissa tutkimuksissa todettu voivan lisätä hoidon vaikuttavuutta useiden häiriöiden hoidossa. Tiettävästi kognitiivisen hypnoterapian vaikutusta synnytyspelkoon ei kuitenkaan ole aiemmin tutkittu.

Tässä opinnäytetyössä tutkitaan tapaustutkimuksen keinoin, lievittyykö ensisynnyttäjän synnytyspelko loppuraskauden aikana toteutetun kahdeksan kerran kognitiivisen hypnoterapian intervention avulla. Interventiomalli kehitettiin tätä tutkimusta varten. Synnytyspelossa tapahtuneita muutoksia tutkittiin potilaan ensimmäisellä ja viimeisellä käynnillä täyttämillä W-DEQ A -synnytyspelkomittarilla ja GAD-7-ahdistuneisuuskyselyllä. Lisäksi tarkasteltiin muutoksia odottajan vauvaan liittyvissä mielikuvissa, joita tutkittiin litteroimalla potilaan vastaus samaan kysymykseen hoidon alussa ja lopussa.

Tulokset osoittivat, että potilaan synnytyspelko lievittyi merkittävästi intervention aikana: synnytyspelko-oireet vähenivät 40,8 % ja ahdistuneisuusoireet laskivat 75 %. Potilaan mielikuvat vauvasta myös lisääntyivät ja elävöityivät, mikä tapahtui samanaikaisesti synnytyspelon vähentyessä.  Pelon lievittymiseen vaikuttivat todennäköisesti sekä ajatusten ja uskomusten työstäminen että mielikuvatyöskentely, joiden myötä potilaan kokemus omasta pystyvyydestä vahvistui ja synnytykseen liittyvien mielikuvien ahdistavuus väheni. Tulokset ovat linjassa aiemman tutkimustiedon kanssa ja antavat lupaavaa viitettä kognitiivisen hypnoterapian hyödyistä synnytyspelon hoidossa.

Ea Huhtala: Ensisynnyttäjän synnytyspelon hoito loppuraskauden aikana kognitiivisella hypnoterapialla: tapaustutkimus

Kognitiivinen aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma sisältäen hypnoterapiaa 2020-2023

 

Julkaistu

”Tuli sellanen turvallinen ja kevyempi olo koko kehoon” Unihäiriöiden hoito kognitiivis-behavioraalisin menetelmin hypnoosia hyödyntäen

Unihäiriö on yleinen ja elämää monin tavoin rajoittava häiriötyyppi. Kognitiivis-behavioraalisella psykoterapialla on tutkitusti saavutettu hyviä tuloksia unihäiriön hoidossa.

Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan unihäiriön syntyä ja kognitiivis-behavioraalisen psykoterapian (CBT) ja hypnoosin vaikutuksia häiriön hoidossa tapausesimerkin kautta. Aineisto koostuu psykoterapiatapaamisten litteroiduista sisällöistä. Asiakastapaamisia oli yhteensä kuusi. CBT:n mukaisesti työskentelyssä keskeistä on ollut kognitiivinen käsitteellistäminen, uneen liittyvien ajatusten ja uskomusten tarkastelu ja muokkaaminen sekä päiväaikaiset toiminnan muutokset. Hypnoosin avulla tätä samaa muutostyötä on pyritty vahvistamaan. Opinnäytetyössä tuodaan esille mitkä seikat ovat olleet vaikuttamassa häiriön syntyyn ja millaiset tekijät ovat olleet keskeisiä unihäiriön hoidossa asiakkaan näkökulmasta tarkasteltuina.

Opinnäytetyön tulokset ovat linjassa sen näkökulman kanssa, että CBT on toimiva hoitomuoto unihäiriöiden hoidossa ja että hypnoosi menetelmänä voi tarjota toimivan lisätyökalun hoitoprosessiin.

 

Nina Kontula: ”Tuli sellanen turvallinen ja kevyempi olo koko kehoon” Unihäiriöiden hoito kognitiivis-behavioraalisin menetelmin hypnoosia hyödyntäen

Kognitiivinen aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma sisältäen
hypnoterapiaa 2020-2023

Julkaistu

Yleistyneen ahdistuneisuuden hoito kognitiivisen psykoterapian ja hypnoosin keinoin – tapausesimerkki

Kognitiivinen psykoterapia on osoitettu tehokkaaksi hoitomuodoksi yleistyneeseen ahdistuneisuuteen. Kognitiivis-behavioraalinen psykoterapia (CBT) on näistä tutkituin hoitomuoto ja tämän hyödyllisyydestä yleistyneen ahdistuneisuuden hoidossa on paljon tutkimustuloksia. Myös muut kognitiivisen psykoterapian muodot, kuten kognitiivis-analyyttinen psykoterapia (KAT) ja kolmannen aallon psykoterapiat ovat hyödyllisiä ahdistuneisuuden oireiden vähentämisessä. Hypnoterapia ei itsessään ole oma terapiasuuntauksensa, vaan tätä käytetään osana muuta teoreettista kehystä. Hypnoosin käytöstä on kuitenkin lupaavia tuloksia myös ahdistuneisuuden hoidossa.

Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan potilaan hoitoa kognitiivisen psykoterapian menetelmin ja hypnoterapiaa hyödyntäen. Hoitojakso sisälsi 20 x 45 min käyntejä ja välitehtäviä. Jakson lopulla potilaan ahdistuneisuuteen liittyvä oireilu oli vähäisempää CORE-OM-mittarilla arvioituna (alussa 13.3 pistettä, lopussa 3.8 pistettä). Tapaustutkimus toi esille tarpeen arvioida
potilaan lähikehityksen vyöhykkeen tasoa osana sopivan psykoterapeuttisen intervention valitsemista.

Hanna Tuomisto: Yleistyneen ahdistuneisuuden hoito kognitiivisen psykoterapian ja hypnoosin keinoin –
tapausesimerkki

Kognitiivinen aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma sisältäen
hypnoterapiaa 2020-2023

Julkaistu

Hypnotherapeutic treatment of sleepwalking and sleep terrors: a case study

Treatment of parasomnia such as sleepwalking and sleep terrors in adults is under-researched and their causes are not fully understood. Hypnosis has been suggested as a treatment option for parasomnia and some previous studies with small samples exist. In the absence of guidelines for planning hypnotherapeutic treatment for sleepwalking and sleep terrors, this case study investigated 1) if two hypnosis sessions alleviate sleepwalking and sleep terrors when listening to a hypnosis recording at home is not required and 2) how hypnotherapy affects the parasomnia episodes.

One adult patient with a chronic sleepwalking and sleep terror problem was treated with a protocol of four sessions including two hypnosis sessions. Hypnotic suggestions were tailored, and the patient’s feedback was used to edit the hypnotic script between sessions.

There was no change after the first hypnosis. After the second hypnosis parasomnia episodes were absent for one week. However, the episodes resumed after that week. Still, the experienced severity of parasomnia decreased below the 13-point cut-off score for severe parasomnia when measured with the PADSS-inventory two months after the treatment. It is concluded that two hypnosis sessions can be effective, but the results may not be permanent and treatment maintenance by listening to a recording may be useful. Also, sleep lab testing, and treatment of possible upper airways restrictive syndrome should be considered at least in the case of chronic adult sleepwalkers.

Taiga Solén Lemley:  Hypnotherapeutic treatment of sleepwalking and sleep terrors: a case study

Kognitiivinen aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma sisältäen hypnoterapiaa 2000-2023

Julkaistu

”Jos mä oon oikee” Psykodynaamisen nuorten yksilöpsykoterapian opinnäytetyö tapauskuvauksena

Tässä opinnäytteessä tarkastellaan yhden nuoren kaksi vuotta kestänyttä koulutuspsykoterapiaprosessia. Peilaan koulutushoidossa esiin tulleita ilmiöitä psykoanalyyttisen teorian kautta. Koulutushoitoprosessissa vaille riittävää peilausta ja kannattelua jäänyt nuori kipuilee nuoruuden kehitystehtävistä selviytymisen kanssa monin eri tavoin. Keskeisiä teemoja koulutushoidossa olivat oman sukupuoli-identiteetin ja seksuaalisuuden haltuun ottaminen, vanhemmista irrottautuminen ja oman itsenäisen ajattelun löytyminen sekä kehitystä palvelevien vertaissuhteiden rakentuminen. Monet itsetuhoisuuden muodot olivat paljon esillä koulutushoidon aikana. Työn nimi; ”jos mä oon oikee” tulee artisti Sannin kappaleesta, jossa laulaja pohtii omaa kokemustaan katoamisesta ja haihtumisesta. Epätodellinen, dissosiatiivinen kokemus oli läsnä läpi terapiaprosessin.

Inkeri Hallamaa ”Jos mä oon oikee” Psykodynaamisen nuorten yksilöpsykoterapian opinnäytetyö tapauskuvauksena.

Psykodynaaminen nuorten yksilöpsykoterapian koulutus 2020-2023

Julkaistu

Hypnoosiavusteinen systemaattinen poisherkistäminen akrofobian hoidossa – tapaustutkimus

Tässä tapaustutkimuksessa tarkastellaan hypnoosiavusteisen systemaattisen poisherkistämisen vaikutusta yksittäisen potilaan akrofobiaan osana kymmenen kerran kognitiivista hypnoterapiaa.

Akrofobia eli korkean paikan kammo on fobioihin kuuluva ahdistuneisuushäiriö. Kognitiivinen psykoterapia on todettu tutkimuksissa ahdistuneisuushäiriöiden vaikuttavaksi hoitomuodoksi. Tutkimusten mukaan hypnoterapian integroiminen kognitiiviseen psykoterapiaan tehostaa hoitotuloksia. Kognitiivinen hypnoterapia tarkoittaa hypnoterapian ja kognitiivisen psykoterapian yhdistelmää. Fobioiden ensisijainen hoitomuoto on altistus pelon kohteelle. Altistusta voidaan tehdä in vivo eli todellisessa ympäristössä, tai mielikuvissa. In vivo -altistukseen liittyy suuri keskeyttämisriski. Systemaattinen poisherkistäminen on mielikuva-altistusta, johon on yhdistetty syvää lihasrentoutusta. Rentouden tunne auttaa potilasta kestämään altistuksen aikaista ahdistusta, jonka sietämisen vaikeuteen in vivo -altistuksen keskeytysriski vaikuttaa liittyvän. Hypnoosiavusteisessa systemaattisessa poisherkistämisessä rentouden tunne saavutetaan hypnoosin avulla.

Tässä tapaustutkimuksessa tarkastellun hoidon sisältämä hypnoosiavusteinen systemaattinen poisherkistäminen toteutettiin terapeutin ohjaamana kahden istunnon aikana. Potilas teki lisäksi itsenäisesti in vivo -altistusta. Hoitoon sisältyi altistuksen lisäksi myös muita erilaisia kognitiivisen psykoterapian ja hypnoterapian menetelmiä. Hoidon tulosta arvioitiin CORE-OM -mittarilla, potilaan sanallisella arviolla ja terapeutin omalla arviolla.

Akrofobia ei täysin poistunut psykoterapiajakson aikana, mutta potilas vaikutti oman arvionsa ja terapeutin arvion perusteella hyötyneen hoidosta. Potilaan oirepisteet viittasivat lähtötilanteessa terveeseen ei-kliiniseen tulokseen, ja oirepisteissä ei tapahtunut psykoterapiajakson aikana muutosta. Tapaustutkimuksessa jäi epäselväksi missä määrin hypnoosiavusteinen systemaattinen poisherkistäminen auttoi potilasta yksittäisenä menetelmänä tai loi pohjaa muiden terapiamenetelmien hyödyntämiselle akrofobian hoidossa. On mahdollista, että hypnoosiavusteinen systemaattinen poisherkistäminen integroituna kognitiiviseen psykoterapiaan vaikutti osaltaan hoidon lopputulokseen. Tutkimustiedon ja tämän tapaustutkimuksen perusteella vaikuttaa siltä, että hypnoosiavusteista systemaattista poisherkistämistä kannattaa tässä tapaustutkimuksessa tehdyt parannusehdotukset huomioiden integroida kognitiiviseen psykoterapiaan akrofobian hoitamiseksi.

Viivi Strömberg: Hypnoosiavusteinen systemaattinen poisherkistäminen akrofobian hoidossa – tapaustutkimus

Kognitiivinen aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma sisältäen hypnoterapiaa 2020-2023